
Tällä sivulla julkaistaan Koneyrittäjien luottamushenkilöiden ajatuksia viikon päätteeksi. Viikon ajatus, ole hyvä:
Rohkeus puuttuu
29.4.2026 Koneyrittäjien hallituksen jäsen Pasi Mikkonen
Metsäala on jäykkä. Vanhanaikainen. Hidas. Pelkää muutosta. Pomot vanhoja ukkoja. Johto liian kaukana todellisuudesta. Liian alhainen jalostusaste. Karvaista lankkua maailmalle.
Tätä kuulee ja alkaa itsekin uskomaan tähän. Taistelen vastaan. Tämä on tulevaisuuden ala. Tätä kannattaa tehdä ja tähän satsata.
Siinä on puolensa. Tässä hitaudessa ja jäykkyydessä.
Maailma muuttuu, niin on mukava olla alalla, joka ei "ryntäile"
Mihin tämä voi johtaa?
Käykö niin että Kiinan poika ajaa ohi vasemmalta ja oikealta kuten Saksan autoteollisuudelle on käymässä?
Mercedeksen pääjohtaja esitti pidempää työviikkoa (enemmän tunteja), että pärjättäisiin Kiinan pojille, niin Saksan työntekijäjärjestöt esittivät nelipäiväistä työviikkoa.
Me kaikki pelkäämme muutosta. Ja siksi sitä yleensä vastustetaan. Mutta nyt alkaa olla aika toimia. Junan raiteen päässä näkyy seinä. Metsäalalle tarvitaan radikaalia muutosta. Se ei ole se, että Mhy irtaantuu Kuutiosta. Se ei ole pelkästään se, että metsäyhtiöt kurittavat omaa organisaatiotaan.
Meillä on koko ketjussa aivan liikaa väkeä tekemässä näitä motteja ja sellukuutiota ja lankkuja. Tehoja tarvitaan ja virtaviivaisuutta organisaatioihin. Digitalisaatio on jo pitkällä, mutta vielä on mahdollisuuksia.
Me moitimme valtiota siitä, että byrokratia lisääntyy. Mutta sitä tulee metsäalalle koko ajan lisää. Käytetään AdBlueta, Rotstoppia, raportoidaan päästöjä, etsitään noroja ja linnunpesiä, raportoidaan tekemisiä, mitataan jälkeä ja todistellaan maailmalle, että toimimme oikein.
Tekijäporukka, joka pölliä katkoo ja kuljettaa, säilyy suurin piirtein samana, mutta yläpuolelle tulee koko ajan lisää väkeä. Ja niiden palkka tulee niistä samoista moteista, mitä motokuski ja autokuski saa tehtaalle, ja niistä samoista lankuista ja sellupaaleista, jotka saadaan maailmalle. Tämä johtaa siihen, että alkupäästä pitää kiristää, että riittäisi edes vähän kaikille.
Tottakai toiminnan pitää olla kestävää ja vastuullista, mutta sitähän se on ollut, jos pappa on puun istuttanut ja linnunpöntön asentanut, ja pojanpoika on sen metsän hakannut ja istuttanut uudelleen. Sitä vaan ei ole raportoitu kenellekään, mutta sen on kaikki kylillä tietänyt. Ja järvissä on kaloja riittänyt.
Ei ole mitään järkeä siinä, että kun Kinnulan isäntä laittaa sen 200 motin talviharvennuksen myytiin, niin siellä on viiden firman ukon jäljet, kun ne melkein peräkkäin ovat siellä kävelleet. Ja joka ukko on ajanut Rangerilla sinne 50 km sivu.
En kannata mitään entisajan savujakoja, mutta tehoja ketjuun on saatava. Kun isäntä haluaa tarjouksen kohteestaan, niin ennen hän on sen saanut seuraavana päivänä, koska firman mies tai Mhy:n toimihenkilö on asunut naapurissa tai toimisto on ollut vieressä. Palveluiden siirtyessä kauemmaksi "vasteaika" kasvaa, mutta kukaan ei siihen kuole. Lääkäriin sitä vastoin ois hyvä päästä ajoissa. Sen harvennustarjouksen ehtii kyllä tehdä.
Lähiaikoina, kun metsäkone- ja autoyritykset velvoitetaan raportoimaan päästönsä tarkasti leimikko- ja kuutiokohtaisesti, alkaa paljastua se vanha totuus, mitä metsäalalla ei ole haluttu koskaan tunnustaa: hyvästä leimikosta kannattaa maksaa enemmän ja huonosta vähemmän. Päästöt kuutiota kohden ovat dramaattisesti suuremmat huonossa kohteessa.
Tämän pitäisi motivoida metsänomistajaa samalla tekemään töitä asian eteen. Mutta kun maksetaan kaikille sama, niin ei tarvitse muuttaa mitään. Mennään entisellä.

Rospuuttoterveisin Pasi Puttaalta
+ Parempaa odotettiin tälle vuodelle
24.4.2026 Koneyrittäjien hallituksen jäsen Toni Hautala
Kesää kohti mennään ja valoisat päivät tekevät mielen iloiseksi. Maarakentamisen työtilanteen odotettiin olevan tänä vuonna parempi kuin viimevuonna. Nyt näyttää kuitenkin siltä, että työkanta ei tule sittenkään kasvamaan. Parempaa kun odotettiin, niin tulikin iso pettymys. Öljyn hinta ja siitä seurannut dieselin ja polttoöljyn hinnan nousu alkuvuodesta on litrahinnoissa nyt jo puolen euron luokkaa/litra. Tällaista kustannusmuutosta ei ole helppoa viedä työhintoihin. Tässä ei voi muuta kuin toivoa että, Trump ei nyt keksi mitään uutta, mikä vielä nostaa öljyhintoja lisää, vaan rauhoittaisi Iranin tilanteen.
Hallituksen päätöksistä kehysriihen osalta en voi ymmärtää, että perustienpidon rahoitusta vähennetään 30 milj. euroa ja enemmänkin tulevina vuosina. Monta vuotta on korjausvelasta puhuttu ja yritetty saada sitä vähennettyä. Nyt sitten pahennetaan jälleen tilannetta. Päällysteet ovat monilla teillä huonossa kunnossa. Tässä sitten kaikki kärsitään mm. autojen rengas-, korjauskuluissa ja tuulilasivaurioita tulee, kun irtokivet lentelevät rikkoutuvista päällysteistä. Toivottavasti järki vielä voittaa ja tämä asia korjaantuu lopullisissa budjettipäätöksissä.
Liittovaltuuston kokous tänään. Hyvää viikonloppua kaikille.

Toni Hautala
+ Hallissa vilskettä
17.4.2026 Koneyrittäjien hallituksen jäsen Kimmo Kulojärvi
Tervehdys täältä pohjoisesta.
Tänä vuonna kelirikko pääsi yllättämään kunnolla. Meillä on kelirikkohuollot ja -remontit kiivaimmillaan menossa. Hallissa ja sen pihalla on tekemisen meininki.
Osa porukasta on jouduttu laittamaan jo lomautukselle, mutta he, joilla niin sanotusti "pysyy jakoavain kädessä" ja ovat innokkaita huoltotöihin, ovat töissä.
Omanlaisensa työnjohtorutiinin vaatii tämäkin aika vuodesta, jotta huoltotyöt sujuvat jouhevasti.
Tämä kelirikkohuoltojen aika on myös hyvä sosiaalinen tapahtuma kuljettajille ja itselle. Tässä hommassa korostuu yhteinen tekeminen samassa paikassa. Ja sen myös työntekijöistä huomaa, että tykkäävät.
Kesän työtilanne on aika sumun peitossa vielä. Toivottavasti puukauppa alkaa virkistymään niin saadaan normaali työllisyys kesäksi.

Kimmo Kulojärvi
+ Melkoinen vuoden 2026 alku
10.4.2026 Koneyrittäjien varapuheenjohtaja Seppo Saarelainen
Ikääntyminen on vääjäämätöntä meillä kaikilla. Itselle tuli pysähtymisen hetki jo ennen päivämäärää 12.1.26. Ajatus siitä, että täyttää 60 oli vaikea hyväksyä, ja on vieläkin. Monet asiat kertovat siitä, että ei ole enää fyysisesti se kuolematon 20-vuotias tyyppi.
