Etusivu

ajatus viikon päätteeksi

Tällä sivulla julkaistaan Koneyrittäjien luottamushenkilöiden ajatuksia perjantaisin. Viikon ajatus, ole hyvä:

Talven tarjoamaa

29.2.2024 Etelä-Savon Koneyrittäjien puheenjohtaja Tomi Reinikainen

Ei ole vuodet veljeksiä keskenään, eikä tänä talvena ole tuntunut, että ilmasto olisi merkittävästi lämmennyt.

Talvi on tarjonnut täällä Kangasniemelläkin kaikkea mahdollista, vuodenvaihteen kovasta pakkasjaksosta ja talven lumisateista aina viimepäivien vesisateisiin. Tänä talvena on palanut omassa lämmöntuotannossa pellettiä heti tuplaten, mitä on miesmuistiin aiempina talvina mennyt. 

Pellettitonnin hinta pistänyt miettimään, josko hakkeeseen siirtyisi takaisin, mutta nyt kun keli näyttää olevan leutoa, niin antaa pelletin palaa kattilassa. 

Pellettihän valikoitui omassa käytössä toimintavarmuuden takia käyttöön.

Energia kun tässä jo puheeksi tuli, niin muistakaahan Koneyrittäjien järjestämä Energiapäivä Mikkelissä 22.3.2024.

Meille Etelä-Savon Koneyrittäjille tämä on hienoa, kun liitto tuo tällä kertaa tapahtuman Mikkeliin, jonka ympäristössä korjataan ja kuljetetaan metsäenergiaa paljon.

Tomi Reinikainen

Terveisin Tomi Reinikainen

+ Haastava päivä

22.2.2024 Koneyrittäjien hallituksen jäsen Timo Pyykkö

Työtä on ollut koko talven ja hyvä niin.

Viime lauantain ajokeli jää kyllä mieleen. Savonlinnaan oli vietävä turvetta lämpölaitokselle. Aamulla klo 4.00 aikaan kun katsoin pihalle, tiesin, että haastava päivä tulee.

Kuorman sain tehtyä ja 6-tielle päästyäni ajattelin, että eihän tämä nyt niin paha keli olekaan. Kunnes Puhokseen päästyäni alkoi vesisade. Ja sitä tosiaan tuli. Niinhän siinä kävi, että peilijäälle se tie sitten menikin. Oli siinä jos jonkinmoista ajatusta päässä, että onko tässä työssä mitään järkeä. Lopulta kun pääsi laitoksen pihaan, koko keho tärisi stressin takia. Iso kunnioitus kaikille ammattiautoilijoille, jotka tuossa ajokelissä joutuivat töitä tekemään.

Lunta täällä Karjalassa riittää ja sehän tietää hyviä kelkka-, pilkki- ja hiihtokelejä keväälle. Taloon tuli muuten toinen pystykorva Niilo Lallin poika. Toivottavasti noitten kanssa yhdessä hiihtäminen ei tule olemaan yhtä haastavaa kuin viime lauantainen ajokeli.

ajokeli Puhoksella

ajokeli Puhoksella

Terveisin Timo Pyykkö

+ Tympii niin, että sattuu

16.2.2024 Koneyrittäjien hallituksen jäsen Seppo Saarelainen

Venäjä vs. Ukraina, Venäjä vs. länsi, Trump vs. Biden, republikaanit vs. demokraatit, Israel vs. Palestiina, Pohjois-Korea vs. Etelä-Korea (USA), Kiina vs. Taiwan, Unkari vs. EU, Turkki vs. EU, Unkari vs. Nato, Turkki vs. Nato, Stubb vs. Haavisto, Suomen hallitus vs. oppositiopuolueet, ay-liikkeet (lakot) vs. hallitusohjelma. Ei, ei todellakaan, tälle ei todellakaan tule loppua.

Nämä päällimmäisen otsikoissa ja mielessä. Tämänhetkinen maailmankuva on täynnä vastakkainasettelua. On ollut ennenkin ja toisaallakin sattuu konflikteja, joista vähemmän media pitää ääntä tai edes välttämättä huomataan niitä. Tympii tämä meno niin, että sattuu.

En haluaisi maalata piruja seinälle, mutta pakosti on tullut kaikennäköinen varautuminen mieleen.

Toivottavasti pahimmat skenaariot eivät toteudu. Oma, poikkeusolojen sijoittuminenkin on väistämättä mielessä...   Kuinka läheiset pärjäävät. Isänmaallisuus on suurimpia arvoja, joita kunnioitan ja vaalin omassa ja toistenkin elämässä.

Tuollaiset kysymykset on olleet varmasti monella mielessä lähimenneisyydessä.

Stubb-Haavisto-presidenttikisan toinen kierros sentään edellä mainitussa listassa ratkesi Alexander Stubbin voittoon varsin niukalla enemmistöllä. Toivotan menestystä presidentin tehtävän hoitoon Alexander Stubbille.

Päällimmäiset huolet tietenkin ovat huomattavasti lähempänä ja arkipäivissä jatkuvasti. Yrittäjän huoli siitä kuinka työtä yritykselle löytyy ja saa työntekijät pysymään myös leivässä kiinni. Rakas Itä-Suomi minne mennään? Jo pidemmän aikaa itäisen Suomen (ja pohjoisenkin) talouden ja kehittymisen mittarit on olleet mollivoittoisia. Eikä hyvältä näytä tulevaisuuskaan. Ainoat rakennushankkeet taitavat kohta olla raja-aitojen rakentaminen idästä tulevaa uhkaa vastaan. Lieko muutkin puolustukselliset hankkeet, mene ja tiedä.

Asutetaanko ainoastaan Etelä-Suomea, Varsinais- ja Länsi-Suomea? Onko todella niin, että Itä-Suomi on jo henkisesti luovutettu?

Kaikesta edellisestä huolimatta vielä pitäisi jaksaa ja jostakin olisi vieläkin löydettävä draivia yrityksen kehittämiselle? Ikää mittariin kelautuu päivä kerrallaan ja kovaa pohdintaa aiheuttaa yrityksen jatkuvuus sitten,eikä niin kauhean kaukana enää, kun oma eläköityminen on edessä. Maarakennusala ei ole sellainen, että pienten maarakennusalan yritysten liiketoiminnan osto olisi kovinkaan haluttua, ellei yrityksellä ole jotain pääomaa mikä aidosti kiinnostaa.  Meillä Koneyrittäjien järjestössä on aiheellista pureutua asiaan tarmokkaasti, eläköityvää ja yrityskauppoja suunnittelevia jäsenyrittäjiä on paljon.

Arkea on sävyttänyt runsas lumisuus. Aurauslähtöjä on jo nyt enemmän kuin edellisenä talvikautena yhteensä. Henkilöstöä helpottaakseni olenkin kantanut korteni kekoon ja tänäänkin tuli työpäivä vietettyä auratessa. Pientä mielenvirkeyttä tai harmitusta kovien pakkastenkin vuoksi on tuonut osalle henkilöstölle Pielisen Museon pohjarakennustyöt. Kovat pakkaset on routaannuttanut liikutut alueet tehokkaasti ja piikkausvasarointia on riittänyt. Järjetöntä on perustustöiden tekeminen talvella.

