KONEYRITTÄJÄT

TOIMINTA

JÄSENEKSI

YHDISTYKSET

MEDIALLE

Etusivu > Medialle > Tiedotteet

Koneyrittäjien markkinakysely ja kannattavuusselvitys: Koneyritysten kehno tulos ei yllätä, investointien taso kyllä

16.10.2015 klo 12:00

Kova kilpailu, alihinnoittelu tarjouskilpailuissa ja vahvojen asiakkaiden sanelupolitiikka kuvaavat koneyrittäjien markkinoiden tilaa maarakennus- ja metsätyöaloilla.  Konetyöalojen kannattavuus on viime vuodet ollut heikko tai korkeintaan tyydyttävä. Tilanne kärjistyy yhä useammassa koneyrityksessä muun muassa laskujen maksun viivästyttämisenä. Lainoja järjestellään ja erityisrahoitustarve on kasvanut. Koneyritykset investoivat kuitenkin yllättävän ahkerasti. Nämä tulokset selvisivät Koneyrittäjien liiton tuoreesta markkinatilannekyselystä sekä kesällä 2015 teettämästä kannattavuusselvityksestä.

Kannattavuusselvityksessä tarkasteltiin yli 700 koneyrityksen tilinpäätöstietoja. Yritysten yhteenlaskettu liikevaihto oli runsaat 700 miljoonaa euroa vuonna 2014 päättyneellä tilikaudella.  Palkkoja nämä yritykset maksoivat lähes 150 miljoonaa euroa. Vuosittaiset investoinnit konekalustoon, rakennuksiin ja muihin hyödykkeisiin ovat olleet 87 miljoonaa euroa vuosina 2013 ja 2014. Se on yli 12 prosenttia liikevaihdosta.  Puunkorjuualalla on investoitu eniten, mutta haketusalalla investoinnit ovat loppuneet lähes täysin.

- Koneyritykset investoivat ahkerasti, jos alalla on uskoa tulevaisuudesta. Haketusala on hyvä esimerkki. Myönteiset näkymät ja usko kotimaisen metsähakkeen käytön lisääntymiseen sai yritykset menneinä vuosina investoimaan vilkkaasti hakkureihin. Sekava energiapolitiikka ja sen myötä menetetty kilpailukyky ovat tehneet tehtävänsä. Selvitys osoittaa, että keskimääräinen haketusyritys ei investoi enää lainkaan, koska kotimainen energiapuu ja turve on monella tavalla ahdistettu nurkkaan. Tällä tavalla ei Suomi nouse takaisin kasvu-uralle, sanoo varatoimitusjohtaja Simo Jaakkola Koneyrittäjien liitosta.

Koneyritysten keskimääräinen liiketulostaso on heikko. Tehdyn selvityksen perusteella liiketulostaso oli viime vuonna päättyneillä tilikausilla toimialasta riippuen 3,35–8,35 prosenttia. Metsäalalla se oli 5,58 prosenttia ja maarakennusalalla 5,54 prosenttia. Kun aineiston yritysten tuloksiin tehtiin asianmukainen palkkakorjaus (10 000–30 000 € yrittäjän palkkaa liikevaihdosta riippuen) alenivat liiketulokset 4–5  prosenttiyksikköä.  Palkkakorjattuna liiketulostaso heikkenee edelleen. Lisäksi yritysten omavaraisuus on toimialasta riippuen heikko tai tyydyttävä.

Kehittämistoimet koneyritysten elinvoimaisuuden lisäämiseksi

Koneyritykset ovat etenkin maaseudulla merkittäviä työllistäjiä. Niiden kautta kanavoituu paljon investointeja, jotka edistävät kotimaista konepajateollisuutta. Investointien tasaisuutta palvelisi, jos koneyrityksissä voitaisiin tehdä investointivarauksia.  Alakohtaisesti koneyritysten elinvoimaisuutta voidaan edistää seuraavilla toimilla:

Metsäala

Hallituksen biotalouden kärkihankkeet sekä metsästrategia 2025 antavat hyviä taustaedellytyksiä myös koneyrityksille. Ne on toteutettava jämäkästi. Yrityksillä itsellään on kehittämisen varaa mm. johtamisessa ja työntekijöiden kannustepalkkauksessa.