Edellisestä osoituksena eräs virstanpylväs tuli täyteen torstaina 29. tammikuuta 2025. Oikea lonkkanivel saavutti määränpäänsä ja suoritettiin tekonivelleikkaus. Vielä maaliskuussa 2025 treenasin Mastersien voimanoston SM-kilpailuja varten eikä tavoitteena ollut vähempää kuin rikkoa oma yhteistulosennätys 600 kg ennen 60:n täyttämistä. Toisin kävi, huhtikuussa 2025 oli luovutettava lonkkakipujen yllyttyä kovan etukyykkytreenin jälkeen. Kipu muuttui jatkuvaksi ja kipulääkkeiden syöminen oli lähes jokapäiväistä. Nyt operaatiosta on kohta kulunut 2,5 kk. Operaatio onnistui, ja toipuminen on onnistunut jopa pelottavan hyvin. Leikkausoperaation jälkeen pari viikkoa meni kivasti jumpatessa kotona ja seuratessa olympialaisia.
Suosittelen kaikkia kenellä on nivelongelmia, olemaan aktiivisia hakeutumaan ajoissa hoitoon ja huolehtimaan lihaskunnostaan niin hyvin kuin on kipujen suhteen vähänkään mahdollista. Toipuminen on helpompaa. Näin vahvasti uskon omasta kokemuksesta, fyssarini sekä leikanneen kirurgin toteamuksista. Liikerajoitteita ei enää kohdallani ole. Treenit kuitenkin maltilla ja pehmytkudoksia hissuksiin vahvistaen. Luutuminenkin kestää 3 kk ennen lopullista lujuuden muodostumista. Uutta kohti.
Yrittäjän arkeen palaaminen on ollut kylmäävää. Päivittäinen uutisten seuraaminen masentaa. Globaalilla tilanteella on ollut Suomelle katastrofaaliset vaikutukset. Emme ole ehtineet toipua koronan jälkimainingeista, kun uudet kriisit iskevät peräjälkeen. Eikö tästä jo tule loppua.
Urakkalaskentaa on onneksemme ollut ja on vieläkin. Kuitenkin lottovoiton saaminen vaikuttaa varmemmalta kuin urakan saaminen kannattavasti. Usko meinaa loppua urakoita laskiessa ja vahva epäily myös yrittäjäkollegoiden laskennan ja tekemisen osaamisesta. Vai lieneekö juuri toisinpäin…? Alueellisesti meidän Itä-Suomen talousongelmista ei tässä liene tarpeellista enempää avautua. Useat asiat ovat mollivoittoisia. Jopa omaa optimismia koetellaan nyt rajusti.
Järkyttäviä hintaeroja kilpailun voittaneiden ja seuraavien välillä. Raakaöljyn hinnannousu aiheutti myös maanrakentamisen materiaaleille merkittäviä korotuksia. Pahinta on, että toimittajamme eivät pysty sitomaan hintoja tarjousvaiheessa vaan korotukset voivat olla pahimmillaan päivittäisiä. Polttoöljyn hintakorotukset nostivat verenpainetta koneyrittäjillä erityisesti. Siirrettiinkö yrittäjien käyttämiin polttoaineisiin korotukset suurempina kompensointina? Meillä maarakentamisen urakoinnissa ei valitettavasti tilaajat tunnista hintapainetta muualla kuin bitumi-indeksissä. Tässäkin meillä maarakentajilla ja edunvalvojilla on selkeää tehtävää valtakunnallisesti.
Oma yritystoiminta monen kollegan lisäksi on haasteellista myös tässä ajanjaksossa. Kaikkea ei aina voi laittaa yrittäjän piikkiin vaan vaikutukset ovat usein laajemmalla.
Työyhteenliittymien tai konsortiosopimuksen pohjan laatiminen on ollut yksi meidän Koneyrittäjien aikaansaamista edunvalvonta tehtävistä. Meille on kokemusta muodostunut neljästä työyhteenliittymästä. Ja jatkoa seuraa.
Järjestöllämme on merkityksellinen vaikutus meidän yrittäjien toimintaan toimialasta riippumatta.
Hyvää kevään jatkoa kaikille.

Seppo Saarelainen
+ Sovitaanko?
2.4.2026 Koneyrittäjien varapuheenjohtaja Teemu Tolppa
Metsäkonealan työehtosopimusneuvotteluita käytiin alkuvuodesta Koneyrittäjien ja Teollisuusliiton neuvottelukuntien välillä. Ratkaisu saatiin valmiiksi maaliskuun alussa.
Sopiminen ei tunnu olevan nyt muotia. Sotiminen on. Maailmanpolitiikassa tarjolla tuntuu olevan vain ”ota tai jätä -diilejä”.
Sopiminen ei ole kilpailua eikä hyvän sopimisen lähtökohtana voi olla toisen päihittäminen. Puhumattakaan alistamisesta tai nöyryyttämisestä.
Sopimisen perusedellytys on yhteinen tahto sopia asioista. Kun molemmin puolin pöytää on tahtoa sopia, on mahdollista nostaa esiin ja löytää ratkaisu vaikeisiinkin kysymyksiin.
Sopiessa ei pitäisi tyytyä vain tarkastelemaan osapuolten voimasuhteita asiassa. On kyettävä oikeasti asettumaan myös vastapuolen asemaan ja tarkastelemaan asioita myös vastapuolen näkökulmasta.
En osaa arvioida, oliko meillä pöydällä erityisen vaikeita aiheita, mutta sen osaan sanoa, että tahtoa sopia oli. Samoin neuvottelutaitoa, molemmin puolin pöytää.
Tässä ajassa kaikki tuntuu polarisoituvan. Ehdottomuus, kärjistäminen ja ääripäät ovat esillä.
Juuri siksi olen erityisen ylpeä, että jälleen kerran meillä oli kyky sopia.
Tahdon kiittää kaikkia Metsäkonealan TES-pöydän ympärillä. Kiitos myös edeltäjille ympäri pöytää alan neuvottelukulttuurin luomisesta.

Teemu Tolppa
+ Kevät tuli aikaisin, turhankin aikaisin
25.3.2026 Koneyrittäjien puheenjohtaja Marko Vainionpää
Terveiset Alavudelta. Kevät tuli kuukautta normaalia aikaisemmin ja eri rapakossa on kasvuturvetta ajettu satamaan. Tuntuu että mikään ei ole niin kuin ennen. Ei kelit eikä maailman vakaus. Onkohan enää vanhaan normaaliin paluuta?
Vuodesta 2020 on oltu poikkeusoloissa, niin korona kuin Ukrainan sota on vaikuttanut meidän yrittäjien arkeen. Vielä Iranin sota tähän päälle niin monella rupeaa usko loppumaan yrittämiseen. Teboil poistui markkinoilta ja siitä ei vielä ole kunnolla selvitty, niin kova polttoaineen hinnankorotus iski vasten kasvoja. Nyt toivoisi, että valtiovalta alentaisi polttoaineveroja. Itsekin myyn kasvuturvetta kiinteään vuosisopimushintaan ja rahdin nousu on omasta pussista pois.
Lintudirektiivi on nyt eduskunnan käsittelyssä, toivotaan järkipäätöstä. Ei ole hyvä, jos kaikki meidän toimialamme muuttuvat kausivaihtelualoiksi. Liitto on hereillä ja yrittää vaikuttaa asioihin niin, että meidän yrittäjillämme säilyy yrittämisen edellytykset tulevaisuudessakin

Marko Vainionpää
+ Mennään eteenpäin, yhdessä ja järjellä
12.3.2026 Satakunnan Koneyrittäjien puheenjohtaja Tatu Kimpanpää
Taas on yksi viikko paketissa – ja kyllä, maailman meno tuntuu heijastuvan tänne metsäkoneiden hyttiin asti. Poliittinen tilanne on viime aikoina ollut yhtä myllerrystä, ja se näkyy myös meidän arjessamme: kustannukset elävät, varaosat kulkevat viiveellä ja epävarmuus painaa päälle. Geopolitiikka tuntuu nyt olevan iso tekijä ihan kaikessa.
Kevät pukkaa päälle – ja Länsi-Suomessa talvikorjuu alkaa olla taputeltu
Sääennusteet näyttävät selvästi keväisemmiltä, ja se tietää sitä, että talvikorjuuikkuna Länsi-Suomessa käy kovaa vauhtia vähiin. Routa heikkenee, kelirikko etenee ja koneita pitää siirtää pois pehmenevistä maastoista aiempaa aikaisemmin.
