20.9.2023 Koneyrittäjien hallituksen jäsen Timo Pyykkö

Kesä meni, sanotaanko nopeasti. Varsinkin heinäkuu oli meilläpäin tosi sateinen niin kuin taisi muuallakin päin Suomea olla. Turveaumoissa on nyt muovit päällä ja tällä hetkellä tehdään syksyn toimenpiteitä ennen kuin ajokausi alkaa tosissaan. Mieli on ollut vähän matalalla, kun lukee uutisia Suomen taloudesta ja muustakin maailman menosta. Onneksi on noita harrastuksia, mitkä vie ajatukset muualle. Itselleni rakas linnunmetsästys alkoi, ja sehän piristää kummasti. Se on kuin voita nenänpäähän miulle ja Lalli-koiralle, niin kuin kuvasta näkyy.

Hyvää syksyä kaikille

Timo Pyykkö

8.9.2023 Koneyrittäjien hallituksen jäsen Seppo Saarelainen

Näyttelyiden ja messujen vuosi. Pitkästä aikaa on Suomi ollut täynnä tapahtumia hengästymiseen saakka. Alkava viikonloppu täällä Pohjois-Karjalassa ja Joensuussa käynnistyy Silva-metsänäyttelyn tiimoilla.

Vilkaisin Silva-messujen etusivua ja kovin mairittelevaa tekstiä sieltä löytyikin. Esimerkiksi “Ratkaisuna metsä - Joensuu on Euroopan metsäpääkaupunki”.

Pakosti herää kysymys tätä hetkeä tunnustellessa, että nähdäänkö oikeasti metsä puilta?

Viimeaikaiset toimenpiteet ja uutiset on saaneet Karjalan miehen mielialan synkäksi oman maakunnan toimintaedellytysten kehittymisestä, eikä siinä vähiten omien toimintaedellytysten kehityksestä.

Jos kuitenkaan en anna apatialle valtaa ja aloita kirjoittamalla, mikä kaikki on nätisti ilmaistuna poskellaan meillä iloisessa Karjalassa. Pyrin kirjoittamaan joistakin positiivisista ja ilahduttavista viimeaikojen tapahtumista. Näin ollen jätänkin tästä välistä pari sivua pois.

Pitkästä aikaa vaimokullan kanssa suoritettiin roadtrip kotimaassa. Kauan suunnitelmissa olleet ystävien tapaamiset eri laidoilla Suomea olivat odotettuja ja antoisia. Hyviä ihmissuhteita on kyettävä vaalimaan ja mikään kiire ei saisi muodostua esteeksi tapaamisille aika-ajoin. Tulevaisuudessa useammin. Kuusiston linnaraunioiden kautta matka eteni käytännössä jokaisen pysähdyspaikan museokohteisiin museokortin hankkimisen innoittamana. Oli upeaa heittäytyä pitkästä aikaa kokemaan jotain muinaista ja ajatonta.

Lomapyrähdys jatkui moottoripyöräillen koneyrittäjäkavereiden kanssa Jänkhällä jytisee -tapahtuman kautta Norjaan. Pääetappina oli tutustua Senja-saareen. Saaren kiertämisen jälkeen matkaa suunnattiin kohti kotia. Busa nieli viiden päivän reissussa tripin mukaan 3300 km. Tästä kirjoittelen myöhemmin enemmän.

Koneyrittäjät ovat aiheuttaneet keskustelua julkilausumilla. Viimeksi pidentyneillä maksuajoilla. Pöyristyttävä ilmitulo eräältä isolta valtakunnalliselta rakennusyritykseltä heidän konsernitason ohjauksesta on käyttää jopa 60 vrk:n maksuaikoja.

Myös ilahduttavia yhteydenottoja on tullut asian tiimoilta. Suur-Savon Energian toimitusjohtajan yhteydenotto ilmaisi konkreettisesti sen, että olemme oikealla tiellä avatessamme keskustelua pitkistä maksuajoista. Pitkässä puhelinkeskustelussa ehdimme pohtia laajasti maksuaikaongelman aiheuttamia suoria ja välillisiä vaikutuksia aina huoltovarmuuteen saakka. Kyseinen henkilö toimii myös yrittäjäjärjestöissä ja aikoo pitää asiaa esillä mm. Kauppakamarijärjestössä.

