KONEYRITTÄJÄT

TOIMINTA

JÄSENEKSI

YHDISTYKSET

MEDIALLE

Etusivu > Medialle > Tiedotteet

Tiedote 28.10.2016 klo 12.30

Koneyrittäjien markkinakysely ja kannattavuusselvitys:

Koneyritysten taloustilanne kireä

Konetyöalojen kannattavuus on viimeiset neljä vuotta heikentynyt ja se on keskimääräisessä yrityksessä heikko. Yritykset ovat joutuneet sopeuttamaan toimintaansa. Syksyn markkinatilannekyselyn mukaan yritysten maksuvalmius on kuitenkin hieman parantunut.   Laskujen, lainojen ja veronmaksun järjestelyt ovat lievästi vähentyneet.  Vuosia jatkuneet sopeutustoimet näkyivät myös kohenevana omavaraisuutena kesällä tehdyssä tulosselvityksessä.  

– Pikaista elpymistä konetyöaloilla tuskin on tulossa, koska yritysten kysyntänäkymä ei ole juurikaan muuttunut. Poikkeus on, että osa puunkorjuuyrityksistä ennakoi selkeää kasvua. Yrittäjät kokevat edelleen asiakkaiden vetävän hintoja alaspäin, sanoo Koneyrittäjien varatoimitusjohtaja Simo Jaakkola.

Koneyrittäjien ponnistuspohja tulevaisuuteen ei ole erityisen vahva. Koneyritysten keskimääräinen liiketulostaso on ollut heikko. Kannattavuusselvityksen perusteella palkkakorjattu liiketulostaso oli viime vuonna päättyneillä tilikausilla toimialasta riippuen 1-3 prosenttia. Metsäalalla se oli 1,3 prosenttia ja maarakennusalalla 1,0 prosenttia. Palkkakorjattu liiketulos saadaan, kun aineiston yritysten tuloksiin tehtiin asianmukainen palkkakorjaus eli rasitettiin tulosta 10 000–30 000 € yrittäjän palkan huomioimiseksi.  Lisäksi yritysten omavaraisuus on toimialasta riippuen heikko tai korkeintaan tyydyttävä. Yritysten sopeutustoimet alkavat kuitenkin näkyä. Vaikka tulostaso on matala, ovat yritysten omavaraisuudet kautta linjan vahvistuneet.

Koneyrittäjien liiton kannattavuusselvityksessä on seurattu samoja jäsenyrityksiä vuodesta 2012. Viimeisimmässä oli mukana 635 yrityksen tilinpäätöstiedot. Yritysten yhteenlaskettu liikevaihto oli vajaa 700 miljoonaa euroa vuonna 2015 päättyneellä tilikaudella.  Palkkoja nämä yritykset maksoivat lähes 140 miljoonaa euroa. Tasearvojen muutoksen perusteella vuosittaiset investoinnit konekalustoon, rakennuksiin ja muihin hyödykkeisiin ovat olleet liki 90 miljoonaa euroa vuodesta 2014 vuoteen 2015. Se oli yli 14 prosenttia liikevaihdosta. 

Yritysten maksujärjestelyt eivät ole lisääntyneet

Olemme vuoden 2009 talouden äkkipysäyksestä asti selvittäneet koneyritysten kassavarojen riittävyyttä sekä maksukäyttäytymistä eli laskujen ja lainojen järjestelytarvetta ja sekä oman palkan maksamista.

– Kassavarojen riittävyyttä olemme selvittäneet kysymällä erityisrahoitustarvetta lähikuukausina. Noin joka kolmas yritys on viime vuosina ilmoittanut erityisrahoitustarpeista. Nyt lukema jäi alle 30 prosentin eli hieman positiivisempaan suuntaan on menty.

Laskujen maksamisen viivästys kuvaa kassavarojen riittävyyttä kunakin hetkenä. Tämän syksyn kyselyssä maarakennus-, metsä- ja metsänparannusalojen koneyrityksistä 25 prosenttia ilmoitti joutuneensa viivästyttämään laskujen maksua.  Sen sijaan turvealalla sellaisia yrityksiä oli yli kolmannes ja haketusalalla liki puolet.

Näkymät ennallaan ja hinnat laskussa

Koneyritysten palveluiden kysyntä puoli vuotta eteenpäin on yrittäjien antamien vastausten perusteella suunnilleen ennallaan. Tosin metsäalalla on kasvua odottavien määrä selvästi korkeampi kuin laskua odottavien. Maarakennuksessa tilanne on päinvastainen, laskua odottavien määrä on suurempi.

Ylikapasiteetti vaivaa konetyöaloja kautta linjan

Ylikapasiteetti on ongelmana kaikilla konetyöaloilla. Konetyöpalveluita ja kotimaisia polttoaineita on tarjolla runsaasti enemmän kuin on kokonaiskysyntä. Turvealalla kysyntä on romahtanut muutamassa vuodessa noin 50 prosenttia ja varastot pullistelevat turvetta. Haketuksessa kysyntä on kääntynyt lasku-uralle ja varastot ovat täynnä energiapuuta. Venäläinen hake kiristää kilpailua. Lisäksi haketuksen ongelmia lisää kärjistyvä kausivaihtelu. 

Suomessa hakattiin puuta viime vuonna ennätysmäärä. Tänä vuonna PTT tutkimuslaitos ennustaa yli 60 miljoonan kuutiometrin hakkuita. Silti metsäkoneyritykset viestittävät kapasiteettinsa vajaakäyttöisyydestä.

– Meillä on merkittävää ylikapasiteettia myös metsäkonealalla. Ylikapasiteettia on hiipinyt alalle investointien, hakkuutapojen suhteiden muutoksen, järeytyvien hakkuiden ja oppimisen kautta. Merkittävä tekijä ylikapasiteetin takana on suuri kausivaihtelu, jossa ei ole tapahtunut merkittävää parannusta pariin kymmeneen vuoteen. Meidän tulisikin olla enemmän huolissaan nykyisen kapasiteetin täyskäyttöön saamisesta ja resurssien laadusta kuin resurssien riittävyydestä, johon viime vuosien keskustelu on liikaa keskittynyt, sanoo Jaakkola.

Maatalouden ahdinko heijastuu koneyrityksiin

Kysyimme jäsenyrityksiltämme, mitkä asiakastahot viivästyttävät laskujen maksamista eniten. Ykköseksi nousi maatalousyrittäjät. Maatalousyrittäjät ovat merkittäviä asiakkaita maaseudun koneyrityksille. Toiseksi eniten laskujen maksuviivästyksiä oli asiakkaina olevilla toisilla koneyrityksillä. 

Koneyrittäjien liiton markkinatilannekysely tehtiin syyskuun lopulla. Siihen vastasi 275 maarakennus-, metsäparannus-, puunkorjuu- ja turveyrittäjää. Koneyrittäjien liitto teetti kesällä 2016 konetyöalojen kannattavuusselvityksen BSH Partners Oy:llä kaupparekisteritietoihin perustuen. Selvitys kattoi 635 Koneyrittäjien liiton jäsenyritystä ja perustui vuosina 2012–2015 päättyneiden tilikausien tilinpäätösaineistoihin.

Lisätietoja:   
puheenjohtaja Asko Piirainen, puh. 0500 685 284
varatoimitusjohtaja Simo Jaakkola, puh. 040 9009 414

28.10.2016 lehdistötilaisuuden esitysmateriaali

Koneyrittäjien liitto on 2 500:n energia-, maarakennus- ja metsäkonealan koneyrittäjän edunvalvonta- ja työmarkkinajärjestö. www.koneyrittajat.fi