KONEYRITTÄJÄT

TOIMINTA

JÄSENEKSI

YHDISTYKSET

MEDIALLE

Etusivu > Medialle > Tiedotteet

Tiedote 23.10.2020 klo 10:17

Koneyrittäjät: Viisi keinoa kohentaa koko Suomen ja samalla koneurakoinnin elinvoimaa

Koneyrittäjät ovat ruohonjuuritason käytännön toimijoita metsäteollisuudessa ja -taloudessa, kotimaisten polttoaineiden tuotannossa, kiertotaloudessa sekä väylien rakentamisessa ja kunnostamisessa. Toiminta hyödyttää laajasti koko yhteiskuntaa ja tuo elinvoimaa koko Suomeen. – Niin koneyritysten kuin koko Suomenkin talous kaipaa juuri nyt piristysruisketta. Suuntaamalla toimia ja elvytystä metsänhoitoon, väyliin, vesihuoltoverkostoihin ja koulutukseen luodaan elinvoimaa koko maahan, sanoi Koneyrittäjien varatoimitusjohtaja Simo Jaakkola Sotkamossa Koneyrittäjien liittokokouksen aattona.

Koneyrittäjien viisi keinoa elinvoiman lisäämiseksi:

1.    Metsät kuntoon ja käyttöön kestävästi

Suomi tarvitsee toimia, jotka lisäävät metsä- ja muun metsiä hyödyntävän teollisuuden investointihaluja Suomessa. Metsien kasvun lisäämiseen on panostettava. Metsätiestö on pidettävä kunnossa, suometsien hoitoa on kehitettävä, taimikonhoitoa ja metsien lannoitusta on lisättävä samoin kuin jalostetun taimiaineksen käyttöä puunistutuksissa. Terveet ja vahvat metsävarat takaavat, että metsäteollisuuden investointiedellytykset Suomeen paranevat.

-    Toiminnan metsissä on oltava kestävää. Linjauksista ollaan Suomessa poliittisesti jo varsin yksituumaisia, mutta konkretiaa tarvitaan lisää. Tarvitaan metsänomistajien aktiivisuutta ja valtiovallan satsauksia. Suin päin ei tekemiseen pidä rynnätä, vaan tarvitsemme tueksi tutkimusta ja metsänomistajia kannustavia tukijärjestelmiä, Jaakkola sanoi.

-    Metsien aktiivisen käytön tukena Suomessa on kansallinen metsästrategia, mutta tarvitsemme yhä vahvempaa EU-tason vaikuttamista, jotta EU-politikalla ei heikennetä metsätaloutemme toimintamahdollisuuksia.

2.    Turvetuotantoalan muutos hallitusti ja tuki oikein kohdennettuna

Turpeen energiakäytön alasajoa vauhdittaa hallituksen tekemä turveveron korotuspäätös. Sadat turvealan pienyritykset joutuvat sen myötä ongelmiin. Yrittäjät menettävät työtuloa, toiminnan liikevoitot sekä omistamiensa soiden tuotantomahdollisuudet. Näille tuotannon lopettamaan joutuville yrittäjille tulisi kompensoida hallituksen päätöksestä syntyvät tappiot.

-    Jokaisen yrityksen osalta kompensaatio pitäisi arvioida erikseen. Yritysten tilanteet vaihtelevat.

Turvealan yritysten suuntautumista uusiin liiketoiminta-alueisiin on tuettava. EU on perustanut tätä työtä varten oikeudenmukaisen siirtymän mekanismin. Sen ja eräiden muiden rahoituskanavien avulla on tarkoitus tukea turpeen alasajosta kärsivien alueiden liiketoiminnan suunnitelman mukaista uusiutumista.

-    Näihin maakunnallisten suunnitelmien valmisteluihin ja toteutukseen on otettava turvealan yrittäjät aktiivisesti mukaan. Muuten on vaarana, että pienyrittäjät jäävät kehittämisrahan jaossa isojen kehittämishankkeita pyörittämään tottuneiden tahojen varjoon. Yrittäjillä on myös käytännön näkemystä siitä, minkälaiselle uudelle liiketoiminnalle kentällä oikeasti on tilaa.

3.    Tiestö ja etenkin sillat kuntoon

Puunkorjuu ja muutkin metsäiset työlajit vaativat paljon työkoneiden siirtoja työmaalta toiselle. Kannattavan tuottavuuden saavuttaminen, koneiden päästövaatimukset sekä mm. pehmeiden maiden puunkorjuun edellyttämä koneiden telavarustus ovat kasvattaneet koneiden ja konekuljetusten kokoa ja painoja. Tämä on nostanut koneiden kuljetuksessa kuljetusautojen telipainoja niin, että siltojen telipainorajoitukset tulevat vastaan.  

