ajatus viikon päätteeksi

Koneyrittäjien luottamushenkilöiden mietteitä julkaistaan näillä sivuilla perjantaisin. Ajatus viikon päätteeksi, ole hyvä.

19.07.2019 – Huominen on huonompi?, hallituksen jäsen Pasi Mikkonen

12.07.2019 – Tulevaisuuden hahmottelua, energiavaliokunnan varapuheenjohtaja Tommi Lahti

05.07.2019 – Viikon ajatus á la Seppo, maarakennusvaliokunnan puheenjohtaja Seppo Saarelainen

Aiempia viikon ajatuksia

Huominen on huonompi?

Tulevana syksynä metsäala tulee kokemaan korjuuseen kohdistuvia määrärajoituksia.

Jos olet yrittäjä rakennusalalla, yrityksesi liikevaihto tulee usein lukuisista urakkakokonaisuuksista. Näihin yrittäjä tekee tarjouksen ja työn kesto on tiedossa. Työn etenemiseen ja aikatauluihin pääsee joskus vaikuttamaan. Ja tiedossa on koska työ suurinpiirtein loppuu. Myöhästymiset ja lisätyöt on sovittu.

Maansiirtoalalla on vähän samanlaista. Ongelmana ovat usein liian suuret kokonaisuudet kuten myös rakentamisessa eli pienemmät tekevät osan urakasta. Kun tämä urakka loppuu niin seuraava on toivottavasti tiedossa. Tällaiseen projektiin tai urakkaan varataan kalusto ja miehet ja yritetään saada tili siitä tehtyä.

Metsässä on vähän eri tuulet. Tehdään pitkiä 1–4 vuoden sopimuksia, mikä on tietenkin hyvä. Alueellisesti määritellään työmäärät ja kapasiteetti.

Kun asiakas on onnistunut määrittämään kapasiteetin oikein, osto on saanut puita, kelit on kohdallaan, tehtaat toimii, sellulla ja sahatavaralla on menekkiä, niin koneille ja miehille on töitä suunnitellusti ja homma toimii.

Entäs jos tuo yhtälö ei toteudu?

On annettu lupauksia paremmasta tulevasta kuljettajille ja opiskelijoille. On nostettu kapasiteettia. Luvattu että tämä ei ole auringonlaskunala.

Olemme ottaneet kunnon etukenon tulevaisuuteen ja onnettomilla kassoilla toimivat yritykset ovat erittäin riippuvaisia jatkuvasta työllisyydestä ja kassavirrasta. Vaarana on, että kaadumme nokalleen, eikä kypärä ole päässä.

Olimme ehtineet jo huokaista, että sana kausivaihtelu on jo unohdettu.

Taloudessa menee nyt hyvin. Ei ole perusteltua kyykyttää tekijöitä nyt kun tilauskirjat pullistelevat. Pitää katsoa riittävän kauas tulevaan ja ymmärtää, että koko toimitusketjun on oltava kunnossa, että voidaan vaatia tekoja ja tulosta.

Suomessa on maailman paras ja tehokkain puunkorjuu.

Pidetään huoli siitä.

Pasi Mikkonen
Yrittäjä

Pasi Mikkonen

Ylös

Tulevaisuuden hahmottelua

12.7.2019 energiavaliokunnan varapuheenjohtaja Tommi Lahti

Liiton tarkoitus on mielestäni olla yrityksille kilpi ja puolustaja sellaisissa asioissa, joita yrittäjä ei halua, jaksa tai voi ajaa yrityksessään. Asioita kuten esimerkiksi EU-direktiivit, kotoisampi lainsäädäntö tai vaikka metsien käytön hyväksyttävyys. Nämä asiat kun tulevat aina niin puun takaa uhkaamaan auvoista yrittämistä. Edunvalvonnassa on tärkeää saada oma viesti läpi. Vaikka toiset elävät totuuden jälkeistä aikaa, olemme pyrkineet rakentamaan liittona yhteiskuntaamme faktoihin perustuen. Tästä on kertynyt meille luottamuspääomaa. Pidän tätä erityisen tärkeänä tulevaisuutta ajatellen, koska sellainen ajattelutapa tuntuu yleistyvän liikaa, missä ihmiset hyväksyvät samanaikaisena totuutena jopa kaksi toisensa poissulkevaa asiaa.