- Metsäalalla asiakastahon säästövimma yhdistettynä saneluun sopimus-, urakointi- ja hinnoitteluasioissa on mennyt liian pitkälle. Markkinataloudelle ei ole jätetty tarpeeksi tilaa eivätkä hinta ja sisältövaatimukset ole kulkeneet käsi kädessä urakointipalveluiden hankinnassa. Edellytykset koneyritysten kannattavalle toiminnalle on viety liian ahtaalle.

- Jos teollisuuden puunkäyttö ja hakkuut kotimaassa lisääntyvät huomattavasti parin vuoden sisällä, tarvitaan tehokkaita koneyrityksiä. Teollisuuden nykyinen tempoileva toiminta ja korjuun pysäyttävät seisokit vievät yrittäjiltä pohjaa kehittää palveluita. Lyhytnäköisyydellä menetetään nyt ammattitaitoisia kuljettajia ja yrittäjiä, koska teollisuus haluaa vain hinnanalennuksia ja käyttää voimaansa niiden saamiseksi.  Markkinatilannekyselyssä hinnanlaskua ennakoivien yrittäjien määrä kasvoi etenkin metsäalalla merkittävästi, Jaakkola toteaa.

Maarakennusala

Hallituksen lupaamat rahat liikenneinfran korjausvelan taittamiseen ja kunnossapitoon tulee suunnata etenkin alempiasteiselle tieverkolle. Se tukee biotalouden kehittämistä ja jakaa hyödyt laajasti koko maahan.

Maatilat ovat tärkeitä asiakkaita Koneyrittäjille ja maatalouden vaikeudet heijastuvat koneyritysten maksukykyyn ja -käyttäytymiseen. Maataloustukien maksatukseen liittyvät ongelmat on ratkaistava ja maatalouden eri sektorien taloutta on vahvistettava nykyisestä.

Maarakennusalalla on paljon pieniä koneyrityksiä, jotka myyvät konetyöpalveluita alihankkijoina.  Jotta ne pystyvät kasvamaan ja kehittymään, tarvitaan koneyritysten verkostoja. Verkostoitumalla ja yhteistyöllä pienet yritykset pystyvät toteuttamaan myös isompia urakkakokonaisuuksia.

Turveala

Turpeen veroalennukset on toteutettava luvatusti. Turvetuotantoalueiden ympäristölupaprosesseja on kehitettävä, jotta alueita saadaan käyttöön juohevasti. Lupaprosessit ovat nyt liian hitaita, monimutkaisia ja kalliita valituskierteineen ja ennakoimattomine päätöksineen. Luvan käsittelylle tulee asettaa enimmäisaika, jonka kuluessa päätös on tehtävä tai muutoin lupa katsotaan myönnetyksi.

Haketusala (metsähake)

Metsähakkeen kysyntään vaikuttaa polttoaineiden käyttöpolitiikka energialaitoksissa. Kotimaisen polttoaineen käytön pitää olla ensisijaista jo alue- ja kansantaloudellisista syistä. Metsähakkeen ei tule olla se polttoaine, joka joustaa eniten. Hakkeen käyttö on saatava ennakoidummaksi ja tasaisemmaksi, sillä kysynnän lyhtyjännitteinen vaihtelu johtaa haketuksen syklisyyteen. Puuterminaalit tasoittaisivat tuotantoa, kun haketta voitaisiin tuottaa myös kiihkeimpien käyttökuukausien ulkopuolella.  Terminaaliverkoston luonnin pitäisi olla yksi osa energiahuoltomme suunnittelua ja rakentamista.

Koneyrittäjien liiton markkinatilannekysely tehtiin syyskuun lopulla. Siihen vastasi 310 maarakennus-, metsäparannus-, puunkorjuu- ja turveyrittäjää.

Koneyrittäjien liitto teetti kesällä 2015 konetyöalojen kannattavuusselvityksen BSH Partners Oy:llä kaupparekisteritietoihin perustuen. Selvitys kattoi 726 Koneyrittäjien liiton jäsenyritystä ja perustui vuosina 2012–2014 päättyneiden tilikausien tilinpäätösaineistoihin.

Lisätietoja:  
puheenjohtaja Asko Piirainen, puh. 0500 685 284
varatoimitusjohtaja Simo Jaakkola, puh. 040 9009 414

Tiedotustilaisuuden materiaalit:
Esitysmateriaali
Taustakalvot