KONEYRITTÄJÄT

TOIMINTA

JÄSENEKSI

YHDISTYKSET

MEDIALLE

Tiedote 03.02.2016

Huoltovarmuus ja yrittäjyys kulkevat käsi kädessä energiakysymyksissä

Suuri osa energian tuotannostamme on kuntien omistuksessa. Kuntien tuli yhtiöittää energialaitoksensa viimeistään vuoden 2014 loppuun mennessä. Näiden yhtiöitettyjen toimintojen omistajaohjaus on jäänyt vähemmälle huomiolle. Energiayhtiöiden omistajaohjauksella on suuri merkitys huoltovarmuuteen ja kotimaisen energiantuotannon jatkuvuuteen. Eli siihen, säilyykö Suomessa kyky tuottaa itse energiaa kaikissa olosuhteissa.

Kun energiayhtiöt on yhtiöitetty, tulee toimivalla omistajaohjauksella myös osata raamittaa halutun toiminnan rajat. Kuntapäättäjien on tiedostettava, että energiahankinnoissa heillä on laaja harkintavalta. Pelkän hinnan lisäksi hankinnoissa voidaan ottaa huomioon myös kotimaisuus, huoltovarmuus, uusiutuvuus ja aluetaloudelliset vaikutukset. Lämmityksen edullisuuden ohella on huolehdittava toiminnan jatkuvuudesta. Hinnan, kotimaisuuden, huoltovarmuuden, uusiutuvuuden ja aluetaloudellisten vaikutusten on oltava avoimesti esillä, kun asetetaan tavoitteita energiayhtiöille ja tehdään päätöksiä käytettävistä polttoaineista.

Toimivalla omistajaohjauksella luodaan puitteet sille, millaisia riskejä energiayhtiöiden toimiva johto voi ottaa. Omistajan tehtävä on valvoa, ettei energiayhtiön johto esimerkiksi ota kiellettyjä riskejä tai muutoin osaoptimoi toimintaa vastoin omistajan ja kuntalaisten pitkän ajan etua. Hetkellisesti edulliset ratkaisut voivat sisältää hallitsemattomia riskejä.
On ollut havaittavissa, että energiayhtiöissä on houkutus lyhytnäköisesti käyttää polttoaineena esimerkiksi poikkeuksellisen halpaa venäläistä haketta. Tämä vaarantaa kotimaisen tuotantoketjujen olemassaoloa ja siten myös polttoainetoimitusten huoltovarmuutta. Mikäli kotimaisen energian tuotantoketjuja kaatuu tai niitä joudutaan ajamaan alas, niiden uudelleen luominen on hidasta, ellei mahdotonta, kun hiilen ja ruplan ja sen myötä ns. itähakkeen hinnat taas normalisoituvat. Tämä on vastoin kuntalaisten etua.

Kuntakonsernin sisällä esimerkiksi kuntien omien kiinteistöjen lämmitysvalintojen pitää perustua koordinoituun kokonaisnäkemykseen. Samoin kaavoituksella voidaan ohjata lämmitysvalintoja niin, ettei synny hallitsematonta osaoptimointia. Esimerkiksi tammikuun pakkasilla iso asuinalue kylmeni ylikuormittuneen sähkömuuntajan rikon vuoksi, koska alueen kiinteistöt olivat siirtyneet maalämpöön vaikka myös kaukolämpö olisi ollut lämmitysmuodoksi alueella valittavissa.

Kuntapäättäjät vaikuttavat kotimaisten polttoaineiden – puun ja turpeen – käyttöön lämmön- ja sähköntuotannoissa. Kyse on laajasti katsoen huoltovarmuudesta, energiantuotannosta kuntalaisille ja elinkeinoelämälle, polttoaineiden tuotannosta sekä sen edellyttämästä kone- ja laitevalmistuksesta. Vaikutukset kotimaiseen yrittäjyyteen ja työllisyyteen ovat hyvin merkittävät, kuten myös vaikutukset alue- ja kansantalouteen.

Koneyrittäjät katsovat, että kunnissa on keskusteltava energiakysymyksissä noudatettavista perusteista ja hyvään omistajaohjaukseen kuuluen tehtävä tarvittavat linjaukset.

Lämmön ja sähkön turvaamiseksi tehtävät energiahankinnat ovat poliittisten päätöksentekijöiden käsissä omistajaohjauksen kautta. Niin halutessaan he voivat päättää käyttää kotimaista uusiutuvaa puu- ja turve-energiaa ja näin varmistaa paitsi huoltovarmuutta myös kotimaista työllisyyttä. Kotimaisen energian käyttö jättää myös euroja aluetalouteen huomattavasti ulkomaista enemmän.

Kunnallisten energiayhtiöiden tulee panostaa nykyistä enemmän pitkäjännitteiseen kotimaiseen toimittajayhteistyöhön sen turvaamiseksi, että energiatuotantoketjut ja niiden kyky tuottaa kotimaista energiaa maassamme säilyvät ja kehittyvät.  Viimeiset vuodet ovat olleet poliittisista päätöksistä, maailmanmarkkinoista ja lämpimistä keleistä johtuen erittäin vaikeita kotimaisille turvetta ja metsähaketta tuottaville tuotantoketjuille. Ne työllistäisivät 10 000–15 000 henkilöä, mikäli toimintaympäristö olisi vakaampi.

Lisätietoa bioenergian aluetalousvaikutuksista (esimerkkialueena Kainuu)

Lisätietoja:  
toimitusjohtaja Matti Peltola, puh. 040 9009 412
varatoimitusjohtaja Simo Jaakkola, 040 9009414

Koneyrittäjien liitto on 2 500:n energia-, maarakennus- ja metsäkonealan koneyrittäjän edunvalvonta- ja työmarkkinajärjestö.