KONEYRITTÄJÄT

TOIMINTA

JÄSENEKSI

YHDISTYKSET

MEDIALLE

Etusivu > Medialle > Tiedotteet > Tiedotteet 2023

Koneurakoinnin parantunut kannattavuus sulaa syksyn sateisiin / Orpon hallituksen toiminnassa ristiriitaa ohjelman suhteen

Tiedote 27.10.2023

Maarakennus- ja metsäalojen koneurakoinnin näkymät ovat heikentyneet selvästi vuotta 2024 kohti mentäessä. Energiaturvealan näkymät ovat hyvin sumuiset koko liiketoiminnan tulevaisuuden suhteen. Puuenergian parissa toimivien koneyritysten kysyntä sen sijaan on vahvaa lähitulevaisuudessakin.  Nämä näkymät selvisivät syyskuun alussa tehdyssä Koneyrittäjien markkinatilannekyselyssä. Lisäksi erittäin sateinen kesä ja syksy ovat haitanneet etenkin turvetuotantoa ja puunkorjuuta.

Metsäkoneyrittäjistä 37 prosenttia ennakoi kysynnän laskevan loppuvuoden aikana jonkin verran ja 18 prosenttia ennakoi sen laskevan merkittävästi. Maarakennusalalla kysynnän heikkeneminen näyttää olevan vieläkin voimallisempaa. Maarakennusalan yrittäjistä 28 prosenttia ennakoi kysynnän heikkenevän jonkin verran ja joka kolmas merkittävästi.

Kysynnän väheneminen on tasapainottanut yritysten työvoimatilannetta. Tänä syksynä kahdessa kolmesta koneyrityksestä työvoimaa on sopivasti kysyntään nähden ja työvoiman jonkinasteisesta vajauksesta ilmoittaa joka neljäs yritys.  Viime vuonna työvoimaa oli sopivasti alle puolella koneyrityksistä ja puolet ilmoitti kärsivänsä ajoittaisesta työvoimapulasta tai merkittävästä työvoiman vajauksesta.

-    Työvoima riittää nyt alentuneeseen kysyntään aiempaa paremmin, mutta edelleen yrityksillä on kyselymme mukaan haastavaa löytää uusia kuljettajia uus- ja korvausrekrytoinneissa. Neljä yrittäjää viidestä kertoo työvoiman löytymisen olevan edelleen työlästä tai jopa mahdotonta, sanoo Koneyrittäjien varatoimitusjohtaja Simo Jaakkola.

Koneurakoinnin kustannusten nousu on jatkunut jo useamman vuoden. Kustannukset nousivat hiljalleen vuosina 2020–2021. Koronapandemian aiheuttaman kysyntäpiikin ja tavarapulan takia kustannukset kääntyivät nousuun jo vuonna 2021 ja Venäjän aloittama sota ns. räjäytti pankin eli sai kustannukset erittäin nopeaan ja suureen nousuun. Urakoinnin kustannukset (= tuotantopanosten hinnat) ovat Tilastokeskuksen ylläpitämien konekustannusindeksin mukaan tällä hetkellä toimialasta riippuen 30–40 prosenttia korkeammalla kuin vuonna 2020.

-    Kustannusten nousu on jatkunut melko voimakkaana näihin päiviin asti ja viime kuukausina nousuvauhti on jälleen jopa kasvanut etenkin polttoaineiden hintojen ja korkojen nousun myötä, Jaakkola sanoo.

Voimakkaasta kustannusten noususta huolimatta koneurakoinnin kannattavuus kääntyi Dun & Bradstreetin tekemän selvityksen mukaan hienoiseen nousuun vuonna 2022. Metsäalan, haketusalan ja turvealankin yritysten keskimääräinen tulos nousi vuonna 2022 verrattuna edellisvuoteen. Maarakennusalan koneyritysten liiketulostaso säilyi ennallaan.  

-    Kannattavuuden kääntyminen nousuun oli jonkinlainen yllätys kaiken koetun jälkeen. Näyttää siltä, että urakoinnin asiakashinnat korjaantuivat viime vuonna maarakennusalaa lukuun ottamatta suunnilleen kohonneen inflaation tahdissa. Koska urakointipalveluiden kysyntä oli kuitenkin vahvaa, kannattavuus parani, valotti Jaakkola kannattavuuden taustoja.