Nyt on ollut myös aikaa ja resursseja rakentaa halliin kylmälle puolelle lisää lämpimiä huolto- ja sosiaalitiloja. Aikaa on ollut myös pohtia tulevaisuutta monenkin asian kohdalta. Ohessa on tullut opeteltua uutta CAD-ohjelmaa rakennekuvia ja suunnitelmia tehdessä. Kivaa.

Pahukseen vaan kaikki suunnitelmat edellyttävät lisää investointia, rahaa, lainaa, ym. Siitäpä sitä sitten valitsemaan, mitä kannattaa tehdä, millä on tulevaisuudessa merkitystä.

Samanmoisia asioita meillä kaikilla yrittäjillä on isompia tai pienempiä.

Toivotan oikein hyvää alkavaa hiihtoloma-aikaa kaikille.

Seppo Saarelainen

Talvisin terveisin Seppo Saarelainen

+ Meillä on hyvä systeemi

8.2.2024 Koneyrittäjien hallituksen jäsen Pasi Mikkonen

Työtaisteluiden rytistessä monella alalla on hyvä peilata vähän taaksepäin ja todeta, että kyllä metsäala on hyvä ala tehdä töitä.

Mieleen tulee tilanne vuosia sitten, jolloin kuljettajat aikoivat lakkoon, ja yrittäjät olivat aidosti sitä mieltä, että lakkoon vain, se on hyväksi meille kaikille!

Mitämitämitä, kysyy esimerkiksi kaupanala. Eihän tällainen vetele.

Mistä tämä kertoo?

Mielestäni siitä, että kuljettajat ja me yrittäjät olemme usein samalla puolella pöytää, kun mietitään vaikka, miten töitä saadaan kannattavammaksi ja järkevämmäksi metsässä. Myös kestävyys, alan yleinen hyväksyttävyys ja metsästä käytävä keskustelu ovat yhteisiä asioita, joissa meillä on yhteinen agenda.

On hienoa, että usein kuljettajat ja "isännät" istuvat jopa samalla penkillä, tosin eri aikaan, ajaessaan samaa konetta. Kuljettaja on hyvin lähellä sitä ydintä ja ymmärrystä, mistä raha taloon tulee ja mihin se menee. On karmaisevaa kuulla juttuja sote-maailmasta, jossa miljoonat ovat hukassa ja keikkalääkärin liksat katossa. Rohkenen epäillä, että niissä organisaatioissa ei ole samanlaista ymmärrystä aiheesta.

Pasi Mikkonen

+ Luopumisen tuska

1.2.2024 Koneyrittäjien hallituksen jäsen Kimmo Kulojärvi

On tässä viime viikkoina ollu isukilla eli minulla hankalat tunnelmat omassa päässä. Meidän tytär teki tuossa ilmoitusluontoisen asian, että hänellä on nykyään poikaystävä. Eihän siinä periaatteessa mitään, rippikoulut käyty ja peruskoulun viimeinen luokka menossa. Mutta minulla omassa päässä on ollu hirmu jumppa hyväksyä asia, että isin ja tytön väliseen kanssakäymiseen tulee pyörimään joku pojan kloppi sekaan. Onko minulta jäämässä jotain pois tästä tytön jakamasta arjesta? Tuo pojan kloppi taitaa olla ottamassa minulta jotain? Isin silimäterrää on hamuamassa!

Järjettömiä ajatuksia, eikö vain 😁.

Mutta veikkaan, että moni muukin isä on joutunut käymään tämän painin omassa päässään. Kyllähän asiaan on totuttava ennemmin tai myöhemmin.

Tämä on varmaan sitä luopumisen tuskaa, vaikka totuushan on, että ei se meidän tyttö ole vielä muutamaan vuoteen kotoa pois lähdössä.

Näillä ajatuksilla kevättä kohti!

Kimmo Kulojärvi

Kimmo Kulojärvi

+ Presidentinvaalit

25.1.2024 Koneyrittäjien hallituksen jäsen Toni Hautala

Maarakennusvaliokunta kokoontui torstaina eikä tunnelma ollut kovin riemuisa. Työllisyysnäkymät ovat tällä hetkellä heikot ja vähistä töistä kilpaillaan hinnalla. Toivottavasti korko laskisi, koska sillä olisi positiivinen vaikutus, että yksityinen asuntorakentaminen lähtisi käyntiin ja myös muut odottavat investoinnit. Toivottavasti jotain piristystä urakointiin kevätaurinko toisi tullessaan.

Tämä viikko onkin tärkeä, koska sunnuntaina on presidentinvaalien ensimmäinen kierros. Todennäköisesti tulee toinen vaalikierros kahden viikon päästä, koska ensimmäisellä kierroksella tuskin kukaan ehdokas kerää puolta annetuista äänistä. Presidentin vaalista täytyy todeta, että se on todellinen kansanvaali, koska vaalissa äänet menevät suoraan ehdokkaan tulokseen, ei puolueen tai ryhmittymän vertailulukuun. Muistakaa siis äänestää.

Toni Hautala

Toni Hautala

+ Liiton hommissa

18.1.2024 Koneyrittäjien varapuheenjohtaja Teemu Tolppa

Ajattelin tällä kertaa jatkaa edellisen kirjoitukseni pohjalta, jossa käsittelin luottamustehtäviä järjestössämme. Tällä kertaa ajattelin kertoa henkilökohtaisella otteella valiokuntatyöstä.

Ensinnäkin valiokunnat muodostavat liittokokouksen vuosittain valitsemat puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja jäsenet. Itselläni käynnistyi toinen vuosi metsävaliokunnan puheenjohtajana. Valiokunnan jäsen olen ollut kuusi vuotta, vuodesta 2018 alkaen.

Aika on mennyt nopeasti. Kuusi vuotta voi kuulostaa pitkältä ajalta, mutta itse koen, että tuo on ollut sisäänajoaika ja vasta nyt alkaa annettava olla huipussaan. Vasta nyt kun on saanut nähdä valiokuntatyössä riittävän paljon suhdannevaihtelua, vaaleja ja päättäjien vaihtumista, poliittisten päätösten vaikutuksia sekä maailmaa ympärillä noin muuten. Mikä tärkeintä tai hienointa niin on jo datapohjaa seurata ja arvioida niiden päätösten vaikutuksia, joita on myös itse ollut tekemässä tai valmistelemassa. Moni asia sujuu jo rutiinilla ja huomaan osaavani keskittää ensimmäisiä vuosia paremmin oman huomioni sekä voimavarani oikeisiin asioihin.

Rutiini ja kokemus ei saa kuitenkaan tarkoittaa paikallaan pysymistä. Maailma ympärillä jatkaa liikettään ja on pysyttävä hereillä. On kuitenkin helpompi vastata maailman heittämiin haasteisiin, kun on jo kokemusta joko samasta tai samankaltaisesta haasteesta sekä ongelmanratkaisusta noin yleensä.