Nykyisessä kuplivassa maailmassa näyttääkin näennäistotuudet ja -teot vaivaavan valtaosaa hyvää tarkoittavista ihmisiä. Ajatellaanpa tätä ilmastohypetystä. Puhutaan salaatin syönnistä ja autoilun sekä lentämisen vähentämisestä. Samalla kuitenkin unohdetaan, että valtaosa kasvihuonekaasuista tulee energiantuotannosta. Tekopyhiksi koen ne vihreästi ajattelevat, jotka vastustavat esimerkiksi uusia selluinvestointeja mahdolliseen hiilinielujen KASVUN hidastumiseen perustuen, mutta jatkavat kotiensa lämmittämistä kivihiilellä.

Miksi vaivata päätään tai kantaa huolta tulevasta? Vuosikymmen on vaihtumassa tuota pikaa ja olen saanut olla mukana liittomme strategiatyössä, missä katsellaan mahdollisia maailmantiloja 2030-luvun lähestyessä. Näistä kuvitteellisista tapahtumista pyrimme tunnistamaan todennäköisimmät sekä vaikuttavimmat. Tarkoitus on löytää ne toimenpiteet, joilla voimme muuttaa tulevaisuutta haluamaamme suuntaan. Mitä pidetään haluttuna suuntana, on arvokeskustelujen tärkein lopputulema. Luterilaisuus on muokannut maatamme työtä arvostavaksi. Muutkin perinteiset arvot tuntuvat minusta rakkaille. Onko näin myös nuorempien yrittäjien ajatusmaailmassa? En tiedä, mutta toivon niin. Haastan teitä kaikkia olemaan avoimia, herkkiä ja jakamaan toiveitanne ja unelmianne. Tehkää niin kotona, erätulilla tai vaikka yhdistysten käsitellessä tulevia strategiaesityksiä. Voimme vaikuttaa tulevaisuuteen yhteisestä arvopohjasta ponnistaen.

Hyvän kesän ajatuksin ja toivotuksin Tommi.

Tommi Lahti

Ylös

Viikon ajatus á la Seppo

5.7.2019 maarakennusvaliokunnan puheenjohtaja Seppo Saarelainen

Tilaajan osaamattomuus, kiireiset aikataulut, työvoimapula, investoinnit, yrityksen kehittäminen ja työyhteenliittymä. Siinä kuluvaa viikkoa pääasiassa määrittäneet asiat.

On hämmästyttävää, kuinka joillakin tilaajatahoilla on sellaista osaamattomuutta ja ymmärtämättömyyttä toteutus- ja hinnoitteluteknisten asioiden osalta, että ne vaikuttavat urakoitsijan lisäksi myös tilaajan omaan aikataulutukseen ja tulokseen negatiivisesti. Urakoiden aikataulut ovat mahdottomia pitää, mikäli urakoitsijaa käytetään kohteissa mm. maaperätutkijoina ja ennakkoselvittäjänä suunnittelijoille. Tilaajan henkilöresurssien vähäisyys aiheuttaa myös suoran jatkumon kiireen muodostumiselle puuttuvien suunnitelmien muodossa. Edellisillä viittaan eritoten niin sähkö-, kuin tietoliikenneverkkoyhtiöihin. Muutoinkin vaikuttaa siltä, että kyseiset tahot saavat ja voivat niin hinnoitella, kuin muutoinkin määritellä asioitaan täysin haluamallaan tavalla välittämättä yhteistyökumppaneistaan ja asiakkaistaan.

Työvoimapula. Voi että…miten niitä maatalon poikia ja tyttöjä saataisiin lisää. No, kaikki tietää miten, mutta, kun ei ole maaseudulla enää niitäkään tekijöitä. Herkkänahkaiset tuosta tietysti saa raivarin, mutta näin se oli pitkään todellisuutta koneyrittäjien toimialoilla. Maaseudulla synnyttiin talon töihin ja opittiin jo pienestä pitäen näkemällä ja kuulemalla asioita, jotka valmistivat nuoria koneellisiin ja fyysisiin töihin.

