Koneyrittäjien Peltola sikarutosta:

Rajoitusten vahingot metsäalalle eivät voi jäädä vain yksittäisen koneyrittäjän harteille

4.8.2026

Eläintautilainsäädäntö vaatii tarkennusta rajoitusten aiheuttamien tuotantomenetysten korvaamisen osalta, toteaa Koneyrittäjien toimitusjohtaja Matti Peltola.

Kaikki metsätaloustyöt on kielletty tartuntavyöhykkeellä, jonka Ruokavirasto perusti viime viikolla afrikkalaisen sikaruton leviämisen estämiseksi. Alue kattaa Virolahden ja Miehikkälän kunnat ja Lappeenrannan kaupungista eteläpuoleisen alueen.

-    Tämän vakavan eläintaudin torjumiseksi on luonnollisesti tehtävä kaikki tarvittava, mutta samalla on syytä kantaa yhteisvastuuta aiheutuvista kustannuksista, Peltola sanoo.

Eläintautilain mukaan valtio on vastuussa kustannuksista, jotka syntyvät tartunta-alueella vaadittavista puhdistus- ja desinfektiotoimenpiteistä. Nämä kustannukset ovat marginaalisia verrattuna koneyrittäjille aiheutuviin tuotannonmenetyksiin ja työntekijöille maksettavista lomautusilmoitusajan palkoista aiheutuviin menetyksiin.

Yhdessä työvuorossa tulomenetys koneyrittäjälle on noin 1700 € päivässä yhdellä puunkorjuuketjulla ja kahdessa vuorossa noin 3400 €. Puunkorjuuketju muodostuu yhdestä hakkuukoneesta ja yhdestä metsätraktorista.

Mikäli koneyrityksen toiminta koostuu metsätalousurakoinnista tartuntavyöhykkeellä ja se kielletään, yrittäjällä ei käytännössä ole mahdollisuutta saada korvaavia urakoita vyöhykkeen ulkopuolelta. Tämä johtuu alan markkinarakenteesta, joka perustuu pitkäaikaisiin vuosisopimuksiin eli tartuntavyöhykkeen ulkopuolisille urakoille on jo toiset tekijät sovittuna.

-    Laki tunnistaa suoraan vain maatalousyrittäjille aiheutuneet tuotannonmenetykset, mitä voi pitää aukkona tai villisian mentävänä porsaanreikänä laissa, toteaa Peltola.

Ruotsissa vastaavassa tilanteessa valtion varoista korvattiin myös muita tuotantomenetyksiä, kuten metsäkoneyrittäjille seisonta-ajasta aiheutuneita tulomenetyksiä. Tältä osin Ruokaviraston tulisi antaa selkeät ohjeet ja tulkinnat korvausvastuusta ottaen huomioon myös Ruotsin tulkinnat, koska eläintautien ehkäisyn tulisi perustua yhtenäisiin käytäntöihin EU:ssa.  

Varauduttava pahempaan

Joka tapauksessa lainsäädäntöä on päivitettävä, sillä luonnonvaraisten eläinten aiheuttamien torjuntatoimien korvausvastuu metsätaloudelle aiheutuvista vahingoista on jäänyt liian vähälle huomiolle eläintautilainsäädännössä.

Lainsäädäntöä on päivitettävä viimeistään nyt, kun riski sikaruton leviämisestä nykyistä laajemmalle alueelle on konkreettisesti käsillä.

-    Rajoitustoimista aiheutuvat välittömät tuotannon menetykset eivät saa jäädä yksittäisen pienyrittäjän harteille.

-    Tässä tilanteessa toki myös koneyritysten asiakasyrityksillä eli metsäteollisuudella ja metsänhoitoyhdistyksillä on iso rooli korvaavien urakoiden löytymisessä. Samoin rahoitusyhtiöiltä vaaditaan nyt malttia, Peltola toteaa.

Lisätietoja: toimitusjohtaja Matti Peltola p. 040 9009412