Hallituksen tieinvestointien täsmätoimet osuvat harhaan – 

Alueellinen tieverkko jätettiin budjettiriihessä tienposkeen

Tiedote 3.9.2026

Orpon hallitus ilmoitti vauhdittavansa talouskasvua tieinvestointeihin kohdistuvilla täsmätoimilla. Samaan aikaan Suomen alueellinen eli seutu-, yhdys- ja yksityisteiden muodostama tieverkko rapautuu, vaikka päättäjät puhuvat juhlavasti kilpailukyvystä, huoltovarmuudesta ja turvallisuudesta. Budjettiriihessä ilman rahoitusta jäänyt liikenne- ja viestintäministeriön esittämä 130 miljoonan euron lisäpanostus perustienpitoon kartuttaa jälleen laskua, joka tulee myöhemmin maksettavaksi kalliimpana.

Koneyrittäjien varapuheenjohtaja Seppo Saarelainen varoittaa, että tieverkon ongelmat eivät ole enää vain tilastoja. Ne näkyvät tukkeutuneissa ojissa ja rummuissa, painuvissa rakenteissa sekä kasvavissa kuljetuskustannuksissa eri puolilla Suomea.

-    Suomessa käynnistetään uusia väylähankkeita ja rakennetaan puolustukseen liittyviä yhteyksiä täsmätoimina, mutta samalla olemassa olevan tieverkon peruskunto jää täysin jälkeen. Yksittäiset investoinnit ovat vain laastari, kun valtion maantieverkon korjausvelka on jo noin 2,7 miljardia euroa, josta peräti 2,4 miljardia kohdistuu pääväylien ulkopuoliselle verkolle.

-    Jos tieverkon peruskuntoa ei turvata, puheet kilpailukyvystä ja huoltovarmuudesta jää-vät juhlapuheiksi. Tavara, ihmiset, koneet ja puolustuksen tarvitsemat kuljetukset liikkuvat edelleen teitä pitkin, Saarelainen sanoo.

Saarelaisen havainnot kentältä paljastavat karun todellisuuden. Eräälläkin valtatien osuudella oja-alueita oli jätetty raivaamatta, laskuojia oli tukossa ja rumpuja osittain umpeutunut. Kun vesi ei pääse pois rakenteista, tie alkaa hajota sisältäpäin. Suomen tieverkkoa ei pelasta kohteellinen uusi asfaltti täsmätoimenpiteenä, jos vesi seisoo edelleen ojissa.

Saarelaisen mukaan ongelma ei ole vain rahan määrä, vaan myös puutteet kunnossapidon laadussa ja valvonnassa sekä vastuiden epäselvyys. Julkisen talouden tilanne on vaikea, mutta juuri siksi perusväylänpitoa ei pidä lykätä: oikea-aikainen hoito on halvempaa kuin rakenteiden korjaaminen vasta vaurioiden jälkeen.

-    Hälyttävintä on, jos kunnossapidon puutteisiin totutaan. Jos ongelmat huomataan vasta silloin, kun tie on jo rikki, on myöhäistä puhua kustannustehokkuudesta, saati talouskasvun vauhdittamisesta.

Koneyrittäjät nostaa esiin, että alueellinen seutu- yhdys- ja yksityisteiden tieverkko ei ole syrjäseutujen erityiskysymys eikä pelkkä liikennemääräkysymys. Se on usein ensimmäinen ja viimeinen lenkki ketjussa, jota pitkin puu, ruoka, maa-ainekset, energiahuollon kalusto ja raskas työkoneliikenne pääsevät pääväylille ja täsmäinvestointien piiriin.

-    Alueellinen tieverkko ei ole menoerä. Se on tuotannon, huoltovarmuuden ja turvallisuuden perusta. Hallituksen kasvu- ja investointipuheilta putoaa pohja, jos alueellisen tieverkon annetaan rapautua, sillä samalla rapautuu vähitellen myös Suomen kilpailukyky.

Lisätietoja
varapuheenjohtaja Seppo Saarelainen puh. 050 390 4361
toimialapäällikkö Ville Järvinen puh. 040 9009 424

Koneyrittäjät on energia-, maarakennus- ja metsäalan koneyrittäjien valtakunnallinen yrittäjä- ja työnantajajärjestö.