Pesintäaikaiset rajoitukset puhuttavat – ja syystä
Keskustelu pesimäaikaan kohdistuvista hakkuurajoituksista käy taas kuumana. Lainsäädäntöä ollaan kiristämässä ja luonnoksissa puhutaan alueellisista ja ajallisista hakkuukielloista kevään ja kesän ajalle. Vaikka tarkoitus on hyvä – luonnonsuojelu – on selvää, että liian tiukat tai epäselvät rajoitukset voivat sotkea koko metsätalouden toimintaa.
Kun pesimäkausi ja kelirikko osuvat samaan aikaan, liikkumavara kapenee liiankin paljon. Siksi on tärkeää, että mahdolliset rajoitukset ovat selkeitä ja ennakoitavia, eivätkä estä metsätalouden ympärivuotista toimintaa.
Lopuksi
Maailmantilanne, sää ja kiristyvät säännöt – siinä kolmikko, joka pistää meidän alan välillä aika tiukille. Silti mennään eteenpäin, yhdessä ja järjellä. Pidetään huolta, että suomalainen metsä- ja maarakennusala pystyy jatkossakin toimimaan, investoimaan ja työllistämään.

Tatu Kimpanpää
+ Maailman menoa
5.3.2026 Pohjanmaan Koneyrittäjien puheenjohtaja Tarmo Laitinen
Eletään maaliskuun alkua ja työt on kovimmillaan. Kelit on tuoneet mukavasti työtilaisuuksia, joskin lunta voisi olla hieman enemmän.
Maailman meno kyllä hieman hirvittää, kun ollaan eri mieltä asioista. Sota on tällä hetkellä suurin uhka ja puheenaihe. Polttoaineet uhkaavat kallistua sietämättömälle tasolle. Toivottavasti saadaan sovittua asiat siedettäväksi.
Itsellä meinaa olla haastetta terveyden kanssa. Meinasivat ottaa ison kortin pois tämän kuun aikana. Siinä sitä riittää miettimistä, miten tästä eteenpäin. Ostaako joku tämän firman vai mitä tekee.
Mukavaa talven jatkoa kaikille osapuolille.

Tarmo Laitinen
+ Asiakas on oikeassa
27.2.2026 Pirkanmaan Koneyrittäjien puheenjohtaja Jussi Mikkola
Kelit on suosinut hakkuita alkuvuona meillä päin. Hakekalusto on myös liikkunut kiivaasti pitkän pakkaskauden vuoksi. Tuossa sääennuste taisi kertoa, että pakkaset olivat siinä Etelä-Suomessa tältä keväältä.
Alkuvuodesta pörssisähkön hinta on ollut poikkeuksellisen korkea. Itsekin olen tämän kokenut. Tästä syystä moni metsänomistaja on täällä päin teettänyt hakkuiden yhteydessä poltinpuuta jopa rekkakuorman verran, omaan käyttöön ja myyntiin, koska klapilla on tällä hetkellä kova kysyntä.
Olenkin kysynyt metsänomistajilta, millaiset klapin teko vehkeet heillä on. Koska se on jonkinnäköinen työmäärä, jos rekkakuormallinen koivuakin tehdään klapeiksi. Ja se ei ihan huonoilla vehkeillä onnistuisi. Elikkä siellä on varmaan koko suku tekemässä viikonloppuja. Monta kertaa näissä tahtoo tulla mielestäni liika kintaan jälkiä klapeihin. Yleensä metsänomistaja sanoo, että muutamana viikonloppuna nämä tehdään. Asiakashan on oikeassa.
Kyllä Logmanilla puu kulkee.
Jussi Mikkola
+ Yrittäjän loma?
19.2.2026 Lounais-Suomen Koneyrittäjien puheenjohtaja Lauri Heino
Ensimmäinen viikon ajatus minulle, mietin tähän monia eri aiheita etukäteen. Ajankohdaksi kuitenkin osui eteläisimmän Suomen hiihtolomaviikko, joten ajattelin pohtia yrittäjän lomaa.
Milloin on hyvä aika koneyrittäjän pitää lomaa? Tätä asiaa pohtiessa tulee mieleen, että onko koskaan hyvä aika lomailla, yritys taikka yrittäjän työ kun ei tunnu koskaan tulevan valmiiksi. Lapsiperheen lomia ei aina pysty järjestämään pelkästään koneyrittämisen ehdoilla.
Kannattaako lomaa sitten yleensäkään pitää? Ehkä loma pitää ajatella investointina, jolla varmistetaan yrittäjän päätöksentekokyvyn tolkullisuus. Pieni tauko arjesta piristää mielialaa ja uutta puhtia töihin löytyy loman jälkeen.
Lauri Heino Leviltä
+ Take Me Home, Country Roads
5.2.2026 Keski-Suomen Koneyrittäjien puheenjohtaja Matti Siikki
Alkanut vuosi ei ole ollut kovin lupaava lumiurakointiin, kaikki muutkin konetyöt ovat vähissä ja kannattavuus heikkoa. Näiden asioiden äärellä varmasti moni koneyrittäjä pohtii mistä löytyisi jotain uutta myönteistä, millä sitä pystyisi tienaamaan elantonsa.
Koko ajan tulee yrittäjille uusia vaatimuksia liittyen paljon viherpesuun. Päästöjä pitäisi pyrkiä vähentämään. Nämä tuovat yrityksille lisäkuluja, joita harvoin saa siirrettyä hintoihin.
Tällaisilla mietteille tänään täällä. Ensi viikolla on paljon odotettu turveristeily, siellä nähdään ja pohditaan näitä yhdessä! Tätä tämä järjestötoiminta on mukavaa yhdessä tekemistä ja asioiden hoitoa.
Matti Siikki
+ Talvi tuli
28.1.2026 Karjalan Koneyrittäjien puheenjohtaja Veini Matikainen
Täällä Karjalan kunnailla odoteltiin talvea joulun yli ennen kuin se suvaitsi saapua. Kateellisena katseltiin Lapin suuntaan, kun siellä pakkaset alkoivat jo huomattavasti aikaisemmin. Mutta eihän se milloinkaan hyvä, kun täällä ei lunta ole kuin vajaa n. 20 cm, niin se sopivasti eristää, ettei suot kylymä eikä vielä koneelle lisäkantavuutta anna.
Viikonloppuna suunnataan Kalajoen hiekkasärkille neljän yhdistyksen tapaamiseen ja sieltä varmasti tulee taas hyvin vertaistukea ja hauskoja kokemuksia reppuun kotiin viemisiksi.
Nähhäänpä siellä!
Veini Matikainen
+ Arjesta vähän kevyempää
16.1.2026 Kaakkois-Suomen Koneyrittäjien puheenjohtaja Juuso Ahvonen
Koneyrittäjän arki on monesti tasapainoilua kiireen, vastuun ja onnistumisten välillä. Kaikki päivät eivät ole helppoja, mutta parhaimmillaan työ muistuttaa, miksi tätä tehdään. Kun kone toimii, työ etenee ja jälki kelpaa, syntyy hyvä mieli – sellainen, joka kantaa hankalampienkin hetkien yli.
Vaikka työtä tehdään usein yksin, yksin ei tarvitse olla. Kollegojen kanssa vaihdetut ajatukset, kokemukset ja joskus pelkkä nyökkäys työmaan laidalla muistuttavat, että samoja asioita pohditaan muuallakin. Järjestötoiminta ja yhteinen edunvalvonta tuovat turvaa ja voimaa arkeen, jota harva ulkopuolinen näkee kokonaan.
Yhdessä tekemällä ja toisiamme tukemalla tästä arjesta tulee vähän kevyempää – ja onnistumiset tuntuvat vielä paremmilta.
Juuso Ahvonen
+ Uuden edessä
8.1.2026 Etelä-Pohjanmaan Koneyrittäjien puheenjohtaja Heikki Korpi
Tervehdys Alavudelta, Etelä-Pohjanmaalta
Nyt tässä ollaan uuden edessä järjestörintamalla. Syyskokous valitsi minut Etelä-Pohjanmaan Koneyrittäjien uudeksi puheenjohtajaksi, joten siksi tässä istun pyhäiltana tietokoneen ääressä miettien, miten muutamalla sanalla ajatukseni toisin julki.