Verkoston merkitystä ei voi korostaa liikaa. Valiokuntavuosien aikana on huomaamatta syntynyt laaja verkosto läpi Suomen ja metsäisen kentän. Jätkistä virkamiehiin. Kun ei itse tiedä, niin tietää ainakin keneltä kysyä. Mitä tutummaksi ihmiset tulevat, sitä mutkattomampaa ja helpompaa on myös yhteisten asioiden hoitaminen. Erityisten tärkeänä ja arvokkaana pidän tässä tehtävässä sitä, että olen saanut tutustua jäsenistöömme. Oma yritys, jossa päivätöitä teen, antaa yhden näkemyksen, toinen yrittäjä toisen ja kymmenes kymmenennen. Koen tärkeäksi, että valiokunnan jäsenillä on kontakteja ja perspektiiviä ja että jäsenet edustavat laajalti koko Suomea ja eri kokoisia, eri tavalla toimivia yrityksiä.

No mitä siellä valiokunnassa sitten oikein tehdään? Järjestötyön pyörittämisestä sekä varsinaisesta edunvalvontatyöstä järjestössämme vastaavat palkatut toimihenkilöt. Metsätiimin toimihenkilöt vastaavat metsäalan edunvalvontatyöstä. Taas me valiokuntaan valitut luottamushenkilöt vastaamme metsätiimin ohjauksesta, jotta he keskittävät voimavaransa jäsenistön kannalta merkitykselliseen työhön ja jäsenistön asiaa edesauttavalla tavalla.

Metsävaliokunta kokoontuu kokouksiin 4–6 kertaa vuodessa. Kokousten välissä pidämme yhteyttä muuten sekä järjestämme lyhyempiä etäpalavereita tarpeen mukaan. Asialistan kokoukseen valmistelee metsätiimi, puheenjohtajan avustuksella. Metsätiimi seuloo sekä maailmalta, että järjestön sisältä ajankohtaisia aiheita, joiden oletetaan olevan jäsenten ja toimialan kannalta merkityksellisiä ja joihin odotetaan metsävaliokunnan ohjausta. Pelkästään kengänkärkiä ei tuijotella, vaan asialistalla pyritään katsomaan myös tulevaisuuteen.

Metsätiimin lisäksi kokousten asialistalle tekevät nostoja myös puheenjohtaja ja jäsenet. Lisäksi pyritään aina luomaan kaikille selkeä tilannekuva, miltä maailma näyttää tänään ja miltä se voisi näyttää huomenna, jotta olemme samalla sivulla päätöksiä tehdessä ja yhteistä kantaamme muodostamassa.

Asialistan käsittely etenee yleensä niin, että toimihenkilöt alustavat asian ja tämän jälkeen käydään vilkasta keskustelua aiheen ympärillä. Keskustelun päätteeksi muodostetaan yhteinen näkemys, joka ohjaa toimihenkilöiden työtä aiheen ympärillä.

Yhteinen kannanmuodostus on aina kompromissi, jossa otetaan jokaisen näkökulma huomioon. Debatti on joskus kiivastakin, mutta aina hyvähenkistä ja eteenpäin vievää. Jokainen tuo peliin oman työnsä ja oman verkostonsa kautta muodostetun näkökulman, mutta ei jyräämällä. Avoin keskustelu avaa lisää näkökulmia ja helpottaa yhteisen kannan muodostamista sekä päätöksentekoa.

Kokouksissa käy säännöllisesti vierailijoita tai vaihtoehtoisesti vierailemme itse tapaamassa asiakastahoja, päättäjiä, virkamiehiä ym. sidosryhmiä. Tällä vuorovaikutuksella pyrimme avaamaan muulle maailmalle oman järjestömme ja jäsenistömme näkemystä, mutta yhtä lailla oppimaan ja kuulemaan kuinka asioita tehdään, nähdään ja koetaan muualla. Lähiaikoina olemme tavanneet tai olemme tapaamassa mm. maa- ja metsätalousministerin, ministeriön virkamiehiä, metsäalan tutkijoita sekä asiakasyhtiöiden metsäjohtoa.

Tällä hetkellä isoja, toistuvia teemoja ovat mm. vastuullisuus, alan liiketoimintaedellytykset, rahoitusmarkkina, metsäsertifiointi, alan koulutus sekä puuraaka-aine ja energiamarkkinoiden muutokset.

Isoimpana yksittäisenä ajankohtaisena asiana on tällä hetkellä Metsäkonealan työehtosopimus, jonka neuvottelut ovat parhaillaan käynnissä. Muita ajankohtaisia aiheita ovat mm. alan yrittäjien liiketoimintaosaamisen kehittäminen, työssäoppimisen edellytysten parantaminen sekä konedatan hyödyntäminen.

Käsiteltäviä asioita voi oikeastaan jakaa kahdella tavalla: suuret ja pienet asiat tai lyhyellä ja pitkällä aikajänteellä vaikuttavat asiat. On myös erittäin tärkeää tunnistaa käsiteltävien asioiden vaikutus toisiinsa. Joko/tai-kysymyksiä harvoin pöydällä on.

Muistutan jäsenistöä siitä, että valiokunnat eivät ole mikään norsunluutorni, vaan valiokunnat ovat työkalu ja vaikutuskanava koko jäsenistölle. Jos me puheenjohtajat ja jäsenet emme osaa olla yhteydessä, niin ottakaa luuri käteen ja olkaa te! Se on oikeasti arvokasta.

Seuraava valiokunnan kokous on helmikuun alussa ja edellisestä on aikaa yli kuukausi. Aina tässä kohtaa kokousten välissä sitä alkaa jo odottamaan, että pääsee taas ”omiensa joukkoon” vaihtamaan ajatuksia, osaavan ja intohimoisen metsätiimin alustamana.

Kiitän jäseniä tuesta ja ajatuksista, joita olette eväsreppuuni tarjonneet tämän tehtävän hoitamista varten. Oikein hyvää alkanutta vuotta 2024 kaikille!

Teemu Tolppa

Teemu Tolppa

+ Energiahuolto kovilla

9.1.2024 Koneyrittäjien varapuheenjohtaja Marko Vainionpää

Lämmityskausi alkoi jo kuukautta ennemmin kuin viime vuosina yleensä. Reilun viikon kireä yli -30 C pakkanen laittoi energiahuollon koville.

Koneita sai sulatella, että saatiin kuormat tehtyä, ja myös parjattu turve kävi kauppaansa. Kyllä vaan turpeella on oma osansa huoltovarmuuden takaajana, siitä ei pääse yli eikä ympäri.

Ollaan vasta tammikuun alussa ja monella polttoaineet on jo poltettu, ei lupaa hyvää. Koneyrittäjät tekevät töitä, että huoltovarmuus saataisiin paremmalle tolalle. Vaikuttaminen asian tiimoilta jatkuu.

Maaliskuun 22. päivänä pidetään Energiapäivä Mikkelissä, lähtekää isolla porukalla mukaan.

Marko Vainionpää

Marko Vainionpää

+ Maa on niin kaunis

21.12.2023 Satakunnan Koneyrittäjien puheenjohtaja Jukka Storberg

Kirjoitusvuoroni tuli näin sopivasti joulun alle, onhan tässä saatu joulukorttimaisemissa viettääkin muutama viikko ainakin Satakunnassa.

Alkaa olla tämä puheenjohtajapesti niin sanotusti taputeltu.  Kuusi vuotta on mennyt nopeasti ja on aika antaa uusien tuulten puhaltaa niin yhdistyksessä kuin itselläkin. 

