KONEYRITTÄJÄT

TOIMINTA

JÄSENEKSI

YHDISTYKSET

MEDIALLE

Etusivu > Medialle > Tiedotteet

Tiedote 27.10.2017 klo 11:32

Koneyrittäjien markkinakysely ja kannattavuusselvitys:

Koneyritysten taloustilanne on parantunut hieman - turveala murheena

Konetyöalojen kannattavuus on keskimäärin yhä heikko, vaikka se onkin hieman parantunut. Kannattavuus vaihtelee paljon yrityksittäin. Omavaraisuusaste on parantunut kautta linjan ja maksujärjestelyt ovat lievästi vähentyneet. Yleisestä linjasta poikkeaa turpeen tuotanto, sen kannattavuus romahti viime vuonna. Turvetuotanto kokee poliittisten päätösten, kysynnän laskun ja huonojen nostosäiden vaikutukset samanaikaisesti.

-    Turpeen kysyntä on vähentynyt noin puoleen viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden keskimääräisestä tasosta ja tuotantoa on vähennetty. Kun tähän yhdistetään viimeksi kuluneiden kolmen vuoden kehnot säät, lopputulos on karua luettavaa. Turvetuotantoalan koneyritysten tulostaso romahti viime vuonna reilusti pakkaselle. Kulunut kesä ei tilannetta helpottanut, Koneyrittäjien liiton puheenjohtaja Asko Piirainen sanoo.

-    Turvetuotantoon vaikuttavat poliittinen ohjaus sekä tuotantoon liittyvän lainsäädännön muutokset. Turvetuotantoalueiden luvitus on vaikeutunut ja kallistunut ja etenkin pienten itsenäisten turvetuottajien asema on huonontunut. Syynä on taannehtivasti voimaan tulleet kiristykset ympäristölupamääräyksiin ja niistä johtuva kustannusten nousu, Piirainen kertoo.

-    Esimerkiksi jo tuotannossa olevien pienten alle 10 ha:n tuotantoalueiden uudelleen luvittaminen ja siitä johtuvat kohtuuttomat kustannukset ovat yrittäjille kestämättömiä, Piirainen toteaa.

-    Turvetuotanto työllistää yhä merkittävästi etenkin Pohjanmaalla. Työtä voisi olla enemmänkin tarjolla. Olemme lyhyessä ajassa menettäneet turpeen tarjoamia työmahdollisuuksia noin 2000 henkilötyövuoden verran. Näillä työvuosilla voisi korvata tuontienergiaa ja vaikutus jäisi aluetalouksiin. Sahaamme Suomessa omaa oksaamme, Piirainen sanoo.

-    Odotamme poliitikkojen, viranomaisten ja kuntien omistamien energiayhtiöiden löytävän keinoja, jotta turpeen ja myös metsähakkeen tuotanto voidaan turvata. Negatiivinen kierre on saatava katkaistua, Piirainen toteaa.

Tuloksenteko on heikkoa

Keskimäärin koneyritysten tuloskunto on heikko. Kannattavuusselvityksemme mukaan koneyritysten palkkakorjattu liiketulostaso oli vuonna 2016 päättyneillä tilikausilla toimialasta riippuen -4 prosentista +3 prosenttiin. Metsäalalla liikevoitto oli 2 prosenttia ja maarakennusalalla 1,6 prosenttia. Turveala notkahti -4 prosentin tasolle. Palkkakorjattu liiketulos on saatu tekemällä aineiston yritysten tuloksiin palkkakorjaus, jolla otetaan huomioon yrittäjän oma palkka.

Koneyritysten kannattavuus vaihtelee suuresti yrityksittäin. Kaikilla koneurakoinnin toimialoilla on hyvin menestyviä yrityksiä, mutta keskimäärin tulostaso on heikko.

-    Pidämme hyvänä liiketulostasona 10 prosenttia. Sen yli pääsi metsäalan yrityksistä joka kuudes ja maarakennusalalla joka viides, Koneyrittäjien varatoimitusjohtaja Simo Jaakkola kertoo.

