11.8.2023 Koneyrittäjien varapuheenjohtaja Teemu Tolppa
Koneyrittäjät ry on ollut vaikuttava konetyöalojen edunvalvoja jo yli viidenkymmenen vuoden ajan. Ulospäin ja ehkä myös sisälle päin järjestön kasvoina toimivat usein puheenjohtaja tai -johtajat sekä liiton aktiiviset toimihenkilöt. Lopulta kuitenkin järjestön selkärangan muodostavat jäsenyrittäjät ja -yritykset. Aktiiviset jäsenet yhdistyksissä ja liiton toimielimissä luovat vision, jota toimihenkilöt sitten pyrkivät toteuttamaan.
Valtakunnallisena etujärjestönä meillä on hyvä tilanne: olemme kerta toisensa jälkeen löytäneet osaavia toimihenkilöitä, vaikuttavia puheenjohtajia sekä aktiivisia ja avarakatseisia jäseniä hallitukseen ja valiokuntiin.
Paikallisyhdistyksissä tilanne ei ole aivan sama vaan niistä monen yhdistyksen aktiivisuus henkilöityy muutamiin henkilöihin. Yleensä puheenjohtajaan ja sihteeriin, ihan niin kuin muussakin paikallisyhdistystoiminnassa. Yhdistyksissä on toki eroja.
Haluan omalta osaltani kannustaa kaikkia jäseniä mukaan niin yhdistystoimintaan kuin myös valtakunnalliseen toimintaan.
Verkostoituminen kannattaa ja yhdistystoiminta on oiva tapa ottaa tutustua paikallisiin kollegoihin. Takaan, että yllätyt kun huomaat, että se naapuri ”jolle olit kateellinen” painiikin aivan samojen ongelmien kanssa kuin sinäkin ja mikä vielä parempaa, ehkä hän on ne jo ratkaissut. Näin on käynyt myös minulle. Äläkä huoli. Liiketoimintasi ytimeen sinun ei tarvitse tai pidäkään päästää. Toimintaa ohjaa kilpailulainsäädäntö. Mutta kaiken kilpailunrajoituksen ulkopuolelle jää paljon varsinkin yritystoiminnan ja oman toimialan hallinnolliseen puoleen liittyviä pulmia, joissa kaverin kanssa sparrailu edesauttaa molempien toimintaa.
Eikä pidä väheksyä sosiaalista puolta. Meillä jokaisella on toivottavasti oma henkilökohtainen tukiverkkomme, eikä yhdistystoimintaan osallistuminen sitä pysty korvaamaan. Päinvastoin, se voi tuoda siihen yhden lenkin lisää kun ympärillä on ihmisiä jotka paitsi ymmärtävät toimialaa niin ymmärtävät kaiken sen paineen mitä yrittämiseen liittyy. Ei tarvitse selitellä.
Kannustan myös rohkeasti yhdistysaktiiveja ottamaan seuraavan askeleen valtakunnalliseen toimintaan. Joka kevät tai kesä meille kolahtaa kirjeitä vaalivaliokunnalta, jossa pyydetään suostumusta olla käytettävissä valtakunnallisiin edunvalvontatehtäviin valiokunnissa tai hallituksessa. Jos yhtään emmit niin vastaa ihmeessä kyllä.
Olen itse saanut kunnian osallistua valtakunnalliseen edunvalvontatyöhön vuodesta 2018 alkaen. Ensin metsävaliokunnan jäsenenä, myöhemmin myös hallituksen jäsenenä ja nyt vuoden alusta järjestön varapuheenjohtajana ja metsävaliokunnan puheenjohtajana.
Toimintaan aktiivinen osallistuminen on syönyt omaa aikaa ja vaatinut järjestelyjä kalenterin kanssa. Sitä en voi kiistää. Kuitenkin joka ikinen kerta, kun kassi on pakattu ja kokoukseen lähdetty, ei kotiin palatessa lähteminen ole kaduttanut. Aina olen viisaampana palannut.
Valiokuntatyö on ollut huikea näköalapaikka päästä näkemään kuin metsäalaa koskeva päätöksenteko etenee ja kuinka meillä on siihen mahdollisuus vaikuttaa. Valiokunnat pyörivät nyyttikestiperiaatteella. Jokainen jäsen tuo oman osaamisensa ja oman tietotaitonsa pöytään. Kun viet oman panoksesi mukana, saat pöydän ympäriltä sen moninkertaisena takaisin. Itseäni toki imarteli, kun toimintaan kysyttiin suostumusta, mutta samalla pelotti valtavasti, että onko minulla yhtään mitään annettavaa? Kyllä on ja kyllä on muuten sinullakin. Olipa sitten pieni tai suuri yritys tai jotain siltä väliltä.
Itse olen saanut eniten irti keskusteluista heiltä, jotka tekevät tai näkevät asioita eri tavalla kuin minä. Joko iästä, asemasta, persoonasta tai asuinpaikasta johtuen. Metsävaliokunnassa on kuitenkin aina ollut sama suunta ja yksituumaisuus isossa kuvassa, jotta aito yhteishenki syntyy, mutta myös virkistävän moniäänistä keskustelu yksityiskohdista ja keinoista. Missään muualla minun ei olisi mahdollista tavata niin erilaisia ja eripuolelta Suomea olevia saman alan yrittäjiä, yhteisen agendan ympärillä.
Mikäli valiokuntatyö kiinnostaa tai muuten mietityttää, mitä valiokunnissa on tapetilla, niin rohkaisen ottamaan yhteyttä valiokuntien jäseniin. Me olemme täällä ns. niillä töin.
Lopuksi totean, että olen suuresti ilahtunut järjestön käynnistämästä nuorten yrittäjien toiminnasta. Ei pääse toiminta ukkoutumaan. Näinä etäaikoina läsnäolo ja yhteisöllisyys on arvokasta. Vielä ilahtuneempi olen siitä, että myös minut, vielä nelikymppisenä kutsutaan nuorten toimintaan mukaan. Juuri muualla minä en enää nuoreksi itseäni koe.

Teemu Tolppa