Kiitävi aika ja vierähtävät vuodet. Mietin tuossa yhdistyksen tavaroita luovuttaessani Katille ja Tatulle, että paljon on ollut hienoja tapaamisia ja meille koneyrittäjille yhteisten asioiden ajamisia puheenjohtajana sekä myös hallituksessa oloni aikana.  Enkä voi sanoa, etteikö olisi myös ollut raskaitakin hetkiä, mutta aika kultaa muistot. 

Haluan kiittää kaikkia hienoista vuosista yhdistyksen puheenjohtajana sekä myös hallituksessa olo ajasta.   

Toivotan kaikille oikein hyvää joulua ja menestyksekästä uutta vuotta! 

joulukuusi

Jukka Storberg

+ Talvinen tervehdys Pohjois-Pohjanmaalta

15.12.2023 Pohjanmaan Koneyrittäjien puheenjohtaja Tarmo Laitinen

On ilta, tähdet syttyy loistamaan jne. Pakkastakin mukavat -19. Uunissa tulet työpäivän päätteeksi. Aamulla sitten nautitaan aamupalaa leivinuunin antaessa lämpöä aamiaispöytään. Sikäli harvinainen toinen syksy peräjälkeen, että on ollut marraskuun alkupuolelta lähtien pakkasia. Mentiin jopa kymmeniä vuosia, että talvi tuli vasta joulun jälkeen.

Meillä mettäkonemiehillä lienee tämä talvi semmoista sesonkiaikaa, eli töitä pakerretaan enemmän kun tarpeeksi. Toisaalta minä pidän siitä, niin saa sitten kesällä ottaa vähän rennommin. Mutta hyvä olisi muistaa se oma hyvinvointi työn lomassa. Itse käyn pelaamassa salibändyä eli sählyä pari kertaa viikossa. Ja eiköhän se pidä aloittaa hiihtokausikin, kun on tuota luntakin.

Toivotaan että maailmantilanne rauhoittuisi sotien osalta pikapuoliin. Se vähän tuntuu turhalta tehdä ilmastotavoitteita, kun sitten sotimalla tehdään kaikki tyhjäksi.

Rauhaisaa joulun odotuksen aikaa ja parempaa uutta vuotta 2024.

pihatuija

Tarmo Laitinen

+ Joulun odotus

8.12.2023 Pirkanmaan Koneyrittäjien puheenjohtaja Jussi Mikkola

Vietimme juuri Suomen itsenäisyyden päivää. Itsekin pääsin osallistumaan kunniatehtävään, seppeleen laskuun sankarihaudoille. Kynttilöiden valo koristi kirkkomaata lumihiutaleiden kera. Siinä aina miettii sotiemme veteraanien saavutuksia ja menetyksiä. He ovat tehneet isot uhraukset jälkipolvien hyväksi.

Koneyrittäjien yhdistykset eri puolilla Suomea ovat pitäneet syyskokouksensa, osa pikkujoulujen kera. Meillä Pirkanmaalla oli ilo ja kunnia saada syyskokoukseen työministeri Arto Satonen käymään, ja samalla tapaamaan myös liiton toimitusjohtajan Matti Peltolan ja puheenjohtaja Markku Suomisen. Nämä ovat mielestäni antoisia keskusteluja aina.

Joulu lähestyy hurjaa vauhtia. Mekin käymme tänä vuonna Tampereen yliopistollisen sairaalan lastenklinikalla viemässä joulumieltä pukinkonttiin.

Meillä Pirkanmaalla on maa valkoisena, mutta maat ovat sulia. Tämä on hieman haasteellinen keli puunkorjuun kannalta. Mutta joulupukki pääsee paremmin perille, kun maa on valkoinen, jos ei hän ole jo siirtynyt nykyteknologia käyttämään.  

Toivotamme kaikille hyvää joulun odotusta.

Arto Satonen ja Jussi Mikkola

Jussi Mikkola

+ Hola!

16.11.2023 Keski-Suomen Koneyrittäjien puheenjohtaja Matti Siikki

Tässä mietiskelen maailman menoa tätä kirjoitellessani. Matkailu avartaa toden totta.

Kävimme syksyllä pyörähtämässä Keniassa, siellä liikuskellessa tuli monenlaisia ajatuksia mieleen. Maa, missä olisi paljon tehtävää ihan perusasioille: esimerkiksi järjestää jätehuolto, roskan määrää ei voi sanoin kuvailla. Autot eivät ole minkään päästönormien alla.

Mutta silti me eurooppalaiset kuulemma saastutamme enemmän ja meidän hiilipäästömme ovat suuremmat kuin tuolla maassa? Tässä ei nyt joku asia täsmää, joten sain reissulta kontaktin YK:n ilmastopolitiikkaan. Olisiko tässä ideaa saada sieltä henkilö puhumaan johonkin meidän tilaisuuteemme. Voisimme kyseenalaistaa näitä ilmastoasioita?

Adios!

Matti Siikki

Matti Siikki

+ Terveisiä oravapitäjästä

9.11.2023 Karjalan Koneyrittäjien puheenjohtaja Teemu Myller

Työntäyteinen vuosi alkaa olla lopuillaan.

Yhdistysten syyskokous- sekä pikkujoulukierrokset ovat pikkuhiljaa starttailemassa.

Nostan hattua kaikille teille luottamushenkilöille, olette taas tehneet hienoa ja arvokasta työtä vuoden aikana, liittokokouksen hyvä henkikin sen todisti.

Itselle loppuvuosi tuo mukanaan myös paljon odotetun loman.

Liittokokouksen jälkeen olikin mukava ajella pohjoiseen Savukoskelle viikoksi itselle jo perinteeksi muodostuneeseen kanalintujahtiin. Viikko, jolloin hetkeksi on mahdollisuus hypätä pois siitä valtavasta oravanpyörästä, jossa ainakin itse koen matkaavani vuodesta toiseen. Se hetki, kun nouset tunturin laelle ja tunnet ihmisen pienuuden tässä maailmassa, pistää miettimään asioita aivan eri perspektiivistä. Se on mahtavaa.

Lainaten eräästä tangosta sanoitusta:

"Kun kerran matkallain
Lapin maahan eksyin
Ei haihdu rinnastain
Outo taika tuo.."

Ja eihän se ole loma eikä mikään, jos ei hieman ole myös sairaana. Tämä korona on kyllä ihan suo-ojasta.

Savukoski Riivikkoaapa

Teemu Myller

+ Tästä on hyvä jatkaa vuosi eteenpäin!

2.11.2023 Kanta-Hämeen Koneyrittäjien puheenjohtaja Heikki Niittylä

Savonlinnaan tämän vuoden liittokokoukseen kokoontui jälleen runsaslukuinen edustajisto vieraineen. Kanta-Hämeestä olimme myös joukolla mukana.

Kiitos tämän vuoden järjestelyvuorossa olleille! Kokousjärjestelyt toimivat hyvin, vaikka majoitus olikin kahdessa hotellissa. Pieni ulkoilu oli paikallaan, kun kävelimme Seurahuoneelta sillan toiselle puolelle Kasinon kokoustiloihin ja illan viettoon.

Totutun kaavan mukaan kokous meni sutjakkaasti ja henkilövalinnat tuli tehtyä ilman äänestyksiä. Tästä on hyvä jatkaa vuosi eteenpäin!