Liittokokous kokoontuu naapuriyhdistyksemme luotsaamana Savonlinnaan ja vaalivaliokunnan jäsenet tekevät työtään uusien valintojen suhteen. Toivottavasti kiinnostusta luottamustehtäviin löytyy laajasti. Teemme kaikki osaltamme tärkeää työtä niin liiton kuin myös yhdistysten luottamustehtävissä toimivat.

Kokemuksen perusteella koen, että paikallisyhdistyksien luottamustoimilla on luultuakin suurempi merkitys. Ongelmana on meillä yrittäjillä ajanpuute luottamustoimien hoitamiseen oman yritystoiminnan ohessa. Kuntasektorin ja paikallisyhdistysten vuorovaikutusta toimialoittain on kyettävä tehostamaan. Kannustan yhdistysten hallituksia työskentelemään kuntatalouden vaikuttajien kanssa. Tätäkin taustaa vasten luottamustehtävien hoitaminen tuo välitöntä henkistä tyydytystä. Oman suostumukseni olen antanut liiton luottamustehtäviin. Vaalivaliokunta tekee työnsä.

Tänään perjantaina pistäytyminen Silva-messuilla morjestamassa tuttuja.

Ilo elää Karjalassa

Seppo Saarelainen

31.8.2023 Koneyrittäjien hallituksen jäsen Pasi Mikkonen

Tuore E2 Tutkimuksen tekemä ja Metsäteollisuus ry:n tilaama tutkimus on kartoittanut yli 16-vuotiaiden suomalaisen metsäasenteita.

Iloksemme voimme todeta, että suomalaiset näkevät metsäteollisuuden tärkeänä työllistäjänä, viennin moottorina ja verojen ja hyvinvoinnin tuottajana. Esimerkiksi näkemykset alan vastuullisuudesta ja tavasta kohdella metsiä ja niiden monimuotoisuutta ovat muuttuneet aiempaa myönteisemmiksi.

Tämähän lupaa meille hyvää tulevaisuuteen, joka ihan lyhyellä kaukoputkella näyttää juuri nyt vähän haasteelliselta.

Päätin kysyä Chat GPT:ltä, mitä mieltä se on suomalaisten asenteista metsäteollisuuteen.

Näin se vastasi:

Suomalaisella metsäteollisuudella on monimuotoinen maine kansalaisten keskuudessa. Toisaalta se nähdään merkittävänä talouden alana, joka luo työpaikkoja ja vaikuttaa positiivisesti kansantalouteen. Toisaalta metsäteollisuuden maineeseen vaikuttavat myös huolenaiheet ympäristövaikutuksista, luonnonsuojelusta ja kestävyydestä.

Positiiviset näkökohdat:

• Työllistäjä: Metsäteollisuus on ollut perinteisesti merkittävä työllistäjä Suomessa, erityisesti maaseudulla.
• Talouskasvun moottori: Metsäteollisuus on ollut tärkeä osa Suomen taloutta ja vientitulojen lähde.
• Innovointi: Teollisuudenalana metsäteollisuus on investoinut tutkimukseen ja teknologian kehittämiseen, esimerkiksi uusien biopohjaisten materiaalien ja energianlähteiden osalta.

Negatiiviset näkökohdat:

• Ympäristövaikutukset: Metsäteollisuuden toimintaan liittyy huoli metsien hävittämisestä, luontokadosta ja vesistöjen saastumisesta.
• Monokulttuuri: Puupeltojen laajentuminen ja monokulttuuriset metsäviljelmät voivat vaikuttaa haitallisesti luonnon monimuotoisuuteen.
• Metsäluonnon heikentyminen: Metsien hakkuut voivat vaikuttaa negatiivisesti alkuperäisiin ekosysteemeihin ja uhanalaisiin lajeihin.
• Kestävyysongelmat: Kansalaisten keskuudessa on huolta siitä, onko metsäteollisuus todella sitoutunut kestävään kehitykseen ja ympäristövastuulliseen toimintaan.

Metsäteollisuuden maineeseen vaikuttavat merkittävästi ympäröivä yhteiskunnallinen keskustelu, median kattavuus sekä kansalaisten omat kokemukset ja arvot. Viime vuosina on nähty pyrkimyksiä parantaa metsäteollisuuden kestävyyttä ja vastuullisuutta, mutta samalla keskustelu ympäristökysymyksistä jatkuu ja haasteet ovat edelleen esillä.

