Jos energiapuun käytölle asetetut tavoitteet halutaan saavuttaa, on energiapuun korjuun kannattavuusongelmat ratkaistava kestävällä tavalla, toteaa Koneyrittäjien liiton puheenjohtaja Asko Piirainen. Nykyisellä mallilla energiapuun korjuu on työn tekeville koneyrityksille keskimäärin tappiollista, kuten Koneyrittäjien liiton tuore tuloskysely osoittaa. Metsähakkeen käyttö halutaan lähes kolminkertaistaa Suomessa vuoteen 2020 mennessä, ja se edellyttää kannattavaa energiapuun korjuuta. Liiketoimintaympäristöä on kehitettävä kannattavan toiminnan mahdollistamiseksi, vaatii Piirainen.

Metsähakkeen käytön lisääminen on hyvä tavoite. Kansantaloudellisesti metsähakkeen käyttö on kannat-tavampaa kuin kivihiilen poltto ja se parantaa kotimaista huoltovarmuutta sekä tuo työtä maakuntiin.

- Työllistävä vaikutus ei kuitenkaan voi olla itsetarkoitus, vaan työstä on saatava myös toimeentuloa ja liiketoiminnan on oltava kannattavaa myös korjuuyrityksissä. Kannattamaton toiminta loppuu ennen pitkää ja se syö valtionkin varoja.
Energiapuun liikkumisen ja sen korjuun kannattavuuden lisäämiseksi energiapuualan liiketoiminta kaipaa vielä paljon kehittämistä.

- Metsävaratieto on saatava tasapuolisesti eri toimijoiden käyttöön ja puukaupan toimintatapoja on kehitettävä. Energiapuun mittaukseen liittyvät epäkohdat on ratkaistava kaikkia osapuolia tyydyttävällä tavalla. Energiapuun käytölle asetettuja tavoitteita on muuten vaikea saavuttaa, toteaa Piirainen.

Hallitus työstää parhaillaan EU:lle kansallista toteutusohjelmaa uusiutuvan energian käytöstä. Uusiutuvan energian osuutta kasvatetaan tasolle, joka vastaa jopa kolmen ydinvoimalan tuotantoa. Tästä uusiutuvasta energiasta reilu puolet on tarkoitus tuottaa puupohjaisesti.

- Uusiutuvan energian lisäystavoitteiden saavuttaminen edellyttää, että toiminta on kannattavaa koko toimintaketjulle. Energiapuun korjuuta on ohjattava kertymältään suurempiin ja kannatta-vampiin kohteisiin. Nykyisellään energiapuun korjuu ohjautuu metsänhoitotukien kautta käytännössä kohteisiin, joissa energiapuun kertymä jää tehtyyn työhön nähden liian pieneksi ja kustan-nukset ovat suuret, Piirainen sanoo.

Hallituksen uusiutuvan energian paketissa esitetään kaikille ensiharvennuskohteille tarkoitettua pienpuun energiatukea nykyisen Kemera-lain mukaisen tuen täydentäjäksi. Nykyinen Kemera-tuki suuntaa hakkuuta kohteisiin, joissa on yleensä laiminlyöty tarpeelliset metsänhoitotoimet ja joissa korjuutyö ei ole kustannustehokasta.

- Sisällöltään oikeansuuntaisia tukimalleja ovat esitetty pienpuun energiatuki haketukseen sekä päästöoikeuden hinnan mukaan muuttuva sähkön tuotantotuki silloin, kun hakkeella korvataan ki-vihiilen käyttöä. Niillä voidaan luoda kannattavaa energiapuun hankintaa tukeva liiketoimintaympäristö. Malli ei kuitenkaan vielä varmista tuen kanavoitumista energiapuun korjuuseen eli siihen, että puu saadaan metsästä laitoksille käytettäväksi, Piirainen toteaa.

Lisätietoja:
puheenjohtaja Asko Piirainen, puh. 0500 685 284
toimitusjohtaja Matti Peltola, puh. 040 900 9412

Tuloskyselyn tulokset 2009

Tiivistelmä 2009

Koneyrittäjien liitto on 2500:n energia-, maarakennus- ja metsäalan koneyrittäjän valtakunnallinen yrittäjä- ja työnantajajärjestö.