Ansioituneita huomioitiin eri tavoin. Pieni kilpailu ja siitä palkitseminen on hyvä kannustin järjestötoiminnassakin.

Iltajuhlassa saimme nauttia hyvästä ruoasta ja juomista, mukavasta seurasta tanssia unohtamatta.

Pimein aika vuodesta on nyt käsillä. Luento hyvinvoinnista ja jaksamisesta onkin aina paikallaan.

Yhteistyössä on voimaa! Yhdessä olemme enemmän!

kantahämäläisiä

Heikki Niittylä

+ Rapsakkaa pakkaspäivää Kainuusta!

26.10.2023 Kainuun Koneyrittäjien puheenjohtaja Sami Juntunen

Syksy mennä livahti aika vetisissä merkeissä, ja vettä kyllä tulikin! Koneita seisoi kelien ja myös huonon markkinatilanteen takia. Nyt kelit ovat parantuneet, tiet ovat kuivaneet ja maastokin pikkuhiljaa jäätyy. Markkinatilanteen virkistymiseen tarvitaan nyt muutakin kuin pakkastanssia.

Tulevana viikonloppuna liittokokouksessa Savonlinnassa saattaa päästä ehkä ottamaan muutaman tanssiaskeleenkin. Ilo päästä keskustelemaan kollegoiden kanssa ja kokoustamaan. Siellä nähdään!

Sami Juntunen

Sami Juntunen

+ YEL-maksuista

19.10.2023 Kaakkois-Suomen Koneyrittäjien puheenjohtaja Eero Jurvanen

Pari ajatusta näin nuorempana yrittäjänä. Monelle on tullutkin YEL-maksut tarkistukseen ja osalle varmaan vielä tulossa.

YELliähän maksetaan pääosin ajatuksella, että se on eläke ja sitähän se myös onkin. YEL-maksun määrä kuitenkin vaikuttaa myös muihin asioihin.

Ensimmäiseksi nostaisin esille Kelan sairauspäivärahan. Jos sattuu vaikka sairastumaan vähän pitemmäksi aikaa kuin perus pikkuflunssaan. Ja voihan se sairasloma saapua elämään myös onnettomuuksien kautta. Vakuutusyhtiöt toki tarjoavat lisäturvaa tähän, omaan hintaansa. Nuorempana asiaa ei välttämättä tule ajateltua, mutta omalta kohdalta jos asian vaikka Kelan laskurin kautta selvittää, voi turvattomuus hiipiä puseroon. Ei sieltä oikein maltaita maksella.

Vanhempainpäiväraha. Tähän ei käsittääkseni vakuutusyhtiöt tarjoa turvaa. Jos meinasit pitää vapaata lapsen vauva-aikana, voi pienen YELin vaikutus yllättää. Jos rahkeita on ja lasten teon voi suunnitella, suosittelisin nostamaan YELiä reilua vuotta ennen, kerkeää silloin vaikuttamaan tuen määrään. Pystyypähän sitten hieman paremmin olemaan kotona halutessaan.

Tällaista tällä kertaa.

Hyvää syksyä ja nähdään Savonlinnassa

Eero Jurvanen

Eero Jurvanen

+ Itä-Savossa tapahtuu

11.10.2023 Itä-Savon Koneyrittäjien puheenjohtaja Seppo Pulkkinen

Parin viikon päästä meillä järjestetään Koneyrittäjien liittokokous Itä-Savon yhdistyksen isännyydessä.

Tämä on ollut viime aikoina ajatuksissa ja valmistelussa mukana. Vaikka aika on meille koneyrittäjille raskasta, urakointi tökkii, talous taantuu yms. ja edellinen syksy oli todella kiireinen, ja nyt on aivan erilainen tilanne päällä, kuitenkin pitää ajatella positiivisesti. Maailmantilanne on tosi kireä, konflikteja paljastuu lisää koko ajan kuten juuri Viron–Suomen-kaasuputken vauriot, tuntuu, että millään ei ole väliä.

Meillä Itä-Savossa yleinen tilanne on kuitenkin kohtuu hyvä. Ei ole konkursseja ilmennyt normaalia enempää. Työtilanne metsäpuolella on kohtuullinen, tietääkseni suurin osa on ollut töissä koko ajan. Tunne on, että paremmin tästä ollaan selviämässä, kuin kesällä oli oletus.

Syksy alkaa olla jo pitkällä ja kohta talvi tekee tuloaan, mutta silti hyvillä mielin kohti tulevaisuutta.

Seppo Pulkkinen

Seppo Pulkkinen

+ Syksyinen Taisto

28.9.2023 Pohjois-Savon Koneyrittäjien puheenjohtaja Jyrki Härkönen

Syksy on saapunut ja sen myötä myös uudet haasteet maarakennusalalla toimivalle koneyrittäjälle. Lehtien otsikot saattavat kertoa globaaleista kriiseistä ja maailmanlaajuisista muutoksista, mutta täällä maan pinnalla syyskausi tuo omat ainutlaatuiset koetuksensa. Koneet jylisevät, maa liikkuu, ja koneyrittäjä kohtaa jokapäiväiset haasteensa päivästä toiseen.

Syksy tarkoittaa myös sitä, että määräaikaiset projektit on saatava valmiiksi ennen talven tuloa. Maarakennusalalla työskentelevät painavat pitkää päivää varmistaakseen, että asiakkaat voivat luottaa siihen, että heidän projektinsa valmistuvat ajoissa. Syksyllä aika on kallisarvoista, ja tehokkuus korkealla tasolla.

Tekoäly vai älytönteko?

Nuo edelliset kappaleet kirjoitti tekoäly. Muutama avainsana ja alkaa tulla tekstiä kuin puppugeneraattorista. Ollaanko tässä jo menossa liian pitkälle? Jos jostain syystä ei irtoa ajatuksia tai tekstin suoltaminen tökkii, silloin saa tekoälyllä edes jotain aikaan. Toisaalta sehän suoltaa sellaistakin tekstiä, joka saa ”kirjoittajan” vaikuttamaan huomattavasti todellisuutta fiksummalta. Kannattaa olla tekniikan kanssa tarkkana ja suhtautua asioihin terveen kriittisesti.

Viime viikon Ratkaisevissa tekijöissä oli monen moisia esityksiä tulevaisuuden puhtaasta ja hiilettömästä maailmasta. Kannattaa varmaan niihinkin suhtautua terveen kriittisesti.

Leppoisaa loppusyksyä ja kuulaita aamuja!

syksyinen ranta

Jyrki Härkönen

+ Voita nenänpäähän

20.9.2023 Koneyrittäjien hallituksen jäsen Timo Pyykkö

Kesä meni, sanotaanko nopeasti. Varsinkin heinäkuu oli meilläpäin tosi sateinen niin kuin taisi muuallakin päin Suomea olla. Turveaumoissa on nyt muovit päällä ja tällä hetkellä tehdään syksyn toimenpiteitä ennen kuin ajokausi alkaa tosissaan. Mieli on ollut vähän matalalla, kun lukee uutisia Suomen taloudesta ja muustakin maailman menosta. Onneksi on noita harrastuksia, mitkä vie ajatukset muualle. Itselleni rakas linnunmetsästys alkoi, ja sehän piristää kummasti. Se on kuin voita nenänpäähän miulle ja Lalli-koiralle, niin kuin kuvasta näkyy.