Puheenjohtajuus yhdistyksessä on varmasti mielenkiintoinen ja vastuullinen pesti. Onneksi meillä ainakin on toimiva hallitus ja erittäin hyvä sihteeri, niin varmasti saadaan asiat rullaamaan tästedeskin. Jotain uutta ja jotain vanhaa yhdistämällä uskon, että ilman suurempia kipuiluja saadaan homma hyvään alkuun ja pyöritettyä.
Itse olen kymmenen vuotta ollut Etelä-Pohjanmaan Koneyrittäjien hallituksessa ja maarakennusjaostossa vielä kauemmin, ja paukkuja aion laittaa edelleen jaostotoimintaan. Niiden kautta uskon myös jäsenien aktivoinnin onnistuvan parhaiten sekä myös ei-jäsenien rekrytoinnin. Sillä jäsenillehän tätä työtä tehdään.
Suunnittelen myös koneyrittäjien hirvijahtia ensi syksylle. Koronavuosien jälkeen ei sitä ole tainnut ollakaan. Katsotaan saisiko sen täälläpäin onnistumaan.
Ja lopuksi kun tässä erinäisistä syistä johtuen rupesin katselemaan lomareissua lämpöiseen, alkaa ajankohdan valinta olla haasteellinen, kun tuo kalenteri alkaa täyttyä kovaa vauhtia. Kuva on Madeiralta viimevuoden helmi–maaliskuun vaihteelta. Tyydytään nyt fiilistelyyn kuvan kautta vielä hetkeksi.
Heikki Korpi
+ Hyvää vuodenalkua 2026 kaikille!
4.1.2026 Kainuun Koneyrittäjien puheenjohtaja Sami Juntunen
Vuosi on lähtenyt käyntiin Kainuussakin kirpeissä pakkaslukemissa. On niitä talvikelejä kyllä odotettukin. Tietkin olivat paikoin yhtä liukkaita kuin matikan nylkeminen. Puunkorjuu oli useimmilla takellellutkin loppuvuodesta jo pahoin. Kiirekin voi tulla, mutta sehän on vain positiivinen asia. ”Souda perkele, huopaa perkele”. Nuoruudessa jo tottui, kun ukkelin kanssa soutumiehenä muikkuverkkoja nostettiin.
Talvikausi työllistää. Kesä ja syksy on puumarkkinoilla vielä arvoitus. Talvi käy vain lyhyeksi, kuitenkin päivä jatkuu jo noin viisi minuuttia viikossa valoa kohti!
Kuva on Sotkamon Paakin kylältä, perinteeksi tulleesta
jäälyhtytapahtumasta, noin 1500 jäälyhtyä tänäkin vuonna.
Sami Juntunen
+ Joulun aikaa
25.12.2025 Itä-Savon Koneyrittäjien puheenjohtaja Seppo Pulkkinen
Taas jälleen on joulu käsissä, eihän siitä ole kuin vuosi edellisestä.
Tämä vuosi on ollutkin vaihteleva ainakin metsäalalla. Alkuvuosi oli kovan puunhinnan aikaa ja korjuut kävivät vauhdilla. Kelitkin suosivat. Talvi oli kohtuu hyvä kelien puolesta, miltä ei nyt ainakaan näytä tällä hetkellä. Kesä oli vielä kohtuu hyvä, mutta syksyllä elettiinkin jo rajoitusten piirissä, kylläkin korjuuta tehtiin kohtuullisesti. Metsäalalla ei ole moniin vuosiin ollut tämänlaiset tunnelmat töiden puolesta, talvileimikoille pääsyä odotellaan kuumeisesti, vaikkakin tiedetään, että keväällä saattaa olla tiedossa hiljaisempi kausi moniin vuosiin.
Joulun ollessa keskellä viikkoa monet viettävätkin vapaaviikon, kuten omassakin toiminnassa tehdään. Onhan se kelienkin puolesta jopa pakottanut siihen. Sää onkin ollut joulun alla ja nyt joulupäivänäkin melkoisen syksyinen, välillä on kyllä ollut luntakin ainakin muutamana päivänä. Itsellä lapsuuden joulumuistot ovat erilaiset ainakin sään puolesta, mitä nyt on.
Joulu on mennyt rauhallisesti lapsien ja lastenlasten vieraillessa käymässä, onhan se niin hienoa ainakin itselle.
Hyvää loppuvuotta ja toivotan parempaa tulevaa vuotta 2026 täältä järvien keskeltä Itä-Savosta
Seppo Pulkkinen
+ Liisan liukkaat ja Kaisan kaljamat
27.11.2025 hallituksen jäsen Timo Pyykkö
Liisan liukkaat ja Kaisan kaljamat on vanhan kansan sanonta, minkä uskoisin suurimman osan koneyrittäjistäkin tuntevan. Noina nimipäivinä ajokelit ovat yleensä haastavia ja pinnat peilijäässä. Kaisan päivän keleistäkin on tehty jos monenlaisia ennustuksia, esim. minkälaiset kelit jouluna on tai minkälainen seuraavasta ”leipävuodesta” tulee.
Tänäkin vuonna tuo sanonta piti paikkansa, liukasta on ollut. Kaisan päiväksi sattui kuiviketurvekuorman vienti kohtuu mäkisen ja mutkaisen tien päähän. Aurausurakoitsija oli tehnyt hyvää jälkeä, joten kuorman vienti ei tuottanut ongelmia ja asiakkaat, jotka tällä kertaa olivat nautoja, saivat kuivikkeensa.
Hyvää alkavaa joulukuuta kaikille!
toivottaa Timo Pyykkö
+ Kaikki pelkää muutosta!
13.11.2025 hallituksen jäsen Pasi Mikkonen
Nyt kun Suomen metsäteollisuuden kaikki tukijalat ontuvat, lankku ja sellu eivät käy kaupaksi, kriisit eivät lopu ja rahat uhkaavat loppua, ei pitäisi olla kenellekään yrittäjälle ylläri, että tilanne kiristyy myös metsässä.
Olen saanut puolisoni kautta seurata paikallista sote-keskustelua. Pienen paikkakunnan elinolojen puolustajana on karmeaa kyytiä tulossa, ei vain pohjoiseen Keski-Suomeen vaan myös muualle syrjäseuduille. Jos pystyisi nostamaan itsensä helikopteriin ja katsomaan asioita sieltä käsin, tajuaisi ehken, että kyse on taas yhdestä muutoksesta, joka pitäisi nähdä mahdollisuutena. Mediaa lukiessa ei kuitenkaan tarjolla ole kuin uhkakuvia. Vieläkö on niitä sinisiä meriä, joita kukaan ei ole nähnyt tai kokeillut?
Samankaltainen tilanne on metsässä. Yksi suurimmista metsäpuolen asiakkaistamme on päättänyt tässä tilanteessa, jossa yrittäjät kamppailevat kelien, varannon ja liiallisen kapasiteetin kanssa, laittaa myös oman kentän uusiksi. Edelleenkin pitää muistaa, mikä on yrityksen johdon tehtävä.
Pihtiputaalla ihmeteltiiin, että eikö hyvinvointialueen johtaja ole huolissaan meidän kylämme elinvoimasta, kun palvelut vähenevät. Monilta unohtui, mikä onkaan hyvinvointialueen johtajan tehtävä. Hänet on palkattu laittamaan "nurkat kuntoon" eikä siihen hommaan kuulu pikkukylien elinvoimasta huolehtiminen.
Samaan tapaan metsäyhtiön johdon tehtävä on huolehtia oman organisaation tehokkuudesta ja kilpailukyvystä. Ja tässä kohden se alkaa osumaan meihin jo kovasti. Ajoitus on huono, mutta ajatus on ymmärrettävä. Meillä itse kullakin taitaa olla edessä "nurkkien" kuntoon laittaminen, jos ne repsottavat.
Muutos on nähtävä mahdollisuutena, joka lupaa toisille hyvää ja toisille vähemmän hyvää. Mielessä on hyvä pitää se, että edelleenkään, kun pyörät taas pyörivät, ei tekijöitä ole liikaa. Eli meitä ja meidän palveluitamme tarvitaan sittenkin.
Yhteistyön merkeissä Puttaalta Pasi
Ps. Työpöytää siivotessani löysin piirtoheitinkalvon, siis ajalta ennen pdf:iä ja powerpointteja, kalvolla olin Jaakkolan Simon kanssa jollekin metsätaholle kertomassa, että meidän alallamme on pari ongelmaa. Toinen ongelma on työvoimapula ja toinen kausiluoteisuus...