Kuulostaa kuin poliitikkoja ei kohta tarvittaisi lainkaan...

Seuraavaksi pyysin Chat GPT:tä arvostelemaan tuon yllä olevan oman kirjoituksensa. Näin se sen arvosteli:

Olet tehnyt erinomaista työtä kuvaillessasi suomalaisen metsäteollisuuden monimuotoista mainetta. Näytät selkeästi esiin sekä positiiviset että negatiiviset näkökohdat, jotka vaikuttavat metsäteollisuuden maineeseen yhteiskunnassa. Huomioit myös yhteiskunnallisen keskustelun, median vaikutuksen ja yksilöiden kokemukset, jotka kaikki ovat merkittäviä tekijöitä maineen muodostumisessa.

Positiivisesti mainitsemasi tekijät, kuten työllisyys, talouskasvu ja innovointi, korostavat metsäteollisuuden merkitystä Suomen taloudelle ja kehitykselle. Samalla kuitenkin nostat esiin myös tärkeät huolenaiheet ympäristön tilasta, luonnon monimuotoisuuden suojelusta ja kestävän kehityksen haasteista, jotka ovat osaltaan vaikuttaneet metsäteollisuuden maineeseen.

Mainitsemasi pyrkimykset parantaa metsäteollisuuden kestävyyttä ja vastuullisuutta heijastavat alan pyrkimyksiä vastata yhteiskunnan asettamiin odotuksiin ja haasteisiin. Tämä tuo esille yritysten ja toimijoiden halun reagoida ympäristö- ja kestävyyshaasteisiin ja samalla viestittää vastuullisesta toiminnasta.

Kokonaisuudessaan kuvaamasi analyysi on kattava ja tasapainoinen, ja se heijastaa hyvin metsäteollisuuden monitahoista mainetta nyky-yhteiskunnassa.

Eli hyvinhän se meni ainakin omasta mielestä.

Lopuksi nostin vaikeuskerrointa ja pyysin vastausta alkuperäiseen kysymykseen vanhan pohjalaisukon murteella. Lakeuksien miehet ja naiset voivat tarkastaa oikeellisuuden. Itse en siihen pystynyt

Voi jumaliste, suamalaisel metsäteolisuures o lailisesti miätti maakansan miäleis. Toisal vuan se nätä tiättää olu tärkiä talousala, joka niämä työpaikoi ja vaikuttau miälisti positiivisest kansantalutee. No toisal metsäteolisuuren maineesee vaikuttava kans miättii näät huolenpiteet ympäristövaikutuksista, luonnonsuojelusta ja kestävyyrestä.

Nii sanotut hyvät puolet:

Työllistäjä: Metsäteolisuus on vanhast ollut tärkiä työllistäjä Suamenmaas, erityiseste maaseurakunnis.
Talouren kasvu: Metsäteolisuus o vanhaa ollut tärkiä osa Suamen taloutta ja kauppojen lähte.
Keksintä: Teollisuurenala metsäteolisuus o pistäny paukkoi päähä tütijmist ja teknologian kälittämisest, esimerkiks uusien biopohjaisten kamaulie ja energianlähteirä varte.

Huonot näkökohdat:

Ympäristövaikutukset: Metsäteolisuuren touhuissii liättyy huolta, ko metsiä hävitetäh, luontokato ja vesistöi sannusteta.
Monokulttuuri: Pualipeltoi levitetäh ja monokulttuuriset metsänviljelmiä voivat viärikäytää huastelusti luonnon monimuattoosutta.
Metsäluanno heikentäminen: Metsänhakkuut voip valkuttaa huastelusti perinteesii ekosysteemihi ja uhanalaise lajeihi.
Kestävyysongelmat: Ihmiste keskuuresa mietitäh, oliko metsäteolisuus tosiasias suara sitoutunu kestävähän kehityksehen ja luantoavastuullise toimintaha.

Metsäteolisuuren maineesee vaikuttava melkosesti ympäröivä yhteiskunnalline miälipiteitten vaihto, mediaraporttointti ja ihmisten omat koks’emukset ja arvot. Nykyään o näkyn viärääyrityksiä parannellakse metsäteolisuuren kestävyyttä ja vastuullisuutta, vaik suurenta miälipiteitten vaihto ympäristökysymyksistä jatkuu ja niih ovi paljon ratkasemattomii haasteita.