Ymmärrettävääkin on vanhemmilla sukupolvilla ollut se, että halutaan lapsille helpompaa ja parempaa tulevaisuutta, kuin heillä itsellään on ollut. Mutta, se on asia, joka on myös vääristänyt nuorempien sukupolvien käsitystä työstä ja koulutuksesta. Ei kaikkien todellakaan tarvitse olla ekonomeja, asianajajia, lääkäreitä tai vaikkapa insinöörejä. Suomi tarvitsee myös ahkeria ja työtä pelkäämättömiä duunareita.

Työvoima- ja koulutuspolitiikkaa on nopeasti kehitettävä ja vaikutukset on saatava nopeasti yritysten käyttöön. Ammattioppilaitoksien työtä sälytetään nyt liikaa yrityksien kustannettavaksi. Surullisena on todettava, että opettaja-aines ei vastaa sitä ammatillista tasoa, jota oppiminen edellyttää. Suomessa ei ole varaa epäonnistua näin tärkeässä asiassa, jossa vaikutetaan tulevaisuudessa menestymisestä.

Investoinnit ja yrityksen kehittäminen. Onko tässä yrittämisessä mitään järkeä? Jatkuva investointikierre ja taistelu töistä urakkakilpailuissa siitä, kuka tekee halvimmalla. Mittarina ei käytetä edullisuutta vaan halvinta hintaa. Siinä sitä sitten urakan jäädessä tulee miettineeksi kun toisiin tarjoajiin vertaa urakkahintaa, että tulikohan tarjottua liian halvalla. Kilpailu on monelta osaltaan vääristynyttä ja usein ainoa voittaja on tilaaja.

Me koneyrittäjät ja luottamushenkilöt voimme vaikuttaa näihinkin asioihin liiton kautta, ja omilla toimillamme. Alaamme voimakkaasti leimaavaa on kaluston kehittäminen ja ajan tasalla pitäminen uusien laiteinvestointien kautta. Se on hankalaa, mikäli urakka- ja työhinnoittelua ei saa nostettua seuraamaan yleistä talouden kehitystä. Maarakennusalan työtilaisuudet, urakkakoot ja hintataso vaihtelevat alueittain varsin paljon ja osaltaan vaikeuttavat alan positiivista urakkahinnoittelun kehitystä.

Maakunnan maarakennusyritysten keskuudessa ja ainakin Ylä-Karjalassa saatiin baaripuheenaiheet, kun perustettiin yhteistyökumppanin kanssa työyhteenliittymä. Itse asiassa, kaksikin. Jäi nimittäin kaksi erillistä urakkaa.  TYLlin perustaminen ei ollut aivan yksinkertainen juttu, kun asiaa ryhtyy huolellisesti tekemään.

Yllätyksellistä oli, että ELYlläkään ei TYL-sopimuksista kaikkea tiedetty. Isona apuna oli Koneyrittäjien liiton laatima mallipohja. Siitäkin huolimatta asioita valmisteltiin liittomme asianajajayhteistyökumppanin kanssa. On paljon asioita, joita ei suoranaisesti saattaisi huomata. Se myös on tietynlainen vaikeus yrittäjälle pohtia ja ratkaista asioita, ennen niiden konkretisoitumista. Itselläni on positiiviset odotukset TYL-urakoiden onnistumisesta. Yhteistyökumppanin löytyminen on avainasemassa ja se varmaan onkin suomalaisessa yhteiskunnassa se suurin ylitettävä este. Urakoissa onnistutaan ja saadaan uudenlaista vahvuutta yrityksiin. Odotan mielenkiinnolla tulevaa.

Seppo Saarelainen

Ylös

Aiempia viikon ajatuksia

Koneyrittäjät - Koneyrittäjien liitto ja Finnmetko Oy

puh. 040 900 9410

Toimisto
avoinna klo 8.30 - 16.00
kesäaikaan 8.30 - 15.00
Sitratie 7
00420 Helsinki
etunimi.sukunimi@koneyrittajat.fi
Toimihenkilöiden yhteystiedot

Aluetoimistot:
Arvi Kariston katu 7
13100 Hämeenlinna
puh. 040 9009 419

Tietosuojaseloste.

Medialle

Tiedotteet