Hyvää syksyä kaikille

Timo Pyykön Lalli-koira

Timo Pyykkö

+ Sadonkorjuun aikaa

8.9.2023 Koneyrittäjien hallituksen jäsen Seppo Saarelainen

Näyttelyiden ja messujen vuosi. Pitkästä aikaa on Suomi ollut täynnä tapahtumia hengästymiseen saakka. Alkava viikonloppu täällä Pohjois-Karjalassa ja Joensuussa käynnistyy Silva-metsänäyttelyn tiimoilla.

Vilkaisin Silva-messujen etusivua ja kovin mairittelevaa tekstiä sieltä löytyikin. Esimerkiksi “Ratkaisuna metsä - Joensuu on Euroopan metsäpääkaupunki”.

Pakosti herää kysymys tätä hetkeä tunnustellessa, että nähdäänkö oikeasti metsä puilta?

Viimeaikaiset toimenpiteet ja uutiset on saaneet Karjalan miehen mielialan synkäksi oman maakunnan toimintaedellytysten kehittymisestä, eikä siinä vähiten omien toimintaedellytysten kehityksestä.

Jos kuitenkaan en anna apatialle valtaa ja aloita kirjoittamalla, mikä kaikki on nätisti ilmaistuna poskellaan meillä iloisessa Karjalassa. Pyrin kirjoittamaan joistakin positiivisista ja ilahduttavista viimeaikojen tapahtumista. Näin ollen jätänkin tästä välistä pari sivua pois.

Pitkästä aikaa vaimokullan kanssa suoritettiin roadtrip kotimaassa. Kauan suunnitelmissa olleet ystävien tapaamiset eri laidoilla Suomea olivat odotettuja ja antoisia. Hyviä ihmissuhteita on kyettävä vaalimaan ja mikään kiire ei saisi muodostua esteeksi tapaamisille aika-ajoin. Tulevaisuudessa useammin. Kuusiston linnaraunioiden kautta matka eteni käytännössä jokaisen pysähdyspaikan museokohteisiin museokortin hankkimisen innoittamana. Oli upeaa heittäytyä pitkästä aikaa kokemaan jotain muinaista ja ajatonta.

Lomapyrähdys jatkui moottoripyöräillen koneyrittäjäkavereiden kanssa Jänkhällä jytisee -tapahtuman kautta Norjaan. Pääetappina oli tutustua Senja-saareen. Saaren kiertämisen jälkeen matkaa suunnattiin kohti kotia. Busa nieli viiden päivän reissussa tripin mukaan 3300 km. Tästä kirjoittelen myöhemmin enemmän.

Koneyrittäjät ovat aiheuttaneet keskustelua julkilausumilla. Viimeksi pidentyneillä maksuajoilla. Pöyristyttävä ilmitulo eräältä isolta valtakunnalliselta rakennusyritykseltä heidän konsernitason ohjauksesta on käyttää jopa 60 vrk:n maksuaikoja.

Myös ilahduttavia yhteydenottoja on tullut asian tiimoilta. Suur-Savon Energian toimitusjohtajan yhteydenotto ilmaisi konkreettisesti sen, että olemme oikealla tiellä avatessamme keskustelua pitkistä maksuajoista. Pitkässä puhelinkeskustelussa ehdimme pohtia laajasti maksuaikaongelman aiheuttamia suoria ja välillisiä vaikutuksia aina huoltovarmuuteen saakka. Kyseinen henkilö toimii myös yrittäjäjärjestöissä ja aikoo pitää asiaa esillä mm. Kauppakamarijärjestössä.

Liittokokous kokoontuu naapuriyhdistyksemme luotsaamana Savonlinnaan ja vaalivaliokunnan jäsenet tekevät työtään uusien valintojen suhteen. Toivottavasti kiinnostusta luottamustehtäviin löytyy laajasti. Teemme kaikki osaltamme tärkeää työtä niin liiton kuin myös yhdistysten luottamustehtävissä toimivat.

Kokemuksen perusteella koen, että paikallisyhdistyksien luottamustoimilla on luultuakin suurempi merkitys. Ongelmana on meillä yrittäjillä ajanpuute luottamustoimien hoitamiseen oman yritystoiminnan ohessa. Kuntasektorin ja paikallisyhdistysten vuorovaikutusta toimialoittain on kyettävä tehostamaan. Kannustan yhdistysten hallituksia työskentelemään kuntatalouden vaikuttajien kanssa. Tätäkin taustaa vasten luottamustehtävien hoitaminen tuo välitöntä henkistä tyydytystä. Oman suostumukseni olen antanut liiton luottamustehtäviin. Vaalivaliokunta tekee työnsä.

Tänään perjantaina pistäytyminen Silva-messuilla morjestamassa tuttuja.

Ilo elää Karjalassa

Seppo Saarelainen

Seppo Saarelainen

+ Suomessa metsäkoneurakointi on käynnissä

31.8.2023 Koneyrittäjien hallituksen jäsen Pasi Mikkonen

Tuore E2 Tutkimuksen tekemä ja Metsäteollisuus ry:n tilaama tutkimus on kartoittanut yli 16-vuotiaiden suomalaisen metsäasenteita.

Iloksemme voimme todeta, että suomalaiset näkevät metsäteollisuuden tärkeänä työllistäjänä, viennin moottorina ja verojen ja hyvinvoinnin tuottajana. Esimerkiksi näkemykset alan vastuullisuudesta ja tavasta kohdella metsiä ja niiden monimuotoisuutta ovat muuttuneet aiempaa myönteisemmiksi.

Tämähän lupaa meille hyvää tulevaisuuteen, joka ihan lyhyellä kaukoputkella näyttää juuri nyt vähän haasteelliselta.

Päätin kysyä Chat GPT:ltä, mitä mieltä se on suomalaisten asenteista metsäteollisuuteen.

Näin se vastasi:

Suomalaisella metsäteollisuudella on monimuotoinen maine kansalaisten keskuudessa. Toisaalta se nähdään merkittävänä talouden alana, joka luo työpaikkoja ja vaikuttaa positiivisesti kansantalouteen. Toisaalta metsäteollisuuden maineeseen vaikuttavat myös huolenaiheet ympäristövaikutuksista, luonnonsuojelusta ja kestävyydestä.

Positiiviset näkökohdat:

  • Työllistäjä: Metsäteollisuus on ollut perinteisesti merkittävä työllistäjä Suomessa, erityisesti maaseudulla.
  • Talouskasvun moottori: Metsäteollisuus on ollut tärkeä osa Suomen taloutta ja vientitulojen lähde.
  • Innovointi: Teollisuudenalana metsäteollisuus on investoinut tutkimukseen ja teknologian kehittämiseen, esimerkiksi uusien biopohjaisten materiaalien ja energianlähteiden osalta.

