Tiedote 04.03.2020 klo 08:15

Työssäoppiminen tarvitsee remonttia ja resursseja toimiakseen pienyritysvaltaisilla konetyöaloilla

oppimassa ohjaamossa

Laaja joukko metsä- ja infra-alan toimijoita julkisti tänään alan yrityksissä tapahtuvaa työssäoppimista koskevan keskustelupaperin. Toimijoiden yhteinen huoli on työvoiman, etenkin maarakennus- ja metsäkoneenkuljettajien saatavuuden turvaaminen näille yhteiskunnalle tärkeille aloille. Työssäoppiminen on keskeinen keino varmistaa valmistuvien ammattilaisten osaamista, mutta se tulee kohtuuttoman kalliiksi työssäoppimispaikkoja tarjoaville konealan yrittäjille.

Vuonna 2018 opiskeli metsäalan perustutkintoja metsäkoneenkuljettajan osaamisalueella 1257 ja rakennusalan perustutkintoja maarakennuskoneenkuljetuksen osaamisalueella 1104 opiskelijaa. Opittujen taitojen käytäntöön soveltamiseksi sekä työelämätaitojen kartuttamiseksi ammatillisesta perustutkinnosta osa suoritetaan työpaikoilla, valtaosa pienissä ja keskisuurissa, hyvin pääomavaltaisissa koneyrityksissä.

”Infra- ja metsäalan pienet ja suuret yritykset ja työntekijät sekä järjestöt jakavat huolen tekijöiden riittävyydestä tulevaisuudessa. Infra-alan ja metsäalan ammatit ovat motivoivia, kiinnostavia ja muuttuvia ammatteja, joissa uutta tekniikkaa otetaan koko ajan käyttöön. Paras tapa oppia ammattiin on tehdä työtä ammattilaisten ohjauksessa. Tämän tulee olla valtavirta alan koulutuksessa ja koulutuksen rahoituksessa. Asia pitäisi huomioida myös koulutuspolitiikassa.”, toteaa Rakennusliiton puheenjohtaja Matti Harjuniemi.

Työssäoppiminen on arvokas ja kehittämisen arvoinen osa ammatillista koulutusta – myös konealoilla

Maarakennuskoneen- tai metsäkoneenkuljettajaksi opiskeleville karttuu suuri määrä tietoa ja taitoa heidän työssäoppimisaikanaan koneyrityksissä. Selvityksen mukaan kokemukset työssäoppimisesta ovat olleet pääosin myönteisiä niin oppilaitoksissa, yrityksissä kuin alalle valmistuneiden ammattilaisten keskuudessa. Tuoreet ammattilaiset kertovat työssäoppimisjakson olleen keskeinen vaihe käytännön työn oppimisen kannalta.

Työssäoppijan ohjaaminen vie yhden työpäivän viikossa

Selvitys osoittaa, että työssäoppimiseen koneyrityksissä liittyy myös paljon haasteita. Koska yksittäinen koneenkuljettaja vastaa koko tuotantoprosessista, pienissä yrityksissä kalliiden koneiden antaminen työssäoppijoiden ajettavaksi tarkoittaa tuotannon hidastumista, keskeytyksiä ja merkittäviä tuotannon menetyksiä.

”Kun esimerkiksi hakkuukone pysähtyy, koneyrittäjän koko ”tehdas” seisoo. Siitä aiheutuu kohtuuttoman suuria tulomenetyksiä yksittäiselle yrittäjälle. Niinpä ei ole yllätys, että yrittäjät enenevästi kieltäytyvät työssäoppimispaikkojen tarjoamisesta. Nykyjärjestelmä ei huomioi työnantajarakenteen muutosta, työnantajien sirpaloitumista yhä pienemmiksi, mikä ongelma korostuu pääomavaltaisilla konetyöaloilla. Samalla syrjitään näille aloille opiskelemaan haluavia.”, kommentoi Koneyrittäjien toimitusjohtaja Matti Peltola.

Työssäoppimispaikkoja tarjonneet yritykset kertovat myös, että tuki oppilaitoksilta on vähäistä. Noin puolet kyselyyn vastanneista yritysten edustajista ei muista oppilaitoksen edustajan käyneen ohjaamassa opiskelijaa työmaalla kertaakaan. Alan työpaikat ovat hajallaan ja etäisyydet oppilaitoksiin saattavat venähtää satoihin kilometreihin. Työssäoppijan ohjaaminen jääkin pääosin yrityksessä nimetyn vastuullisen työpaikkaohjaajan tehtäväksi. Kyselytutkimus osoittaa, että ohjaaja käyttää keskimäärin yhden työpäivän viikosta työssäoppijan ohjaamiseen.

Työsarkaa joka taholle

Raportin perusteella alan toimijoita kannustetaan alan vetovoiman parantamiseen ja työssäoppimisen pohjana olevaan koulutussopimukseen perehtymiseen. Oppilaitosten tulisi vaihtaa aktiivisesti työssäoppimisjaksoihin liittyviä parhaita käytäntöjä sekä pohtia työssäoppimisjakson ajoittamista niin, että opiskelija olisi valmiimpi käytännön töihin. Poliittisessa päätöksenteossa tulisi miettiä, miten julkiset toimijat, kuten kunnat ja valtio voisivat omissa hankinnoissaan huomioida työmailla tapahtuvan työssäoppimisen, ja olisiko käytöstä poistetun koulutuskorvausmallin uudelleenarvioiminen paikallaan erityistoimialoilla.

Lisätietoja:
Matti Peltola, toimitusjohtaja, Koneyrittäjät ry, matti.peltola@koneyrittajat.fi, puh. 040 900 9412
Matti Harjuniemi, puheenjohtaja, Rakennusliitto, matti.harjuniemi@rakennusliitto.fi, puh. 050 1586
Melina Mäntylä, tutkimusjohtaja, Aula Research Oy, melina.mantyla@aularesearch.fi, puh. 040 821 7842

Liite: Raportti

Taustaa toteutetuista selvityksistä:
Selvityksen aineisto on koottu kahdella kyselytutkimuksella sekä laadullisin haastatteluin. Aineistoon kuuluu kyselytutkimus, johon vastasi 95 alan nuorta ammattilaista ja yrittäjien parissa toteutettu kyselytutkimus, johon vastasi 190 koneyrittäjää. Lisäksi osana selvitystä on haastateltu 20:tä maarakennuskone- ja metsäkonealan yrittäjää, kymmentä opettajaa ammatillisista oppilaitoksista, sekä viittä metsäkonealan loppuasiakasta. Kyselytutkimusten aineisto on kerätty marras-joulukuussa 2019 ja haastattelut toteutettu lokakuun 2019 ja tammikuun 2020 välillä. Keskustelupaperi on osa Infra ry:n, Koneyrittäjät ry:n, Metsä Groupin, Metsähallituksen, Rakennusliiton, Stora Enson, Teollisuusliiton sekä UPM:n rahoittamaa tutkimushanketta, jonka on toteuttanut Aula Research.

 

Koneyrittäjät - Koneyrittäjät ja Finnmetko Oy

puh. 040 900 9410

Toimisto
avoinna klo 8.30 - 16.00
kesäaikaan 8.30 - 15.00
Sitratie 7
00420 Helsinki
etunimi.sukunimi@koneyrittajat.fi
Toimihenkilöiden yhteystiedot

Aluetoimistot:
Arvi Kariston katu 7
13100 Hämeenlinna
puh. 040 9009 419

Tietosuojaseloste.

Medialle

Tiedotteet