Pasi Mikkonen
+ Harmaa sää ja työnäkymä
6.11.2025 hallituksen jäsen Kimmo Kulojärvi
Tervehdys täältä pohjoisesta.
Liittokokous on pidetty ja henkilövalinnat luottamustehtäviin tehty. Itselläni jatkuu työ metsävaliokunnassa ja hallituksessa. Kiitokset taas kerran luottamuksesta. Ja onnittelut uudelle liiton puheenjohtajalle, Marko Vainionpäälle!
Meillä on tämän syksyn sää ollut tällä kertaa erityisen märkää ja harmaata. Maiden sekä teiden kantavuudessa on ongelmia ihan kunnolla. Ensi viikolla pitäisi alkaa pakkaset tulemaan, toivottavasti Pekka Poudan ennusteet pitää kutinsa.
Myös työnäkymät ovat hyvin sumuiset. Kukaan minun asiakkaistani ei tiedä ennustaa tarkasti, miten tuleva talvi tulee menemään työmäärien osalta. Tämä on varmasti ongelma ympäri Suomea. Jospa nuo myllerrykset maailmalla rauhoittuisi ja markkinat tehtaiden lopputuotteiden osalta alkaisivat taas vetämään, niin tilanne vähän selkeytyisi.
Hyvää syksyn jatkoa!
Kimmo Kulojärvi
+ Kuopijoon käy tie
24.10.2025 varapuheenjohtaja Teemu Tolppa
Lainasin otsikon Esa Pakariselta, koska kokoonnumme tänään perjantaina Koneyrittäjät ry:n liittokokoukseen Kuopioon.
Liittokokous on järjestössämme ylintä päätösvaltaa käyttävä elin. Kokouksessa äänioikeus on paikallisyhdistysten valitsemilla liittokokousedustajilla.
Hallitus puheenjohtajan johdolla valmistelee ja esittää, mutta liittokokous päättää. Lisäksi jäsenyhdistykset voivat esittää omia liittokokousaloitteita käsiteltäväksi kokouksessa.
Karrikoidusti liittokokous päättää järjestön toiminnalle suunnan ja valitsee luottamushenkilöt hallitukseen ja alakohtaisiin valiokuntiin tätä toteuttamaan.
Henkilövalintoja valmistelee pitkin vuotta työskentelevä vaalivaliokunta.
Viikonlopun ohjelma on formaali ja seremoniallinen. Sääntömääräisiä asioita, puheita, luentoja ja väliin musiikkiesityksiä. Lauantain illalliselle pukeudutaan parhaimpiin. Jonkun mielestä tämä tuntuu jäykältä. Omasta mielestäni se tuntuu arvokkaalta sillä koneyrittäjien arjesta glamour on kaukana. Juuri nämä tekijät tekevät liittokokousviikonlopusta erityisen ja erottaa sen omasta arkisesta aherruksesta.
Olen itse saanut etuoikeuden tulla valituksi luottamustehtäviin vuodesta 2017 alkaen. Ensin metsävaliokuntaan ja sitten hallitukseen. Nyt olen toista kautta varapuheenjohtaja ja metsävaliokunnan puheenjohtaja.
Omien luottamustehtävien hoitamiseen liittokokousviikonlopulla on erityinen merkitys. Kerran vuodessa kokoonnumme yhteen ja tapaamme eri puolelta Suomea ja eri toimialojen ihmisiä. Viikonlopun aikana välittyy liittokokouksen henki joka ainakin itseäni ohjaa luottamustehtävien hoitamisessa. Missä on onnistuttu, missä on kehitettävää, mitä edunvalvonnalta odotetaan ja mitkä asiat puhuttavat juuri nyt?
Henki välittyy suuren salin päätösesitysten jälkeisestä keskustelusta ja itse päätöksistä, toimialakokouksista, mutta myös kahvitauoilla, saunan lauteilla tai illallispöydässä käydyistä keskusteluista.
Sunnuntaina henkilövalinnoista päätettäessä on vatsassa perhosia. Huolimatta siitä, että olen tullut valituksi eri tehtäviin jo useamman kerran, niin rutiinia tästä ei ole tullut, olipa sitä erovuorossa tai ei. Nimensä kuuleminen ja kokousväen edessä esittäytyminen on ollut joka kerta erityinen hetki.
Valituksi tuleminen näin arvokkaan viikonlopun päätteeksi, jäsenistön toimesta, kollegojen ja myös ystävien ympäröimänä on valtava merkitys. Toisaalta tuntee saaneensa selkänsä taakse tukevan selkänojan tehtävänsä toteuttamiseen. Toisaalta tuntee saaneensa selkäänsä raskaan repun johon on lastattu painava vastuu, mutta myös hyvät eväät, jotka auttavat jaksamaan tulevan vuoden, aina seuraavaan liittokokoukseen saakka.
Hallituksen puolesta kaikille osallistujille lämpimästi tervetuloa liittokokoukseen. Suapa nähä Kuopijossa!
Teemu Tolppa
+ Syksyiset terveiset Alavudelta
16.10.2025 varapuheenjohtaja Marko Vainionpää
Meidän alueellamme ei energiarintamalla hääviltä näytä. Viime talvelta säästyi paljon haketta, ja paljon on sitä myös tehty lisää. Sähkökattilat ovat tiputtaneet käyttöä paljon, eikä kaikille hakkeille ostajaa löydy.
Myös ostajat ovat tämän huomanneet, ja hinnat ovat vapaassa pudotuksessa alaspäin. Alalta tulee karsiintumaan toimijoita pois.
Turpeessa polttokysyntä heikkoa, ainut valopilkku on kuivike ja kasvuturve. Niillä olisi kysyntää, mutta uusia tuotantoaloja ei juuri ole tehty, eikä kysyntään pystytä vastaamaan. Eräs meidän jäsenyrityksemme kysyi lainaa uuden alueen ostoon kaikista pankeista, ja vastaus kaikilta sama: ei kun kyseessä on turve. Tässä liitolle taas työsarkaa.
Pikkupojilla syysloma koulusta, vähän yritän olla myös töistä pois ja touhuta lapsien kanssa.
Ensiviikolla liittokokous Kuopiossa, siellä nähdään!

Marko Vainionpää
+ Syksyn tuulet ja metsän haasteet
26.9.2025 Satakunnan Koneyrittäjien puheenjohtaja Tatu Kimpanpää
Tätä kirjoitellessamme saimme nauttia ensimmäisestä yöpakkasesta Sastamalassa. Niin paljon on satanut, että pidempiäkin pakkasjaksoja kaivataan ainakin puunkorjuun helpottamiseksi. Vettä on saanut ainakin Pirkanmaalla niin paljon, että metsäautotiet ja metsänpohjat ovat pehmenneet niin, että joudumme etsimään lähes kelirikkokohteita korjuuseen.
Elämme aika ristiriitaisessa tilanteessa puunkorjuussa ja koko metsäsektorilla. Puun ostohinnat ovat lähteneet merkittävään laskuun, mikä varmasti vaikuttaa puunmyyntihaluihin. Myös puunostajat ovat varovaisia kasvattaessaan varantojaan suureksi. Poikkeuksena ovat yksityiset sahat, jotka ostavat ainakin Pirkanmaalla edelleen normaalisti leimikoita ja sahaavat hyvää tahtia.
Energiapuun kysyntä on heikko, ja mieleen nousee kysymys: mikä tilanne on ensi keväänä, jos tuleekin toinen lauha talvi peräkkäin, eikä kasvaneita varastoja päästä sulattamaan?
Huolenaiheita ovat myös metsäyhtiöt, joissa kaivataan Koneyrittäjien panosta säästötalkoisiin. Ei kai siinä mitään vikaa sinänsä olisi, jos olisimme avokätisesti samassa veneessä myös hyvän tuloskauden aikana. Olen ehkä itse heikko neuvottelemaan, mutta tuntuu siltä, että korotukset ovat aina pieniä, vaikka metsäyhtiö tekisi kuinka kovaa tulosta.
Joka tapauksessa meidän on oltava tarkkaavaisia siinä, mihin ehtoihin suostumme ja milloin kannattaa viheltää peli poikki. Itselläni on kokemusta asiasta jo pariinkin kertaan, ja suosittelen lämpimästi tekemään rohkeita päätöksiä, jos ne tulevat mieleen useasti!