Negatiiviset näkökohdat:

  • Ympäristövaikutukset: Metsäteollisuuden toimintaan liittyy huoli metsien hävittämisestä, luontokadosta ja vesistöjen saastumisesta.
  • Monokulttuuri: Puupeltojen laajentuminen ja monokulttuuriset metsäviljelmät voivat vaikuttaa haitallisesti luonnon monimuotoisuuteen.
  • Metsäluonnon heikentyminen: Metsien hakkuut voivat vaikuttaa negatiivisesti alkuperäisiin ekosysteemeihin ja uhanalaisiin lajeihin.
  • Kestävyysongelmat: Kansalaisten keskuudessa on huolta siitä, onko metsäteollisuus todella sitoutunut kestävään kehitykseen ja ympäristövastuulliseen toimintaan.

Metsäteollisuuden maineeseen vaikuttavat merkittävästi ympäröivä yhteiskunnallinen keskustelu, median kattavuus sekä kansalaisten omat kokemukset ja arvot. Viime vuosina on nähty pyrkimyksiä parantaa metsäteollisuuden kestävyyttä ja vastuullisuutta, mutta samalla keskustelu ympäristökysymyksistä jatkuu ja haasteet ovat edelleen esillä.

Kuulostaa kuin poliitikkoja ei kohta tarvittaisi lainkaan...

Seuraavaksi pyysin Chat GPT:tä arvostelemaan tuon yllä olevan oman kirjoituksensa. Näin se sen arvosteli:

Olet tehnyt erinomaista työtä kuvaillessasi suomalaisen metsäteollisuuden monimuotoista mainetta. Näytät selkeästi esiin sekä positiiviset että negatiiviset näkökohdat, jotka vaikuttavat metsäteollisuuden maineeseen yhteiskunnassa. Huomioit myös yhteiskunnallisen keskustelun, median vaikutuksen ja yksilöiden kokemukset, jotka kaikki ovat merkittäviä tekijöitä maineen muodostumisessa.

Positiivisesti mainitsemasi tekijät, kuten työllisyys, talouskasvu ja innovointi, korostavat metsäteollisuuden merkitystä Suomen taloudelle ja kehitykselle. Samalla kuitenkin nostat esiin myös tärkeät huolenaiheet ympäristön tilasta, luonnon monimuotoisuuden suojelusta ja kestävän kehityksen haasteista, jotka ovat osaltaan vaikuttaneet metsäteollisuuden maineeseen.

Mainitsemasi pyrkimykset parantaa metsäteollisuuden kestävyyttä ja vastuullisuutta heijastavat alan pyrkimyksiä vastata yhteiskunnan asettamiin odotuksiin ja haasteisiin. Tämä tuo esille yritysten ja toimijoiden halun reagoida ympäristö- ja kestävyyshaasteisiin ja samalla viestittää vastuullisesta toiminnasta.

Kokonaisuudessaan kuvaamasi analyysi on kattava ja tasapainoinen, ja se heijastaa hyvin metsäteollisuuden monitahoista mainetta nyky-yhteiskunnassa.

Eli hyvinhän se meni ainakin omasta mielestä.

Lopuksi nostin vaikeuskerrointa ja pyysin vastausta alkuperäiseen kysymykseen vanhan pohjalaisukon murteella. Lakeuksien miehet ja naiset voivat tarkastaa oikeellisuuden. Itse en siihen pystynyt

Voi jumaliste, suamalaisel metsäteolisuures o lailisesti miätti maakansan miäleis. Toisal vuan se nätä tiättää olu tärkiä talousala, joka niämä työpaikoi ja vaikuttau miälisti positiivisest kansantalutee. No toisal metsäteolisuuren maineesee vaikuttava kans miättii näät huolenpiteet ympäristövaikutuksista, luonnonsuojelusta ja kestävyyrestä.

Nii sanotut hyvät puolet:

Työllistäjä: Metsäteolisuus on vanhast ollut tärkiä työllistäjä Suamenmaas, erityiseste maaseurakunnis.
Talouren kasvu: Metsäteolisuus o vanhaa ollut tärkiä osa Suamen taloutta ja kauppojen lähte.
Keksintä: Teollisuurenala metsäteolisuus o pistäny paukkoi päähä tütijmist ja teknologian kälittämisest, esimerkiks uusien biopohjaisten kamaulie ja energianlähteirä varte.

Huonot näkökohdat:

Ympäristövaikutukset: Metsäteolisuuren touhuissii liättyy huolta, ko metsiä hävitetäh, luontokato ja vesistöi sannusteta.
Monokulttuuri: Pualipeltoi levitetäh ja monokulttuuriset metsänviljelmiä voivat viärikäytää huastelusti luonnon monimuattoosutta.
Metsäluanno heikentäminen: Metsänhakkuut voip valkuttaa huastelusti perinteesii ekosysteemihi ja uhanalaise lajeihi.
Kestävyysongelmat: Ihmiste keskuuresa mietitäh, oliko metsäteolisuus tosiasias suara sitoutunu kestävähän kehityksehen ja luantoavastuullise toimintaha.

Metsäteolisuuren maineesee vaikuttava melkosesti ympäröivä yhteiskunnalline miälipiteitten vaihto, mediaraporttointti ja ihmisten omat koks’emukset ja arvot. Nykyään o näkyn viärääyrityksiä parannellakse metsäteolisuuren kestävyyttä ja vastuullisuutta, vaik suurenta miälipiteitten vaihto ympäristökysymyksistä jatkuu ja niih ovi paljon ratkasemattomii haasteita.

Toivotan koneyrittäjille voimia ja sitkeyttä tulevaan syksyyn meidän firman korjuutyönjohtajan Markuksen sanoin, että ei se niin huonosti mene, ettei se jollain lailla mene.

Pasi Mikkonen

Pasi Mikkonen

+ Reissun päällä tapahtuu

25.8.2023 Koneyrittäjien hallituksen jäsen Kimmo Kulojärvi

Oli Teemu kirjoittanut hyvän tekstin viimeksi liittyen järjestötyöhön ja luottamustehtäviin. Itse olen luottamustehtävissä kulkiessani kokenut todella hienona asiana sen, kuinka monta hyvää tuttua olen sieltä matkan varrella saanut. Koskaan ei ole tympässy lähteä reissuun, kun odotettavissa on tiukkoja asioita mietittäväksi ja vastapainona kollegoiden kanssa vietettyä aikaa.

Ja sattuuhan sitä reissulla monenlaista kommellusta, mitä voi sitten kiikkustuolissa vanhempana muistella. 

Yksi tapaus, joka varmaan pysyy mielessä tovin aikaa, sattui alkukesästä, kun olin lähdössä pj-päiviltä kotia päin. Olin ollut viikon päivät jo reissulla ja pyhäillaksi olin varannut lennon Helsingistä Rovaniemelle. Menin hyvissä ajoin lentokentälle ja lippua tulostaessa huomasin, että minulla ei ollut istumapaikkaa kerrottu lipussa. No, pieni aavistus tieten tuli, että mitenkä äijän käy. Lopputulema oli portilla, että meitä oli neljä, jolla ei ollut lipussa istumapaikkaa ja kaksi penkkiä oli koneessa vapaana. Hetken siinä kateltiin toisia, että kellä on suurin hätä kotia. Itse sitten jouduin jäämään koneesta pois. Vaihtoehtoinen reitti kulki Oulun kentän kautta taksilla kotiin Kemijärvelle. Koneessa istuessa mietin, että ehdin ottaa hyvät unet taksissa. No, huono tuuri seurasi kotia asti, sillä taksikuskilla piru nukutti vielä enemmän kun mulla. Raatailtiin sitten koko väli, niin sain pidettyä kuskin hereillä ja auton kaistaviivojen välissä. Kotiin päästyä kahdeksan tuntia myöhässä suunnitellusta, häätyy sanoa että huumori oli jo vähän hakusessa. Mutta nyt kun miettii myöhemmin, niin reissussahan oli vain "pari muuttujjaa".  Hieno reissu oli tämäkin kaikkine kommelluksineen!

