KONEYRITTÄJÄT

TOIMINTA

JÄSENEKSI

YHDISTYKSET

MEDIALLE

Etusivu > Medialle > Tiedotteet

Tiedote 27.8.2014

Metsäteollisuuden investoinneista lisäpotkua urakoinnin kehittämiseen

Metsäalan urakoinnin on kehityttävä paljon lähivuosina, kun teollisuus lisää merkittävästi puun käyttöään. Parhaimmillaan puuta arvioidaan tulevaisuudessa käytettävän vuodessa jopa 10 miljoonaa kuutiometriä nykyistä enemmän. Lisäksi puun käyttö lisääntyy energiantuotannossa. Tämä luo uusia työpaikkoja ja uutta liiketoimintaa metsäalan urakointiyrityksille. Vaarana on, että metsäalan kasvuhyppäyksen innoittamana rakennamme uutta liiketoimintaa vanhoille toimintatavoille. Nyt on otollinen aika kehittää metsäalan tuottavuutta ja kannattavuutta ja vasta sitten lisätä resursseja, korostaa Koneyrittäjien puheenjohtaja Asko Piirainen.

Suomessa toimii metsä- ja energiateollisuuden puunkorjuussa päätoimisesti arviolta 1500 koneyritystä, jotka työllistävät noin 6500–7000 työntekijää.  Näiden lisäksi koneellisissa hakkuissa ja metsäkuljetuksessa toimii jonkin verran yrityksiä osa-aikaisesti. Suomalaiset puunkorjuuyritykset ovat viime vuosina korjanneet metsäteollisuudelle puuta vuosittain 51-58 miljoonaa kuutiometriä sekä tämän päälle energiakäyttöön pyöreää pienpuuta ja  hakkuutähteitä (latvuksia, oksia) noin 5-6 miljoonaa kuutiota vuodessa. 10 miljoonan kuutiometrin ainespuun käytön lisäys sekä samalla kasvava energiapuun käyttö lisäävät merkittävästi metsätalouden liiketoimintaa ja puunkorjuuta.

Puun käytön lisääntyminen on Koneyrittäjille lupaava mahdollisuus. Koneyrittäjät haluavat korostaa, että ensin on tarkasteltava toiminnan ja tuottavuuden kehittämistä ja vasta sitten henkilö- ja koneresurssien lisäämistä. Nykyistä toimintaa on vara tehostaa. Suuri osa lisähakkuista on hoidettavissa käyttämällä nykyisiä kone- ja henkilöresursseja fiksummin kuin aiemmin. Tehokkuuden lisääminen parantaisi metsäalan kansainvälistä kilpailukykyä ja kannattavan urakoinnin edellytyksiä.  

Metsäalalla aiempaa fiksumpi toiminta tarkoittaa mm. seuraavia toimenpiteitä metsäalan toimijoilta:

Voimakasta kausivaihtelua on vähennettävä. Nyt Suomessa vilkkain hakkuukausi on hakkuumäärältään kolminkertainen alhaisimpaan verrattuna. Tätä eroa on tasoitettava. Puunhankinnan kausiluonteisuus merkitsee koneiden vajaakäyttöä ja vaikeuksia ihmisten rekrytoinnissa ja työllistämisessä.

Työn tehokkuutta on kasvatettava. Puunkorjuun olosuhteita on kehitettävä harvennushakkuissa nykyistä suotuisammiksi. Tarvittavia toimenpiteitä ovat mm. alikasvosten raivaus ja sopiva puuston järeys hakkuissa eli oikea-aikainen hakkuu ja ajoissa tehty taimikonhoito. Tiheä alikasvos, liian pieni puuston keskikoko ja alhaiset hakkuumäärät leimikolta syövät kannattavuuden ja työtehon.

Tuotosta on kehitettävä koulutuksen ja tekniikan keinoin. Koneenkuljettajien väliset erot tuotoksessa (=m3/h) ovat etenkin harvennushakkuissa kymmeniä prosentteja. On tärkeää saada tuotoseroja pienemmäksi ja keskimääräistä tuotostasoa ylemmäs. Tässä on työsarkaa niin koulutukselle kuin kuljettajia opastavan tekniikan kehittäjille sekä koneyritysten omalle kehitystyölle. Uutta tekniikkaa ja puustosta kerättyä tietoa yhdistämällä voidaan nopeastikin kehittää koneenkuljettajia opastavia järjestelmiä, jotka parantavat ennakointia, työn suunnittelua, työn tuottavuutta sekä rasittavat vähemmän työntekijöitä.

Moniasiakkuutta on edistettävä. Metsäalan urakoinnissa on tyypillistä, että koneyrittäjällä on useinkin vain yksi merkittävä puuta jalostava asiakas, joka ohjaa puunkorjuukaluston käyttöä ostamillaan leimikoilla. Tarvitaan ns. moniasiakkuuden kehittämistä. Asian edistämisestä ovat tekniset esteet poistumassa, mutta edelleen tarvitaan sekä yrittäjien että asiakkaiden asenteisiin muokkausta juurtuneiden toimintatapojen muuttamiseksi.

Raakapuuterminaaleilla toiminta ympärivuotiseksi. Ympärivuotinen toiminta tehostaa puunkorjuuta. Siihen pääsemiseksi on tasoitettava puukaupan rytmiä, kehitettävä edelleen logistiikkaa sekä etenkin vähäliikenteistä tiestöä ja terminaaleja. Terminaalit ovat keino tasoittaa luonnonolojen ja kysynnän vaihteluiden vaikutuksia sekä parantaa toimitusvarmuutta ja kehittää puun kuljetusta pitkien matkojen takaa.

Lähivuosien kehittämistavoitteeksi voitaisiin metsäalalla asettaa kymmenen prosentin kokonaistuottavuuden nousu puunhankinnassa ja pienempi kausivaihtelu. Kannattavan koneyritystoiminnan edellytykset paranisivat näin merkittävästi. Lisäksi pystyisimme hoitamaan lähes kokonaan edessä olevan hakkuiden lisäyksen tekemättä merkittävästi lisää työtunteja ja hankkimatta lisää koneita.

- Kapasiteetti lisääntyy myös koneiden kehittyessä entistä tehokkaammaksi, Piirainen muistuttaa.

Vasta kun tuottavuuden nostamisen eteen on tehty voitava, on aika harkita lisäresurssien hankintaa. Tuottavuuden parantaminen ei ole vain yhden toimijaryhmän tehtävä.  Yrittäjät eivät yksin pysty ratkaisemaan kaikkia ongelmia ja haasteita, vaan siihen tarvitaan kaikkien osapuolten panosta. Lopputulos on kuitenkin kaikille hyödyksi.

Lisätietoja:
Asko Piirainen, puheenjohtaja, puh. 0500 685 284
Simo Jaakkola, varatoimitusjohtaja, puh.040 900 9414

Koneyrittäjien liitto on 2500:n energia-, maarakennus- ja metsäalan koneyrittäjän valtakunnallinen yrittäjä- ja työnantajajärjestö.