Maailma muuttuu ympärillämme tällä hetkellä niin nopeasti, ettei varmastikaan ole kertaakaan aikaisemmin muuttunut toisen maailmansodan jälkeen. Jos joku sanoo ensi keväänä, että “kyllä minä tämän tiesin”, niin uskon, että tiedossa oli myös paljon tuuria, ja tuurillahan ne laivatkin seilaavat!
Mutta pidemmittä puheitta, hyvää syksyä ja kaikille Koneyrittäjille antoisia urakoita!

Tatu Kimpanpää
+ Parisataa rosvopaistia
18.9.2025 Pohjanmaan Koneyrittäjien puheenjohtaja Tarmo Laitinen
No niin, taitavat olla kaksi yleisimmin käytettyä sanaa suomalaisilla. Mutta kuitenkin kesä alkaa olla takanapäin ja syksyn tuulet puhaltelevat. On ollut hellettäkin mukavasti, vaikkakin alkukesästä näytti, että tulee kylmä kesä.
Kesä on kyllä ollut aika lailla työntäyteinen. Mutta olen kerennyt pitämään kaikki kolme kesälomapäivääkin. Ne menivät Kiuruveden iskelmäviikolla ja oli kyllä ihan hyvät "kinkerit". Toissa viikonloppuna oltiin Raahen Lohenpyrstössä rosvopaistihommissa. Campinki oli myyty loppuun. Paisteja laitettiin n. 200 kpl (1 kg /vaunukunta) yön yli muhimaan maahautaan/uuniin. Olihan se paisti ns. suunmyötästä syötävää.
Tätä kirjoittaessa on jo pimeys laskeutunut ulkona ja vettäkin satelee. Viikko sitten aloitettiin sählypelit koululla, että eiköhän se kesän jäykkyys siinä katoa. Keväällä sitten kunto kohillaan, jollei tule pahoja loukkaantumisia.
Tässä syksyn myötä on nämäkin edustushommat käynnistyneet. Lions clubin toiminta on alkanut ja myös koneyrittäjäedustukset. Reilun kuukauden kuluttua on liittokokouksen aikakin. Mukava nähdä ja kuullakin virkaveljiä eri puolilta Suomea.
Nähdäänpä sitten Kuopiossa. (Jos ei tulla sokkeiksi :) )

Tarmo Laitinen
+ Alkusammutus ratkaisee
12.9.2025 Pirkanmaan Koneyrittäjien puheenjohtaja Jussi Mikkola
Kesä on taittumassa syksyyn, olemme saaneet nauttia vielä helle päivistä. Varjon tuo päälle tämä maailmantilanne, varsinkin mitä Puolassa tapahtui.
Joukko Pirkanmaan Koneyrittäjiä oli suorittamassa tulityökurssia, jolla päästiin perehtymään alkusammutuksen tärkeyteen. Keväällä yrityksemme korjaamohallin/ lämpökeskuksen katto syttyi palamaan. Naapurini havaitsin tulipalon alun. Hän soitti hätäkeskukseen, ja sen jälkeen minulle, kun olin kylvöillä pellolla. Pääsimme tekemään alkusammutusta ennen palokunnan saapumista paikalle.
Meillä molemmilla on VPK-tausta, ja tiesimme tässä tilanteessa, miten pitää toimia. Korjaamo seinustalta painepesurin letku katolle, toinen väänsi pellejä auki, ja toinen päästi vettä. Saimme palopesäkkeet sammutettua ennen palokuntien saapumista.
Vakuutusyhtiö totesi, että oli onnistunut alkusammutus, säästyttiin isommilta vaurioilta. Joskus yrittäjällä on tuuria ja naapuriapu tärkeä. Myös vakuutusyhtiö muisti naapuria lahjakortilla.
Muistakaa katsoa myös kiinteistöjen alkusammutuskalusto ja miettiä vähän, miten toimia, jos vahinko sattuu.

Jussi Mikkola
+ Aarteita mummolan vintiltä
28.8.2025 Lapin Koneyrittäjien puheenjohtaja Janne Kaihua
Serkkupoikani purkaa vanhaa mummolaamme. Talon tyhjennyksen / purun yhteydessä tuli vastaan kaikkea mielenkiintoista. Isäni tekemiä piirrustuksia iso nippu, Metsäkoneurakoitsija-lehtiä sekä muita alan julkaisuja 1970-luvun alusta. Näitä katsellessa ja juttuja lukiessa vierähti hyvä tovi. Oli liittokokoustunnelmia Lahdesta vuodelta 1972, koneuutuuksia, tietoa koulutuksista ympäri Suomen ja kaikkea muutakin mielenkiintoista edunvalvonnasta ym.
Artikkeleita lukiessa tuli vastaan varsin tuttuja teemoja: työvoiman saatavuus, olosuhteet, urakoiden hinnoittelu, kausivaihtelu…. Eipä taida nuo teemat kadota seuraavankaan 50 vuoden aikana.
Hauskinta antia olivat nuo vanhat mainokset, niissä on firmat todella uskoneet tuotteisiinsa ja ne on tehty selvästi vähän huumorilla. Nykyään kaikki on niin totista ja teknisten tietojen listaamista.
Se oli semmoinen aikamatka, hyvää syksyn jatkoa kaikille.
Janne Kaihua
+ Joko se kesä meni!
21.8.2025 Keski-Suomen Koneyrittäjien puheenjohtaja Matti Siikki
Oma kalusto oli käytännössä koko kesän parkissa, töitä oli niukasti. Tuli siinä tehtyä vähän kuivaheinää enemmän kuin omiksi tarpeiksi, pienen lisätienestin toivossa. Siinä pätee sama kuin muussakin: kysynnän ja tarjonnan laki. Kesä oli hyvä, heinää tuli paljon kaikille, joten ei markkinaa silläkään saralla ollut.
Mutta yhdessä eteenpäin kohti uusia tuulia, ei vaivuta synkkyyteen!
Matti Siikki
+ Karjalasta terve!
13.8.2025 Karjalan Koneyrittäjien puheenjohtaja Veini Matikainen
Kesä on mennyt yhdessä hujauksessa jälleen. Ensin vähän paleltiin, sitten kärvisteltiin kuumassa ja nyt on muuten ihan mukavat alkusyksyn työkelit, paljon mukavammat kun ne helteet.
Aika on mennyt lomia tuuraillessa niillä koneilla, jotka on työssä saaneet olla ja osa on ollut puhuksissa vähän pidemmänkin aikaa, eikä tuota hirmu rytinällä ole tarvinnut lomien jälkeen aloitella. Jotenkin on semmoinen odotteleva tunnelma täällä metsäpuolen hommissa.
Lomia tuli pidettyä viikko heinäkuussa, kun olin pesisleirikuskina Jyväskylässä. Tuossa hommassa on mieli pois arkirutiineista, kun kyydissä on 13 teiniä ja suhataan pitkin kyliä humppakuutio täysillä soiden teinien lempikappaleita. Loppuviikosta jo kyllä pikkusen rupesi haikailemaan omaan rauhaan.
Rokkailemassa käytiin ilosaaressa yhdistyksen kesäjuhlassa ja tuli pistäydyttyä myös Olavinlinnassa Kaija Koon konsertissa, (on muuten hyvä akustiikka tuolla linnassa).
Tässäpä näitä mietteitä tällä kertaa.
Veini Matikainen
+ Terve tervaisesta Kainuusta!
1.8.2025 Kainuun Koneyrittäjien puheenjohtaja Sami Juntunen
Kainuuhan on ollut kuuluisa tervan tuottaja jo satojen vuosien ajan. Nyt puuta ja sen tuotteita käytetään paljon laajemmin valtakunnassamme. Tänäkin kesänä Kuhmon Lentiirassa poltettiin isohko tervahauta.
Yksi tärkeä henkilö tervojen siirron aikana veneillä oli "tervaveneen huutaja". Se viittaa historiallisesti henkilöön, joka toimi jokivarren tervankuljetuksessa vastuullisena huutelijana tai varoittajana, etenkin kun suuret tervaveneet kulkivat vaarallisia koskia alas.
Hän ilmoitti veneen lähestymisestä myös muille, esimerkiksi sillan alla olijoille tai muille veneille. Ääntä siis tarvittiin.
Minäkin sain osallistua vuonna 1985 Suomen mestaruuskilpailussa Kuhmossa tervaveneen huutoon ja voittohan sieltä heltisi. Eli siis joukossanne on ollut Suomen mestari jo neljänkymmenen vuoden verran. Huuto on jo vuosien mittaan muuttunut puheeksi.