-    Kohonnut kannattavuus valitettavasti sulaa tänä vuonna, kun kysyntä vähenee ja kustannukset edelleen kasvavat sekä hyvin sateinen kesä ja syksy tehostaa tätä kehitystä. Keskimääräiseen verrattuna moninkertaiset sateet turvetuotannon keskeisillä alueilla ovat vaikeuttaneet turpeennostoa kesällä. Puunkorjuuta ovat puolestaan vaikeuttaneet syksyn tullen niin kesän kuin syksyn runsaat sateet.

Orpon hallituksen toiminnassa ristiriitaa ohjelman suhteen

Orpon hallituksen linjaukset energiapolitiikan ja metsäpolitiikan suhteen ovat Koneyrittäjien mielestä jopa hyviä. Linjausten toteuttamiselta on osin vedetty mattoa alta vuoden 2024 budjettiesityksillä. Hallitus aikoo leikata nuoren metsän hakkuiden ja pienpuun keruun eli käytännössä energiapuun hankinnan tukea kolmanneksen.

-    Tuen leikkaus vähentää ensiharvennusrästien korjaamista, siirtää energiapuun hankintaa kuitupuuhun ja lisää siten kilpailua kuitupuusta. Osin tästä syystä kuitupuun hinta nousee edelleen. Hallitus on sitoutunut siihen, ettei se päätöksillään lisää elinkeinoelämän kustannuksia. Tällä tukileikkauksella se käytännössä lisää metsäteollisuuden kustannuksia. Tukea ei pidä leikata ja metsänomistajia on kannustettava nuorten metsien hoitoon.

Orpon hallituksen ohjelmassa todetaan turpeella olevan strateginen asema ruoantuotannossa (kuivike- ja kasvualustaturve). Lisäksi ohjelmassa tunnustetaan turpeella olevan huoltovarmuuspolttoaineena vielä merkitystä ja turpeen vahvat tuotantoketjut halutaan varmistaa.

-    Hallitusohjelman kirjaukset ovat hyviä, mutta näyttää siltä, että ne jäävät vain kirjauksiksi eikä mitään toimia valmistella. Turvetta pitäisi tuottaa ja käyttää huoltovarmuuden ylläpitämiseksi. Turpeella olisi mahdollista korvata esimerkiksi Venäjän rajan sulkeutumisesta johtuva energiapuuvaje.  Siksi turpeen kilpailukykyä tulisi parantaa. Vain näin varmistetaan vahvat tuotantoketjut. Turpeen kilpailukyvyn ja käytön edistämiseksi ei valitettavasti näytä olevan mitään valmistelussa, Jaakkola sanoo.

Koneyrittäjät odottavat hallituksen peruvan metsätalouden tukitasojen heikentämisen, parantavan turpeen kilpailukykyä sekä maarakennusalalla panostavan etenkin alempiasteisten teiden kunnossapitoon. Nämä koituisivat elinkeinoelämän, kansalaisten ja jopa luonnon parhaaksi.

Liikenteeseen Orpon hallitus osoittaa ensi vuodelle lisää rahaa 250 miljoonaa euroa väylien korjausvelan taittamiseen.

-    Ne rahat tulevat tarpeeseen, sillä juuri nyt on otollinen aika taittaa tiestön korjausvelkaa, kun maarakentamisen kone- ja henkilökapasiteettia on vajaakäytössä. Erityistä huomiota tulee kiinnittää energia- ja metsäteollisuuden sekä elintarviketuotannon raaka-ainehuoltoa haittaavaan alemman tieverkon huonoon kuntoon, toteaa toimialapäällikkö Markku Leskinen.  

Lisätietoja:     
Simo Jaakkola, varatoimitusjohtaja, metsä- ja energia-alat puh. 040 900 9414
Markku Leskinen, toimialapäällikkö, maarakennusala, puh. 040 9009413

Koneyrittäjät on energia-, maarakennus- ja metsäalan koneyrittäjien valtakunnallinen yrittäjä- ja työnantajajärjestö.

Koneyrittäjien 54. liittokokous järjestetään 28.–29.10.2023 Savonlinnassa. Tästä voit ladata Savonlinnassa 27.10.2023 pidetyn tiedotustilaisuuden esitysmateriaalit.