Konealan investoinnit saatava tuottamaan tulosta

Koneyritysten kannattavuus oli edelleen keskimäärin heikko vuonna 2015. Yritykset kuitenkin investoivat suhteessa liikevaihtoon huomattavan paljon. Suuret investoinnit on saatava tuottamaan paremmin tulosta myös koneyrittäjille, missä on haastetta kaikille alan toimijoille, totesi Koneyrittäjien liiton varatoimitusjohtaja Simo Jaakkola FinnMETKO 2016 -näyttelyssä Jämsässä.

 

Koneyrittäjien liitto on selvittänyt koneyritysten tuloksia vuodelta 2015. Selvitys kertoo suurista kannattavuuseroista koneyritysten välillä. Selvityksen mukaan yli 10 prosentin liiketulokseen päässeiden yritysten osuus on jopa hienoisessa kasvussa, vaikka markkinoiden haasteet ja turbulenssi ovat lisääntyneet. Samalla kuitenkin keskimääräisen yrityksen tulostaso on laskenut.

Koneyritysten keskimääräinen tulostaso oli vuonna 2015 heikko. Liiketuloksen mediaani oli maarakennusalalla 1,1 prosenttia, puunkorjuualalla 1,3 prosenttia, turvealalla 3,9 prosenttia ja haketusalalla 3,7 prosenttia. Puunkorjuuyritysten liiketulos laski vuodesta 2014, muilla aloilla tunnusluku hieman parani.

 

–Esimerkiksi metsäkonealalla noin 16 prosenttia yrityksistä teki hyvänä pidettävän yli kymmenen prosentin liiketuloksen. Liki puolella metsäalan ja maarakennusalan koneyriyksistä palkkakorjattu liiketulos oli kuitenkin nolla tai miinusmerkkinen.  Miinus kertoo, että töitä paiskitaan talkoilla asiakkaan hyväksi. Se ei ole tervettä liiketoimintaa, Jaakkola sanoi.

Maarakennus-, puunkorjuu- ja haketusalojen koneyritysten keskimääräinen liikevaihto laski vuonna 2015. Selvityksessä mukana olleiden 635 koneyrityksen yhteenlaskettu liikevaihto oli 633 miljoonaa euroa.  Palkkoja nämä yritykset maksoivat 139,5 miljoonaa euroa.

 

Selvityksen koneyritysten liikevaihdon mediaani oli maarakennusalalla 480 000 euroa, puunkorjuualalla 562 000 euroa, turvealalla 473 000 ja haketusalalla 1 240 000 euroa.  Mediaaniyrityksen liikevaihto laski metsäkonealalla, muilla se nousi. Sen sijaan keskiarvoliikevaihto, jossa painottuu isojen yritysten liikevaihto, kasvoi vain turvealalla. Kaikilla muilla aloilla se laski.

 

–Tämä kertoo konetyöalojen kokonaisliikevaihdon keskimääräisestä laskusta.

Selvityksessä mukana olleet 635 yritystä investoivat noin 88,5 miljoonaa euroa konekalustoon, rakennuksiin ja muihin hyödykkeisiin vuonna 2015 päättyneellä tilikaudella. Se on noin 14 prosenttia yritysten liikevaihdosta. 

 

Mediaaniyritys investoi maarakennusalalla noin 6 prosenttia liikevaihdosta, puunkorjuualalla hieman alle 10 prosenttia, turvealan yrityksissä hieman yli 4 prosenttia. Haketusalalla mediaaniyritys ei investoinut lainkaan.

 

–Investoinnit keskittyvät melko harvalukuiseen joukkoon. Sekä puunkorjuualalla että maarakennusalalla 10 prosenttia yrityksistä teki liki puolet kaikista investoinneista. Haketusalalla oli jo toinen vuosi peräkkäin, kun keskimääräinen yritys ei investoinut lainkaan. Sen sijaan merkittävä osa haketusalan yrityksistä sopeuttaa toimintaansa ahtaassa taloudellisessa tilanteessa ja keventää tasettaan.

Koneyritysten omavaraisuusaste on kehittynyt keskimäärin suotuisasti kaikilla toimialoilla. Paras omavaraisuusaste on maarakennus- ja turvealan yrityksillä. Molemmissa hätyytellään mediaaniyrityksessäkin 40 prosentin omavaraisuusrajaa. Keskiarvona laskien se jo ylittyy. Tätä tasoa voidaan pitää hyvänä. Metsäkonealalla lähestytään tyydyttävää 30 prosentin omavaraisuutta. Haketusalalla investoimattomuus näkyy: yritykset ovat nousemassa heikosta tyydyttävälle omavaraisuuden tasolle.

 

Haastetta kaikille toimijoille: investoinnit tuottamaan myös koneyrittäjille

 

Konetyöaloilla kalustoon on sitoutunut suuri pääoma ja investointien määrä on edelleenkin korkea. Heikko tulostaso kuitenkin paljastaa, että koneyritysten suuret investoinnit eivät tuota riittävästi tulosta ainakaan koneyrittäjille itselleen. Tämä on suuri haaste kaikille konetyöalojen toimijoille yrittäjistä asiakkaisiin ja päättäjistä konevalmistajiin. Tarvitaan ratkaisuja, jotka lisäävät tuottavuutta, tehokkuutta ja kannattavuutta.

 

–Haketusala on hyvä esimerkki. Jos ja kun omavaraisuutta kohennetaan pidättäytymällä investoinneista, ollaan ongelmallisessa tilanteessa. Laskevaan kysyntään pitää tietenkin reagoida, mutta samalla pysäytetään kehitys, joka tulee yleensä investointien kautta. Siksi olisi ehdottoman tärkeää saada metsähakkeen käyttö kasvu-uralle, koska se heijastuu toiminnan kehittämiseen ja myös alan konepajateollisuuden kilpailukykyyn. Nyt ollaan pahasti jumissa, Jaakkola sanoi.

 

Koneyrittäjien liitto teetti kesällä konetyöalojen kannattavuusselvityksen BSH Partners Oy:llä kaupparekisteritietoihin perustuen. Selvityksessä oli mukana 635 jäsenyrityksen tilinpäätöstiedot vuodelta 2015. Selvityksessä tehtiin yritysten tilinpäätöstietoihin palkkakorjaus yrityksen liikevaihdon perusteella. Suurimmillaan palkkakorjaus oli 30 000 euroa. Sillä huomioidaan yrittäjälle maksettava palkka, joka ei läheskään aina näy tilinpäätöksen luvuissa kustannuksena.

 

Lisätietoja:  puheenjohtaja Asko Piirainen, puh. 0500 685 284
varatoimitusjohtaja Simo Jaakkola, puh. 040 9009 414

 

Koneyrittäjien liitto on 2 500:n energia-, maarakennus- ja metsäkonealan koneyrittäjän edunvalvonta- ja työmarkkinajärjestö.