Lämmintä elokuun alkua kaikille.
(Kuvassa ote Kuhmolainen-lehdestä 17.7.2025, jossa kuva mestaruushuutajasta)
Sami Juntunen
+ Yövuorossa
24.7.2025 Kaakkois-Suomen Koneyrittäjien puheenjohtaja Joni Karvanen
Allekirjoittaneella on kesä mennyt yövuorossa pääkaupunkiseudulla tienvarsia niitellessä ja menee pitkälle syksyyn. Ei ole paljon muuhun aikaa liiennyt.
Kevät/alku kesä oli aika kuiva ja sitten saatiinkin vähän pidempi sadejakso. Nyt onkin sitten saatu nauttia paahtavista helteistä, mikä on toisaalta mukavaa, mutta aiheuttaa kuljettajille ja koneille omat haasteensa.
Monille varmasti sattunut hyvät ilmat kesä lomalla. Itse lomailen sitten syksymmällä, kun kiireet on saatu alta pois ja odotellaan talven tuloa. Mutta nautitaan nyt suomen suvesta, kun se antaa parastaan😎
Ps: tööttää jos näet kyseisiä koneita tien varressa😊
Joni Karvanen
+ Huh hellettä
18.7.2025 Itä-Savon Koneyrittäjien puheenjohtaja Seppo Pulkkinen
Edellisillä viikoilla monet ovat todenneet, että ei tämä kesä oikein kesältä tunnu.
Tällä viikolla kylläkin on tilanne muuttunut. On hellettä joka nurkalla ja kolkalla Suomessa, välillä on Lapissa jopa kuumempaa kuin täällä etelämmässä. Ainakin omalle kohdalle tämä sattui erittäin sopivaan aikaan, koska urakat jatkuivat pitkälle tänne heinäkuulle ja tällä viikolla ollaan vasta täysillä lomia viettämässä.
Tämä ”alkukesä” olikin hyvä säiden puolesta metsäurakoita ajatellen, meillä ainakaan ei tarvinnut turhia hikoilla koneen kopissa. Pohjavedetkin ovat olleet tosi alhaalla kuten järvien pinnat, joten Saimaallakin on kasvanut uusia kiviä pintaan. Veneily, josta itse tykkään ainakin Puruvedellä, vaatii hieman tarkempaa reitin katsomista.
Saimaasta puheen ollen on se tuo uutisointi tehokasta ainakin norpista: jokainen norppakuolema saa otsikon mediasta. Olisipa meidän koneyrittäjien asiatkin yhtä kiinnostavia ja saisimme niille mediahuomiota, mutta eipä niin ole.
Hyvää lomailuilmaa vielä ainakin viikko pari kaikille täältä Itä-Savosta!
Seppo Pulkkinen
+ "Isi, kato..."
10.7.2025 Etelä-Suomen Koneyrittäjien puheenjohtaja Janne Kangassalo
Etelä-Suomen korjuukelien ollessa mitä mahtavimmat, kiitos jatkuvien vesisateiden, päätimme hypätä perheen kanssa autoon ja matkasimme Viroon. Helsingin päässä Länsiterminaaliin kurvatessamme takapenkiltä kuului: "Isi, kato tuolla on Ponsse". Joillekin voi sanonta "minä en kusekaan mettään viikkoon, kun lähden lomalle" pitää jollain muotoa kyllä paikkaansa. Itselläni sitä kesti noin 1,5 tunnin ajan. Tosin en minä sitä nyt ihan kirjaimellisesti tehnyt. Takapenkkiläiset seurasivat silmät suurena, kun Ergoa ajettiin laivan kyytiin. Joku onnellinen jossain päin Baltiaa pääsee kohta puolin lasettamaan puuta uudella kotimaassamme tehdyllä huipputuotteella. Se on hieno hetki.
Tallinnassa vietetyn yön jälkeen jatkoimme matkaa kohti Tarttoa. Via Balticaa ajaessamme silmiimme osuivat suorat ja tasaiset tiet, haikaran pesät pylväiden nokassa, Valion tehdas ja valtavat peltoaukeat. Ohra, vehnä, sokerijuurikas ja herne suurimpana lajikkeena.
Maailman tilanteeseen päällimmäisenä mielessäni on sodat. Se tuntuu olevan tämän hetken brändi. Sota näkyy myös täällä Viron maalla ja tuntuu olevan keskustelun aihe ympäri maailmaa.
Mieltäni on askarruttanut myös nuorten kuolemat liikenteessä. Muutama viikko sitten asuinpaikkakuntani naapurikylässä sattunut turma, jossa erään tuttavani 25-vuotias poika suistui jostain tuntemattomasta syystä autolla katolleen jokeen. Mediasta on luettavissa, kuinka turmassa kävi. Vanhin lapseni suunnittelee jo kovasti ajokortin hankintaa, ja se vähän huolettaa. Mietin kuumeisesti, millä näitä vastaavia tapauksia pystyisimme välttämään.
Olishan tätä juttua tässä vaikka kuinka paljon, mutta päätän nyt raporttini tähän ja säntäämme kotimatkalle. Ensi viikolla menen taas tekemään sitä, mitä tuolla yllä mainitsin. Ja ihan kirjaimellisesti.
Lämpimämpää ja turvallista kesän jatkoa kaikille Eestin maalta.
Janne Kangassalo
+ Kesän odotus
3.7.2025 Pohjois-Savon Koneyrittäjien puheenjohtaja Jussi Hakkarainen
On sitä kesää odotettu, toukokuu odotettiin, kesäkuu odotettiin ja odotus sen kun jatkuu… Kesäloma vetelee jo viimeisiään, kesäisiä päiviä on ollut yhden käden sormilla laskien.
Eilen lie ollut yksi niistä parhaista, lähdettiin lapsuuden kaverin kanssa jetteilemään, vaikka hänkin on yrittäjä, mutta pääsi livahtamaan maatalouden arjesta. Suunta oli Muuruveden satamakahvilaan, muutaman järven ja sulun kautta. Päivä paistoin kohtuudella, t-paidassa tarkeni juuri ja juuri.
Matka taittui hyvin, kunnes ensimmäisen sulun jälkeen alkoi moottorin häiriövalo vilkkua. Oliko tässäkin härvelissä moottoriureasysteemit, no ei ollut onneksi, mutta jotain muuta herjan aihetta ilmeisesti.
Koneyrittäjänä ei ole tapana luovuttaa pikku nikotteluihin, joten matka jatkui. Hetkeä myöhemmin merkkivalo olikin jo punaisena, eli stopattiin keskelle selkää. Ajateltiin, että ohi se menee, ja korkattiin limut.
Päivä paistoi edelleen, ja siinä molemman kiireisen aika pysähtyi ihan pyytämättä. Tuntia myöhemmin, kun kuulumiset oli vaihdettu, maailma parannettu auringossa paistatellen, päätettiin kääntyä takaisin, mikäli laitteet sen sallii. Ja sallihan ne, ilman virhelyöntiä palattiin kohti kotisatamaa, hurjasteltiin muutama vauhtiränni, ja ryypättiin ne kahvitkin suunnitelman mukaan.
Vaikkei määränpäätä saavutettukaan, taival sitä kohti olikin se tärkeämpi juttu. Niin lienee kesänkin kanssa, kyllä se odotus vielä palkitaan.
Hyvää kesää kaikille!
Jussi Hakkarainen
+ Tervehdys Etelä-Savosta
26.6.2025 Etelä-Savon Koneyrittäjien puheenjohtaja Tomi Reinikainen
Juttuvuoroa jälleen täältä Kangasniemeltä.
Etelä-Savon Koneyrittäjien hallituksen porukalla jäimme jo "kesätauolle", mutta puuhaa meillä riittää, kun elokuun Etelä-Savon Konepäivä -tapahtumaamme järjestellään.
Kesän sää on ollut hyvin vaihtelevan sateinen eikä omista lempiharrastuksista moottoripyöräilyä liiemmin ole suosinut. Tänään torstaina, kun tätä kirjoittelen, on perjantaille luvattu poutapäivää ja vapaapäiväksi voi lähteä nauttimaan mutkateistä moottoripyörällä.