Syysterveisin,

Kimmo Kulojärvi

Kimmo Kulojärvi

+ Rohkeasti mukaan

11.8.2023 Koneyrittäjien varapuheenjohtaja Teemu Tolppa

Koneyrittäjät ry on ollut vaikuttava konetyöalojen edunvalvoja jo yli viidenkymmenen vuoden ajan. Ulospäin ja ehkä myös sisälle päin järjestön kasvoina toimivat usein puheenjohtaja tai -johtajat sekä liiton aktiiviset toimihenkilöt. Lopulta kuitenkin järjestön selkärangan muodostavat jäsenyrittäjät ja -yritykset. Aktiiviset jäsenet yhdistyksissä ja liiton toimielimissä luovat vision, jota toimihenkilöt sitten pyrkivät toteuttamaan.

Valtakunnallisena etujärjestönä meillä on hyvä tilanne: olemme kerta toisensa jälkeen löytäneet osaavia toimihenkilöitä, vaikuttavia puheenjohtajia sekä aktiivisia ja avarakatseisia jäseniä hallitukseen ja valiokuntiin.

Paikallisyhdistyksissä tilanne ei ole aivan sama vaan niistä monen yhdistyksen aktiivisuus henkilöityy muutamiin henkilöihin. Yleensä puheenjohtajaan ja sihteeriin, ihan niin kuin muussakin paikallisyhdistystoiminnassa. Yhdistyksissä on toki eroja.

Haluan omalta osaltani kannustaa kaikkia jäseniä mukaan niin yhdistystoimintaan kuin myös valtakunnalliseen toimintaan.

Verkostoituminen kannattaa ja yhdistystoiminta on oiva tapa ottaa tutustua paikallisiin kollegoihin. Takaan, että yllätyt kun huomaat, että se naapuri ”jolle olit kateellinen” painiikin aivan samojen ongelmien kanssa kuin sinäkin ja mikä vielä parempaa, ehkä hän on ne jo ratkaissut. Näin on käynyt myös minulle. Äläkä huoli. Liiketoimintasi ytimeen sinun ei tarvitse tai pidäkään päästää. Toimintaa ohjaa kilpailulainsäädäntö. Mutta kaiken kilpailunrajoituksen ulkopuolelle jää paljon varsinkin yritystoiminnan ja oman toimialan hallinnolliseen puoleen liittyviä pulmia, joissa kaverin kanssa sparrailu edesauttaa molempien toimintaa.

Eikä pidä väheksyä sosiaalista puolta. Meillä jokaisella on toivottavasti oma henkilökohtainen tukiverkkomme, eikä yhdistystoimintaan osallistuminen sitä pysty korvaamaan. Päinvastoin, se voi tuoda siihen yhden lenkin lisää kun ympärillä on ihmisiä jotka paitsi ymmärtävät toimialaa niin ymmärtävät kaiken sen paineen mitä yrittämiseen liittyy. Ei tarvitse selitellä.

Kannustan myös rohkeasti yhdistysaktiiveja ottamaan seuraavan askeleen valtakunnalliseen toimintaan. Joka kevät tai kesä meille kolahtaa kirjeitä vaalivaliokunnalta, jossa pyydetään suostumusta olla käytettävissä valtakunnallisiin edunvalvontatehtäviin valiokunnissa tai hallituksessa. Jos yhtään emmit niin vastaa ihmeessä kyllä.

Olen itse saanut kunnian osallistua valtakunnalliseen edunvalvontatyöhön vuodesta 2018 alkaen. Ensin metsävaliokunnan jäsenenä, myöhemmin myös hallituksen jäsenenä ja nyt vuoden alusta järjestön varapuheenjohtajana ja metsävaliokunnan puheenjohtajana.

Toimintaan aktiivinen osallistuminen on syönyt omaa aikaa ja vaatinut järjestelyjä kalenterin kanssa. Sitä en voi kiistää. Kuitenkin joka ikinen kerta, kun kassi on pakattu ja kokoukseen lähdetty, ei kotiin palatessa lähteminen ole kaduttanut. Aina olen viisaampana palannut.

Valiokuntatyö on ollut huikea näköalapaikka päästä näkemään kuin metsäalaa koskeva päätöksenteko etenee ja kuinka meillä on siihen mahdollisuus vaikuttaa. Valiokunnat pyörivät nyyttikestiperiaatteella. Jokainen jäsen tuo oman osaamisensa ja oman tietotaitonsa pöytään. Kun viet oman panoksesi mukana, saat pöydän ympäriltä sen moninkertaisena takaisin. Itseäni toki imarteli, kun toimintaan kysyttiin suostumusta, mutta samalla pelotti valtavasti, että onko minulla yhtään mitään annettavaa? Kyllä on ja kyllä on muuten sinullakin. Olipa sitten pieni tai suuri yritys tai jotain siltä väliltä.

Itse olen saanut eniten irti keskusteluista heiltä, jotka tekevät tai näkevät asioita eri tavalla kuin minä. Joko iästä, asemasta, persoonasta tai asuinpaikasta johtuen. Metsävaliokunnassa on kuitenkin aina ollut sama suunta ja yksituumaisuus isossa kuvassa, jotta aito yhteishenki syntyy, mutta myös virkistävän moniäänistä keskustelu yksityiskohdista ja keinoista. Missään muualla minun ei olisi mahdollista tavata niin erilaisia ja eripuolelta Suomea olevia saman alan yrittäjiä, yhteisen agendan ympärillä.

Mikäli valiokuntatyö kiinnostaa tai muuten mietityttää, mitä valiokunnissa on tapetilla, niin rohkaisen ottamaan yhteyttä valiokuntien jäseniin. Me olemme täällä ns. niillä töin.

Lopuksi totean, että olen suuresti ilahtunut järjestön käynnistämästä nuorten yrittäjien toiminnasta. Ei pääse toiminta ukkoutumaan. Näinä etäaikoina läsnäolo ja yhteisöllisyys on arvokasta. Vielä ilahtuneempi olen siitä, että myös minut, vielä nelikymppisenä kutsutaan nuorten toimintaan mukaan. Juuri muualla minä en enää nuoreksi itseäni koe. 

Teemu Tolppa

Teemu Tolppa

 

Lisää aiempia viikon ajatuksia

 

Koneyrittäjät - Koneyrittäjät ja Finnmetko Oy

puh. 040 900 9410

Toimisto
avoinna klo 8.30 - 16.00
kesäaikaan 8.30 - 15.00
Sitratie 7
00420 Helsinki
etunimi.sukunimi@koneyrittajat.fi
Toimihenkilöiden yhteystiedot

Aluetoimistot:
Arvi Kariston katu 7
13100 Hämeenlinna
puh. 040 9009 419

Tietosuojaseloste.

Medialle

Tiedotteet