Toivotan koneyrittäjille voimia ja sitkeyttä tulevaan syksyyn meidän firman korjuutyönjohtajan Markuksen sanoin, että ei se niin huonosti mene, ettei se jollain lailla mene.

Pasi Mikkonen

25.8.2023 Koneyrittäjien hallituksen jäsen Kimmo Kulojärvi

Oli Teemu kirjoittanut hyvän tekstin viimeksi liittyen järjestötyöhön ja luottamustehtäviin. Itse olen luottamustehtävissä kulkiessani kokenut todella hienona asiana sen, kuinka monta hyvää tuttua olen sieltä matkan varrella saanut. Koskaan ei ole tympässy lähteä reissuun, kun odotettavissa on tiukkoja asioita mietittäväksi ja vastapainona kollegoiden kanssa vietettyä aikaa.

Ja sattuuhan sitä reissulla monenlaista kommellusta, mitä voi sitten kiikkustuolissa vanhempana muistella. 

Yksi tapaus, joka varmaan pysyy mielessä tovin aikaa, sattui alkukesästä, kun olin lähdössä pj-päiviltä kotia päin. Olin ollut viikon päivät jo reissulla ja pyhäillaksi olin varannut lennon Helsingistä Rovaniemelle. Menin hyvissä ajoin lentokentälle ja lippua tulostaessa huomasin, että minulla ei ollut istumapaikkaa kerrottu lipussa. No, pieni aavistus tieten tuli, että mitenkä äijän käy. Lopputulema oli portilla, että meitä oli neljä, jolla ei ollut lipussa istumapaikkaa ja kaksi penkkiä oli koneessa vapaana. Hetken siinä kateltiin toisia, että kellä on suurin hätä kotia. Itse sitten jouduin jäämään koneesta pois. Vaihtoehtoinen reitti kulki Oulun kentän kautta taksilla kotiin Kemijärvelle. Koneessa istuessa mietin, että ehdin ottaa hyvät unet taksissa. No, huono tuuri seurasi kotia asti, sillä taksikuskilla piru nukutti vielä enemmän kun mulla. Raatailtiin sitten koko väli, niin sain pidettyä kuskin hereillä ja auton kaistaviivojen välissä. Kotiin päästyä kahdeksan tuntia myöhässä suunnitellusta, häätyy sanoa että huumori oli jo vähän hakusessa. Mutta nyt kun miettii myöhemmin, niin reissussahan oli vain "pari muuttujjaa".  Hieno reissu oli tämäkin kaikkine kommelluksineen!

Syysterveisin,

Kimmo Kulojärvi

11.8.2023 Koneyrittäjien varapuheenjohtaja Teemu Tolppa

Koneyrittäjät ry on ollut vaikuttava konetyöalojen edunvalvoja jo yli viidenkymmenen vuoden ajan. Ulospäin ja ehkä myös sisälle päin järjestön kasvoina toimivat usein puheenjohtaja tai -johtajat sekä liiton aktiiviset toimihenkilöt. Lopulta kuitenkin järjestön selkärangan muodostavat jäsenyrittäjät ja -yritykset. Aktiiviset jäsenet yhdistyksissä ja liiton toimielimissä luovat vision, jota toimihenkilöt sitten pyrkivät toteuttamaan.

Valtakunnallisena etujärjestönä meillä on hyvä tilanne: olemme kerta toisensa jälkeen löytäneet osaavia toimihenkilöitä, vaikuttavia puheenjohtajia sekä aktiivisia ja avarakatseisia jäseniä hallitukseen ja valiokuntiin.

Paikallisyhdistyksissä tilanne ei ole aivan sama vaan niistä monen yhdistyksen aktiivisuus henkilöityy muutamiin henkilöihin. Yleensä puheenjohtajaan ja sihteeriin, ihan niin kuin muussakin paikallisyhdistystoiminnassa. Yhdistyksissä on toki eroja.

Haluan omalta osaltani kannustaa kaikkia jäseniä mukaan niin yhdistystoimintaan kuin myös valtakunnalliseen toimintaan.