-    Siltojen vahvistaminen ja kuntoon laitto olisi mitä oivallisinta elvytysrahojen käyttöä ja parantaisi etenkin puunhankinnan logistiikan kilpailukykyä, mistä hyötyisi koko Suomi.

4.    Konetyöalojen ammatilliseen koulutukseen lisää resursseja

Laadukas ja tuottava koneenkuljettaja on koneyrityksen menestyksen avaintekijä. Uusia koneenkuljettajia tarvitaan konetyöalojen pienyrityksiin vuosittain satoja. Koneyritykset ovat keskimäärin pieniä ja siksi ammatillinen koneenkuljettajakoulutus on niille tärkeää. Omaan työvoimakoulutukseen ei ole varaa kuin harvalla yrityksellä. Keskeinen ongelma koneenkuljettajakoulutuksessa on liian vähäinen koneenkäsittelyharjoitteiden määrä koulutuksen aikana. Ammatillinen koneenkuljettajakoulutus tarvitsee lisää resursseja ja toimia, joilla koneenkuljettajaksi opiskelevien harjoittelumääriä opiskelujen aikana voidaan lisätä. Työssäoppimisen edellytysten parantaminen on avainasia.

-    Koulutukseen on saatava lisää koneenkäsittelytunteja. Lisäksi koulutuskorvausmalli on arvioitava uudelleen konetyöalojen työpaikalla opiskelussa. Työpaikalla aidossa työympäristössä tapahtuvaa opiskelua halutaan lisätä, mutta sen oletetaan tapahtuvan maksutta. Ei keskimääräisellä koneyrityksellä ole tällaiseen varaa.

5.    Vesihuoltoverkoston tarpeelliset saneeraukset liikkeelle

Suurin osa vesi- ja viemärijohtoverkostoistamme on rakennettu 1960–1980-luvuilla. Vesihuoltolaitosten yleisiä vesijohtoverkostoja on Suomessa noin 100 000 kilometriä, joista 6 prosenttia (noin 6000 km) on erittäin huonossa kunnossa. Yleisiä viemäriverkostoja on noin 50 000 kilometriä, joista 12 prosenttia (noin 6000 kilometriä) on erittäin huonossa kunnossa.

-    Hiljattain tehdyn selvityksen mukaan kunnat aikovat tehdä laajasti vesihuoltoverkon kunnostusinvestointeja seuraavalla valtuustokaudella 2021–2025. Koneyrittäjillä on merkittävä rooli maanalaisten vesihuoltoverkostojen rakentamisessa ja kunnostuksissa. Tässä olisi mitä mainioin elvytysrahojen kohde. Korjausvelkaa saataisiin pienennettyä, hyvinvointia parannettua ja investointeihin sijoitettu raha jää suurimmaksi osaksi hyödyttämään aluetalouksia.

Koneurakoinnin kannattavuus on ollut keskimääräisessä koneyrityksessä viime vuodet tiukilla.  Liikevoitto vuonna 2019 oli 1–2 % liikevaihdosta. Vuosi 2020 ei ole parempi. Puunkorjuun volyymi on pudonnut parissa vuodessa viidenneksen. Maarakennus on ollut normaalimmalla tasolla. Turpeen tuotanto on alentunut merkittävästi ja turveveron nosto vei mattoa turveliiketoiminnalta. Metsänparannuksessa metsäteiden ja suometsien kunnostus on liian vähäistä. Metsähakkeen käyttö on taantumavaiheen jälkeen kasvanut, mutta energiapuun tuonti ja energialaitosten käyttöpaikkahaketuksen lisääntyminen luo mustia pilviä mobiilihakkureiden urakointiin.

Puunjalostuksen arvoketjun alkupää metsätaloudessa on käytännön tekemisen – puunkorjuun ja metsänparannustöiden sekä puun kuljetuksen osalta täysin koneyrittäjien työn varassa. Kotimaisten polttoaineiden metsähakkeen ja turpeen tuotanto on täysin koneyrittäjien tekemisen varassa. Teiden ja maanalaisten verkostojen ylläpito ja kunnostaminen on isolta osin koneyrittäjien työtä. Kasvavassa kiertotalouden sektorissa koneyrittäjillä on merkittävä rooli. Koneyrittäjät ovat merkittäviä työllistäjiä etenkin maaseudulla. Koneyritysten elinvoimaisuudella on merkitystä.

Taustamateriaali

Lisätietoja: Simo Jaakkola, varatoimitusjohtaja, 040 900 9414

Koneyrittäjät on energia-, maarakennus- ja metsäalan koneyrittäjien valtakunnallinen yrittäjä- ja työnantajajärjestö. Koneyrittäjien 51. liittokokous on koolla Sotkamossa 24.–25.10.2020.