Koneyrittäjien liiton kannattavuusselvityksessä on seurattu samoja jäsenyrityksiä vuodesta 2012. Nyt mukaan saatiin 603 yrityksen tilinpäätöstiedot. Näiden yritysten yhteenlaskettu liikevaihto oli 636 miljoonaa euroa vuonna 2016 päättyneellä tilikaudella.  Tasearvojen muutoksen perusteella vuosittaiset investoinnit konekalustoon, rakennuksiin ja muihin hyödykkeisiin ovat näissä yrityksissä olleet yli 86 miljoonaa euroa vuodesta 2015 vuoteen 2016. Se oli runsaat 13 prosenttia selvityksessä mukana olleiden yritysten liikevaihdosta.

-    Metsäalalla investointien määrä keskiarvona oli keskimääräistä korkeampi, 15,3 prosenttia liikevaihdosta. Tämän perusteella voidaan arvioida, että vuonna 2016 koko puunkorjuualalla on investoitu uuteen metsäkonekalustoon noin 110–120 miljoonaa euroa, Jaakkola sanoo.

-    Markkinatilannekyselyssämme selvitimme yrittäjien investointeja. Niitä on tehty ennen kaikkea koneisiin ja ne ovat lähinnä korvausinvestointeja.

Yritysten maksujärjestelyt eivät ole lisääntyneet

Yritysten talouden tilaa selvitetään markkinatilannekyselyssä kysymällä kassavarojen riittävyyttä sekä maksukäyttäytymistä eli laskujen ja lainojen järjestelytarvetta ja sekä oman palkan maksamista.

-    Kassavarojen riittävyyttä olemme selvittäneet kysymällä erityisrahoitustarvetta lähikuukausina. Noin joka kolmas yritys on viime vuosina ilmoittanut erityisrahoitustarpeista. Nyt lukema oli 24 % eli suunta on parempaan päin, Jaakkola kertoo.

Laskujen maksun viivästyttäminen kuvaa kassavarojen riittävyyttä kyselyhetkellä. Tämän syksyn kyselyssä kaikista yrityksistä 28 prosenttia ilmoitti joutuneensa viivästyttämään laskujensa maksua.  Metsä- ja maarakennusaloilla lukema oli lähes sama.

Näkymät paranemaan päin

Koneyritysten palveluiden kysyntä puoli vuotta eteenpäin on hieman paranemaan päin. Noin puolet yrityksistä odottaa kysynnän pysyvän entisellään, mutta etenkin metsäalalla noin kolmannes yrityksistä odottaa paranevaa ja vain harva heikkenevää kysyntää. Maarakennusalalla odotukset ovat maltillisemmat, mutta sielläkin nousua odottavien määrä on lisääntynyt viime vuodesta.  

Näkemykset koneurakoinnin hintojen kehittymisestä ovat vakaat, mutta nousuviritteiset. Nousua arvioivien osuus on kasvanut ja laskua arvioivien vähentynyt. Suuri osa urakointiyrityksistä odottaa urakointihintojen pysyvän ennallaan.

Koneyrittäjien liiton markkinatilannekysely tehtiin syyskuun lopulla. Siihen vastasi 279 haketus-, maarakennus-, metsäparannus-, puunkorjuu- ja turveyrittäjää.

Koneyrittäjien liitto teetti kesällä 2017 konetyöalojen kannattavuusselvityksen BSH Partners Oy:llä kaupparekisteritietoihin perustuen. Selvitys perustui vuosina 2012–2016 päättyneiden tilikausien tilinpäätösaineistoihin. Se kattoi 603 Koneyrittäjien liiton jäsenyritystä. Kohdejoukko on ollut sama koko tarkastelujakson.

Lisätietoja:    
puheenjohtaja Asko Piirainen, puh. 0500 685 284
varatoimitusjohtaja Simo Jaakkola, puh. 040 9009 414

Tiedotustilaisuuden materiaali

Koneyrittäjien liitto on 2 500:n energia-, maarakennus- ja metsäkonealan koneyrittäjän edunvalvonta- ja työmarkkinajärjestö.