Tämä harrastus on yhdistänyt myös monen koneyrittäjän kanssa ja ikimuistoisia reissuja on vuosien varrella tehty tai itseasiassa jo 90-luvun lopulta asti. Näillä mp-retkillä ei liiemmin puita ole tehty eikä maata kaivettu, vaan keskustelut on hyvin ollut irti työasioista.
Mietteissä jo on, minne se seuraava Koneyrittäjät mp-retki suuntautuukaan, ja onhan ne työasiat kesälomalla syrjään saatava vaikka mukavien harrastusten varjolla.
Kaikille oikein mukavaa lomaa, kun sen aika on ja ennen kaikkea lämmintä kesää.
Tomi Reinikainen
+ Kesät eivät ole veljeksiä
18.6.2025 hallituksen jäsen Timo Pyykkö
Kesät eivät ole veljeksiä keskenään, hyviä turpeen nosto kesiä on ollut idässä turpeentuottajille useita peräkkäin. Kevät enteili aluksi, että aikaisin päästään nostohommiin, mutta epävakaat kelit pitkittivät töiden aloitusta. Toivottavasti juhannuksen jälkeen se pitempi poutajakso alkaisi, että saataisiin hyvin turvetta aumaan.
Hyvää juhannusta ja kesää kaikille
Timo Pyykkö
+ Kaikenlaista Teamsia pukkaa...
5.6.2025 hallituksen jäsen Pasi Mikkonen
Onhan se hiton hyvä juttu ajankäytön, tehokkuuden ja ympäristön kannalta.
Toisaalta, se on luonut myös mahdollisuuksia olla mukana entistä enemmän erilaisissa porukoissa ja kuvioissa. Tuntuu hullunkuriselta, että vielä vuosia sitten lähdin Helsinkiin parin tunnin kokouksen takia. No varmaan lähden vastakin, mutta onhan tämä digitalisaatio hieno juttu.
Epävarman lähdetiedon (chatGPT) mukaan Urho Kaleva Kekkonen olisi sanonut aikanaan, että kehitys kehittyy. Tätä lausetta käytetään yleensä ironisesti tai humoristisesti kuvaamaa jatkuvaa muutosta.
Pari viikkoa sitten julkistettiin Tapion Rahaa ja Työtä Metsistä -verkkosivusto. Se tuo esiin metsäalan merkityksen tilastojen ja lukujen kautta ja jokainen pääsee tutkimaan omaa seutukuntaansa tai jopa kuntaansa ja sen lukuja.
Erittäin hyödyllinen ja tarpeellinen, sillä keskustelu, siis metsätalous vastaan muu maailma, liikkuu aivan liikaa mutupohjalla.
Jokaisella on tietenkin lupa mielipiteeseensä, mutta kun aletaan muuttamaan mielipiteitä ohjeistukseksi, olisi hyvä palata asiaan faktojen kautta.
Yksi fakta on (saa haastaa) se, että maaseutu autioituu. Tämä on globaali ilmiö, emmekä me ole siltä turvassa. Kun otetaan katse vaikka 15 vuoden päähän, ovat pienet suomalaiset kunnat entistä pienempiä, väki entistä vanhempaa, työläisten määrä entistä pienempi eli huoltosuhde nurinkurinen ja palvelut entistä kauempana.
Itse havahduin tähän maaseudun rappeutumiseen konkreettisesti, kun Keski-Suomen Ely- keskuksen ja metsäalan yhteisessä tieasioita käsittelevässä Teamsissa kävi ilmi, että yksi meidän (Pihtipudas) asfaltoidusta kyläteistä olisi saamassa uuden pinnoitteen nykyliikenne määrällä ja rahoituksella noin 200 vuoden päästä.
Ymmärrän logiikan ja ainakaan kyläläisten autoilumäärä ei tätä asiaa muuta. Teollisuuden kuljetustarpeet ehkä.
Mitä jää?
Jäljelle jää pieniin kyliin se, mitä siellä on alun perinkin ollut eli metsätalous ja maatalous. Ja niiden tekijät. Metsät ja pellot ovat siellä, missä ne ovat, ja siksi niiden tekijöidenkin pitää olla. Vanhat metsäkämpät on perustettu korpiin siksi, että ollaan lähellä töitä.
Nyt konekuskin auto ja koneet liikkuu noin 100 km säteellä, joten niitä kämppiä tarvitaan vähemmän. Ja niitä vapautuu hiipuvilta kyliltä puoli ilmaiseksi.
Jos ajatus on pitää koko Suomi asuttuna, pitäisikö meidän alkaa ajaa metsätaloutta ja maataloutta ja niiden tekijöitä valtion erityiseen suojelukseen?
Vai tyydytäänkö odottelemaan tulevaa, joka on se, että puutavara-auton kuljettaja sammuttaa valot lähtiessään?
Pasi Puttaalta
+ Kesäloma
29.5.2025 hallituksen jäsen Kimmo Kulojärvi
Tervehdys täältä pohjoisesta. Lomakausi on taas alkamassa. Itse olen jäämässä tulevana maanantaina vaimon kanssa neljäksi viikoksi vapaalle. Ohjelmassa meillä on metsän istutusta, tekemättä olevat kotiaskareet ja onpa myös mökin teko viimeinkin saatu alulle. Eli aika touhuntäyteinen on loma. Kuitenkin, vaikka tekemistä riittää, niin kun on työkuvioista pois, tekeminen tuntuu loman pidolta.
Kun yrittäjä itse on lomalle jäämässä, joutuu käymään mielessään 'Jaakobin painia', että mitenkähän hommat pyörii, kun itse on sivussa?
Joskus muutamalla sanalla on kuitenkin valtava vaikutus.
Oma toimihenkilöni, joka alkaa minua tuuraamaan, sanoi ihan kysymättä taikasanat, jolla huoli laukesi kerralla:
"Alahan mennä sinne lomalle. Kyllä me täällä pärjätään".
Henkilön rautaisen ammattitaidon tietäen huoli arjen askareista tipahti omilta harteilta.
Hyvää alkanutta kesää!
Kimmo Kulojärvi
+ Terveiset Alavudelta
7.5.2025 varapuheenjohtaja Marko Vainionpää
Todella huonon lämmityskauden jälkeen lämpö tuli aikaisin käymään. Vähän riemua riitti ja kylmä jakso tuli takaisin. Sähkökattilat isommilla asiakkailla ja varsinkin kesäkausi on umpisurkea, ei tarvi viedä mitään.
Helmikuussa tuli 30 vuotta täyteen yrittäjänä. Ja mikäli haluan olla jatkossakin energia-alan yrittäjänä, tarvitaan suunnanmuutos. Kävin Saksassa neuvottelemassa kasvuturpeesta, jolla ajatus paikata vähenevää polttoa. Tähän jatkossa satsataan enemmän. Saksassa vierailin turvemuseossa, jossa valtava historia oli koottu yhteen. Usko ei horju, kyllä turvetta vielä tarvitaan, jos ei polttoon niin ruuan tuotantoon.
Marko Vainionpää
+ Skogsbruket skriker – meillä on ongelma metsässä!
25.4.2025 Finlands Svenska Maskinföretagarnas ordförande Mathias Backlund
I en tid då skogsbruket skriker efter skogsmaskinsförare – hur vänder vi trenden? Är det utbildning, arbetsmiljö, teknikintresse eller livsstil som avgör? Och vem ansvarar för att göra yrket attraktivt igen?
Trots högteknologiska maskiner och digitala hjälpmedel är det fortfarande svårt att hitta skogsmaskinförare. Varför lockar inte yrket unga – trots goda framtidsutsikter, bra lön och närhet till naturen? Vad behöver förändras för att nästa generation ska vilja ta plats i hytten?
Aikana, jolloin metsätalous huutaa metsäkoneenkuljettajien perään – kuinka käännämme suunnan? Ratkaiseeko koulutus, työympäristö, kiinnostus teknologiaan vai elämäntyyli? Ja kuka kantaa vastuun siitä, että ammatti saadaan jälleen houkuttelevaksi?
Huipputeknologisista koneista ja digitaalisista apuvälineistä huolimatta metsäkoneenkuljettajia on yhä vaikea löytää. Miksi ammatti ei vedä puoleensa nuoria – vaikka tulevaisuudennäkymät ovat hyvät, palkka kohdallaan ja luonto lähellä? Mitä on muutettava, jotta seuraava sukupolvi haluaisi nousta ohjaamoon?
Mathias Backlund
Lisää aiempia viikon ajatuksia
