KONEYRITTÄJÄT

TOIMINTA

JÄSENEKSI

YHDISTYKSET

MEDIALLE

Mäntytukin mittaamisesta

30.06.2015 klo 13:11

Helsingin Sanomissa oli 27.6. Jyrki Iivosen artikkeli, jossa väitettiin mäntytukkeja mitatun pitkään systemaattisesti väärin. Artikkeli antoi osin väärän kuvan asiasta.

Puutavaran mittausta säätelee laki. Sen nojalla on annettu hakkuukonemittausta koskeva asetus, joka astui voimaan 2006.  Iivosen mainitsema ”mittausvirhe” johtuu tästä asetuksesta. Sen mukaisesti puuta on mitattu vajaa kymmenen vuotta. Kirjoituksesta sai käsityksen yli 20 vuoden jaksosta.

Puutavaran hakkuukonemittaus perustuu menetelmään, jonka ovat yhdessä rakentaneet metsäteollisuus, koneurakoitsijat, metsänomistajat ja viranomaiset apunaan tutkimussektori.

Hakkuukonemittauksessa koneen hakkuupään mittalaitteella mitataan käsiteltävän puun pituus ja määrävälein puunrungon läpimittoja. Pituus- ja läpimitta-arvojen perusteella lasketaan puun tilavuus. Hakkuukonemittausta koskeva asetus on määrännyt, että ensimmäinen rungon läpimitta puun tyviosasta mitataan 1,3 metrin päästä tyven leikkauskohdasta.  Tämän perusteella määritetään tyviosan (1,3 m) tilavuus laskennallisesti ns. tyvifunktion avulla. Hakkuukoneen kuljettaja eli mittaaja ei vaikuta siihen, mikä on mäntytukin ensimmäisen 1,3 metrin laskennallinen tilavuus.

Iivonen kirjoittaa mittausvirheestä. Tämä on väärin. Mittaus tehdään lain määräysten mukaan, hyvinkin tarkasti ja sitä valvotaan jatkuvasti urakoitsijoiden omavalvonnalla, asiakkaiden ja metsänomistajien tekemällä valvonnalla sekä lain määräämin tarkastusmittauksin.

Uusin tutkimus on osoittamassa, että puun kuutiomäärän laskennassa käytettävä tyvifunktio sisältää systemaattisen samansuuntaisen poikkeaman lähteen. Funktio johtaa systemaattiseen kuutiomäärän yliarvioon suhteessa veteen upottamalla tehtyyn mittaukseen. Kyse on siis laskentafunktion virheestä, ei mittausvirheestä.

Iivonen kirjoittaa, että koneurakoitsijat ja metsänomistajat ovat hyötyneet ”mittausvirheestä”. Ei pidä paikkaansa. Puukaupan ja puunkorjuun osapuolilla on käytössä sama mittatieto ja luottamus, että mitattu vaikkapa 500 m3 on todellakin 500 m3.  Urakoitsijan hinnoittelu on perustunut mittaustietoon. Metsänomistajan hintakäsitys ja kantorahaodotus perustuu tähän. Ei kukaan tiedä hakanneensa esimerkiksi 500 m3 mäntytukkia, mutta myyneensä sen 520 kuutiona asiakkaalle. Kaikki ovat käyneet kauppaa 500 kuutiosta. Piilohyötyä syntyisi, jos myyjä tietäisi kustannukset muodostuvan 500 m3:n mukaan ja tulot 520 m3:n mukaan eli hän tietäisi tekevänsä vähemmän kuin mistä saa hinnan. Näin ei asia ole ollut.

Tyvifunktion korjaus tarkoittaa, että yhtäläinen määrä samankokoisia mäntypölkkyjä hakkuukoneella mitattuna antaa jatkossa pienemmän tilavuuden verrattuna menneeseen. Koneurakoitsijan työ ja kustannukset ovat kuitenkin edelleen samat kuin ennen funktion muutosta. Osa koneenkuljettajista saa suoritepalkkaa kuutiomäärän perusteella. Funktiomuutos leikkaa heidän palkkaansa. Viranomaismääräyksenä annettava funktion korjaus ei saa johtaa tällaisiin epäoikeudenmukaisiin tuloksiin.

Simo Jaakkola, varatoimitusjohtaja Koneyrittäjien liitto