KONEYRITTÄJÄT

TOIMINTA

JÄSENEKSI

YHDISTYKSET

MEDIALLE

Etusivu > Medialle > Tiedotteet

Tuontimetsähake – vaikutuksia Suomessa

Simo Jaakkola, 10.1.2017

Lähtökohtia

Metsähakkeen käyttömäärä tiedetään, mutta sen jakaantumisesta kotimaiseen ja ulkomaiseen metsähakkeeseen ei ole olemassa tilastotietoa. Kaikki tuontihake lasketaan kotimaiseksi omavaraisuuslaskennassa. 

Metsähakkeen käytön tavoite 2010-luvun alussa oli, että käyttö kasvaa vuosittain niin, että käyttö nousee 2020 mennessä 13,5 miljoonaan kiintokuutiometriin. Alkuun oltiin kasvu-uralla, mutta vuodesta 2013 vuoteen 2015 metsähakkeen käyttö vähentyi vajaa 10 prosenttia. Vuonna 2015 metsähakkeen käyttö oli 7,3 miljoonaa kuutiota (ei mukana pientalojen käyttö). Vuonna 2016 metsähakkeen käyttö todennäköisesti laski edelleen. 

Metsähaketta on korjattu menneinä vuosina tavoitteena merkittävä kasvu. Markkinatilanne heikkeni nopeasti lämpimien säiden ja kotimaisten polttoaineiden menetettyä kilpailukykynsä sähköntuotannossa.  Siksi puuta on ollut varastossa merkittäviä määriä ja alenevaa käyttöä on voitu ruokkia osin valmiista varastoista. Tilannetta on pahentanut hakkeen kasvava tuonti. Arvio perustuu kentältä saataviin toimijahavaintoihin, koska tilastoa ei ole olemassa ja myös tuontihake lasketaan kotimaiseksi metsähakkeen käytöksi.  Yhteisvaikutus koneyrityksille, haketusyrityksille ja kuljetusyrityksille on ollut metsähakkeen käyttömäärän laskua merkittävämpi.

Ongelmia metsähakemarkkinoilla

• Sähkön tuotanto kotimaisilla polttoaineilla on vähentynyt merkittävästi.
• Teollisuuden jalostusprosessin sivutuotteita (kuorta, purua) on kasvavan tuotannon myötä tarjolla markkinoille aiempaa enemmän.
• Metsähaketta tuodaan etupäässä Venäjältä kasvavia määriä. Hinta on halpa ja laatu on hyvä. Tämä on pois kotimaisesta metsähakkeen tuotantoketjusta.  
• Metsähakkeen raaka-ainevarastot ovat edelleen keskimäärin suuret. Uusien energiapuuvarastojen kartuttaminen eli energiapuun korjuu on vähäistä.

Sivun lopussa olevissa kuvissa on hahmoteltu 10 000 kuutiometrin pienpuun korjuuseen perustuvan metsähakkeen tuotantoketjun työllisyys- ja talousvaikutuksia. Sen avulla voidaan arvioida kotimaisen metsähakkeen käytön laskun talous- ja työllisyysvaikutuksia.

Vaikutuksia yritystoimintaan

Metsähakkeen tuotanto kotimaisista metsistä synnyttää työtä puukauppaan, puunkorjuuseen, haketukseen ja kuljetukseen. Tuontihake nakertaa tätä pottia.

Jokainen 10 000 kiintokuutiota tuotua metsähaketta vähentää etenkin nuoren metsän hakkuista tehtävän metsähakkeen määrää. Tuontihakkeen määrää ei tarkalleen tunneta. Erään kyselyn tuloksena on puhuttu 300 000 kuution määrästä. Jos otetaan tämä luku tarkasteluun, jota tosin pidämme aliarviona, niin sekin on 8% pienpuusta tehdyn hakkeen määrään suhteutettuna. Sen tekeminen nuoren metsän hakkuista kotimaassa tarkoittaisi liikevaihtona arvoketjussa n. 12 000 000 euroa ja työnä reilut 100 henkilötyövuotta. Vaikutus ulottuu käytännössä satoihin kone-, haketus- ja kuljetusyritysten työpaikkoihin. Se voimistaa myös metsähakkeen kotimaisen tuotannon kausivaihtelua sekä sekoittaa urakointimarkkinoita, mikä heijastuu vaikeuksina urakointisopimuksia ja -hintoja neuvoteltaessa.

Tarvittavia toimenpiteitä

a)    metsähakkeen tuontitilasto on laitettava kuntoon, jotta päättäjille voidaan tarjota oikeaa tietoa määristä ja samalla voidaan laskea vaikutuksia luotettavaan tietoon perustuen. Uskotaan informaatio-ohjaukseen.

b)    Kuntien omistamat energialaitokset ovat merkittäviä lämmön ja sähkön tuottajia.  Niiden polttoainehankintojen osalta olisi laadittava yritysvaikutusten arvio, kuten yleisesti vaaditaan kuntien hankinnoista tehtävän monessa kunnassa.

c)    Vastuullisten kuntapäättäjien on vaadittava tiedot ja perusteet kuntansa energialaitosten käyttämistä polttoaineista.

d)    Odotamme, että kunnat omistajina käyttävät selkeää omistajaohjausta energiayhtiöissä. Käytettävän polttoaineen hankintakriteerit olisi oltava monipuoliset; hinta , kotimaisuus, huoltovarmuus, uusiutuvuus ja  aluetaloudelliset vaikutukset olisi kaikki oltava avoimesti esillä, kun asetetaan tavoitteita energialaitoksille ja tehdään päätöksiä käytettävistä polttoaineista.

e)    käytettävä metsähake pitäisi tuottaa puusta, jonka alkuperä on Suomessa käytettävän metsäsertifiointijärjestelmän mukaisesti kestävästi hoidetuissa metsissä.

f)    Lämmön ja sähkön turvaamiseksi tehtävät energiahankinnat ovat poliittisten päätöksentekijöiden käsissä omistajaohjauksessa. Niin halutessaan he voivat päättää käyttää kotimaista uusiutuvaa puu- ja turve-energiaa ja näin varmistaa paitsi huoltovarmuutta myös kotimaista työllisyyttä. Kotimaisen energian käyttö jättää euroja aluetalouteen huomattavasti ulkomaista enemmän.