KONEYRITTÄJÄT

TOIMINTA

JÄSENEKSI

YHDISTYKSET

MEDIALLE

Tuottamatonta työtä on metsässä liikaa

Metsäkoneenkuljettajat ja yrittäjät tekevät yhä enemmän niitä töitä, joita aiemmin tekivät metsätoimihenkilöt. Näistä töistä maksetaan ani harvoin erillistä hintaa, mikä vähentää huomattavasti koneyritysten kykyä tehdä tulosta. Tämä selvisi Koneyrittäjien liiton tekemästä kyselystä.

Koneyrittäjien liitto teki kesällä 2015 kyselyn, jolla selvitettiin koneellisen puunkorjuutyön käytännön toiminnan sujuvuutta ja työn muutoksia asiakastahoittain. Vastaajina olivat koneyrittäjät ja kysely koski sekä heidän omaa toimintaansa että etenkin heidän asiakkaidensa toimintaa.

Puunkorjuu-urakoinnissa syntyy tuloja, kun metsäkoneella työskennellään.  Metsäkoneenkuljettaja käyttää viikoittain merkittävän määrän työajastaan sellaisiin töihin, jotka aiheuttavat katkon metsäkoneella tehtävään tuloja tuottavaan puunkorjuutyöhön. Tällaiset työt liittyvät muun muassa työmaan suunnitteluun, työmaarajojen etsintään, asiakkaan sähköisten toiminnanohjausjärjestelmien käyttöön, puutavaran tuotannon seurantatietojen keruuseen ja raportointiin asiakkaalle, laadunmittauksiin sekä puutavaran mittauksen valvontaan. Kyselyn mukaan koneenkuljettajilta kuluu ainakin kaksi tuntia viikossa em. töiden tekemiseen. Samalla rahan tulo koneyritykseen katkeaa, koska näistä töistä ei kyselyn mukaan makseta korvausta erikseen. Tilanne on seurausta siitä, että perinteisten metsäorganisaatioiden säästöjen nimissä on siirretty aiemmin toimihenkilöiden tekemää työtä koneyritysten ja koneenkuljettajien tehtäväksi.

Metsäkoneenkuljettajan päätehtävä on metsän hakkuu ja puutavaran metsäkuljetus tehokkaasti ja laadukkaasti. Viime vuosina koneenkuljettajien tehtäväksi on määrätty monenlaisia muitakin kuin metsän käsittelyyn liittyviä tehtäviä.

- Aikaa vievä, mutta tuloa tuottamaton työ on lisääntynyt kuin vahingossa ja sen vähentämiseen on nyt kiinnitettävä huomiota. Kaikki ylimääräinen tehokkuutta heikentävä työ on karsittava koneenkuljettajan harteilta vähemmäksi tai sille on saatava käypä hinta. On mietittävä työjakoa ja työn organisointia uudelleen sekä kehitettävä hinnoittelua tekniikkaa unohtamatta, sanoi Koneyrittäjien liiton varapuheenjohtaja Timo Tolppa puhuessaan Koneyrittäjien liiton metsäpäivillä Helsingissä 2.10.2015. 

Pari tuntia oheistöitä viikossa merkitsee hakkuukoneella parin tunnin pysähdystä viikossa.  Kustannuksia syntyy tällöin koneen seisoessa silti liki 200 euroa ja sen lisäksi jää hakkuuta tekemättä keskimääräisissä oloissa noin 30 kuutiota. Keskimääräisellä kuutiohinnalla laskien tämä tarkoittaa ansaitsematta jäävää urakointituloa yhteensä noin 350 euroa viikossa. Vuositasolla puhutaan 8 000–10 000 euron kustannusrasitteesta ja 15 000 euron tienaamattomista urakointituloista. 

- Yhtä konetta kohden summa on yhteensä 25 000 euroa. Se on sama summa kuin keskimääräisen metsäkoneyrityksen oikaistu nettotulos. Kyse on siis merkittävästä rahamäärästä, joka valitettavasti näkyy kannattavuustilastoissakin ja jota pitäisi yhteistyössä kyetä pienentämään, Timo Tolppa toteaa.

Tilaukset tulevat liian myöhään

Koneyrittäjien suurimmat puunkorjuupalveluita ostavat asiakkaat ovat metsäteollisuus, metsähallitus ja metsänhoitoyhdistykset.  Nämä tahot hallitsevat puunkorjuun varantoa. Koneellisen puunkorjuun kustannustehokkuus ja riittävä kannattavuus on mahdollista saavuttaa vain, jos puunkorjuutyömaat tiedetään riittävän ajoissa, jotta koneiden käyttö ja koneenkuljettajien työvuorot voidaan koneyrityksissä suunnitella järkevästi. Koneyrittäjien mukaan tiedon tulevista työmaista tulisi tehokkaan toteutuksen kannalta olla yrittäjällä noin 7–8 viikkoa ennen hakkuuta. Kyselyn mukaan asiakkaat toimittavat työmaatiedot (tilaukset) 2–4 viikkoa ennen työn aloittamista. Merkittävä osa toimittaa tiedot vain 1–2 viikon varoitusajalla.

- Liian vähäinen ennakointiaika aiheuttaa tempoilua ja heikentää työmaiden ketjuttamista järkeviin työjonoihin. Tämä heikentää työn tehokkuutta, lisää kustannuksia ja alentaa kannattavuutta koneyrityksissä, Timo Tolppa sanoo.

Lisätietoja:  
varapuheenjohtaja Timo Tolppa, puh.  0400 574 779
varatoimitusjohtaja Simo Jaakkola, puh. 040 9009 414

Koneyrittäjien liitto on 2 500:n energia-, maarakennus- ja metsäkonealan koneyrittäjän edunvalvonta- ja työmarkkinajärjestö.