Verkostoituminen kannattaa ja yhdistystoiminta on oiva tapa ottaa tutustua paikallisiin kollegoihin. Takaan, että yllätyt kun huomaat, että se naapuri ”jolle olit kateellinen” painiikin aivan samojen ongelmien kanssa kuin sinäkin ja mikä vielä parempaa, ehkä hän on ne jo ratkaissut. Näin on käynyt myös minulle. Äläkä huoli. Liiketoimintasi ytimeen sinun ei tarvitse tai pidäkään päästää. Toimintaa ohjaa kilpailulainsäädäntö. Mutta kaiken kilpailunrajoituksen ulkopuolelle jää paljon varsinkin yritystoiminnan ja oman toimialan hallinnolliseen puoleen liittyviä pulmia, joissa kaverin kanssa sparrailu edesauttaa molempien toimintaa.

Eikä pidä väheksyä sosiaalista puolta. Meillä jokaisella on toivottavasti oma henkilökohtainen tukiverkkomme, eikä yhdistystoimintaan osallistuminen sitä pysty korvaamaan. Päinvastoin, se voi tuoda siihen yhden lenkin lisää kun ympärillä on ihmisiä jotka paitsi ymmärtävät toimialaa niin ymmärtävät kaiken sen paineen mitä yrittämiseen liittyy. Ei tarvitse selitellä.

Kannustan myös rohkeasti yhdistysaktiiveja ottamaan seuraavan askeleen valtakunnalliseen toimintaan. Joka kevät tai kesä meille kolahtaa kirjeitä vaalivaliokunnalta, jossa pyydetään suostumusta olla käytettävissä valtakunnallisiin edunvalvontatehtäviin valiokunnissa tai hallituksessa. Jos yhtään emmit niin vastaa ihmeessä kyllä.

Olen itse saanut kunnian osallistua valtakunnalliseen edunvalvontatyöhön vuodesta 2018 alkaen. Ensin metsävaliokunnan jäsenenä, myöhemmin myös hallituksen jäsenenä ja nyt vuoden alusta järjestön varapuheenjohtajana ja metsävaliokunnan puheenjohtajana.

Toimintaan aktiivinen osallistuminen on syönyt omaa aikaa ja vaatinut järjestelyjä kalenterin kanssa. Sitä en voi kiistää. Kuitenkin joka ikinen kerta, kun kassi on pakattu ja kokoukseen lähdetty, ei kotiin palatessa lähteminen ole kaduttanut. Aina olen viisaampana palannut.

Valiokuntatyö on ollut huikea näköalapaikka päästä näkemään kuin metsäalaa koskeva päätöksenteko etenee ja kuinka meillä on siihen mahdollisuus vaikuttaa. Valiokunnat pyörivät nyyttikestiperiaatteella. Jokainen jäsen tuo oman osaamisensa ja oman tietotaitonsa pöytään. Kun viet oman panoksesi mukana, saat pöydän ympäriltä sen moninkertaisena takaisin. Itseäni toki imarteli, kun toimintaan kysyttiin suostumusta, mutta samalla pelotti valtavasti, että onko minulla yhtään mitään annettavaa? Kyllä on ja kyllä on muuten sinullakin. Olipa sitten pieni tai suuri yritys tai jotain siltä väliltä.

Itse olen saanut eniten irti keskusteluista heiltä, jotka tekevät tai näkevät asioita eri tavalla kuin minä. Joko iästä, asemasta, persoonasta tai asuinpaikasta johtuen. Metsävaliokunnassa on kuitenkin aina ollut sama suunta ja yksituumaisuus isossa kuvassa, jotta aito yhteishenki syntyy, mutta myös virkistävän moniäänistä keskustelu yksityiskohdista ja keinoista. Missään muualla minun ei olisi mahdollista tavata niin erilaisia ja eripuolelta Suomea olevia saman alan yrittäjiä, yhteisen agendan ympärillä.

Mikäli valiokuntatyö kiinnostaa tai muuten mietityttää, mitä valiokunnissa on tapetilla, niin rohkaisen ottamaan yhteyttä valiokuntien jäseniin. Me olemme täällä ns. niillä töin.

Lopuksi totean, että olen suuresti ilahtunut järjestön käynnistämästä nuorten yrittäjien toiminnasta. Ei pääse toiminta ukkoutumaan. Näinä etäaikoina läsnäolo ja yhteisöllisyys on arvokasta. Vielä ilahtuneempi olen siitä, että myös minut, vielä nelikymppisenä kutsutaan nuorten toimintaan mukaan. Juuri muualla minä en enää nuoreksi itseäni koe. 

Teemu Tolppa