Tiedote 2.9.2020

Koneyritykset heikon kannattavuuden kurimuksessa

Koneyritysten keskimääräinen liikevaihto ja liiketulos alenivat vuonna 2019 edellisvuodesta. Keskimääräisen puunkorjuuyrityksen palkkakorjattu liiketulos oli vuonna 2019 päättyneissä tilinpäätöksissä 1,2 prosenttia. Se on vuonna 2012 aloitetun tulosseurannan toiseksi alhaisin luku.  Maarakennusyritysten liiketulostaso putosi myös ja mediaaniyrityksen palkkakorjattu liiketulos oli 1,4 prosenttia liikevaihdosta. Liiketuloksen kehitys keskimääräisessä koneyrityksessä on viime vuosina ollut melko vakaa, mutta alhaisella tasolla. Vuosi 2020 vaikeuttaa edelleen metsäkoneyritysten ahdinkoa.

Koneyrittäjät teettää vuosittain jäsenyritystensä kannattavuusselvityksen. Sen tekee Bisnode Oy. Selvityksessä käytetään tilastoista saatavilla olevia tilinpäätöstietoja. Selvitys kattaa vuosittain noin 600–650 koneyrityksen tiedot. Tuloksista julkaisemme isoimmat toimialat: puunkorjuun (352 yritystä/v. 2019) ja maarakennusalan (163 yritystä).  Tilastoista saataviin tilinpäätöslukuihin tehdään pakotetusti ylimääräinen kustannusrasite – palkkakorjaus. Sillä huomioidaan yrittäjän työpanosta, joka ei näy virallisissa tilinpäätösluvuissa.  Tästä tulee käytetty termi palkkakorjattu liiketulos.

Keskimääräisen (mediaani) puunkorjuuyrityksen liikevaihto laski vuonna 2019 vajaa 10 prosenttia ja se oli 582 000 euroa. Lasku johtuu hakkuiden vähenemisestä. Liiketulos (palkkakorjattuna) laski hieman, ja se oli 1,2 prosenttia liikevaihdosta. Maarakennusalan keskimääräisen koneyrityksen liikevaihto laski myös hieman (3 prosenttia), se oli 530 000 euroa. Maarakennusalan keskimääräinen liiketulos oli 1,4 prosenttia.

-    Liiketulokset ovat sangen matalalla tasolla. Siksi varsinkin puunkorjuuyritysten tilanne on viimeksi kuluneen vuoden aikana muuttunut hankalaksi ja osalla hyvinkin vaikeaksi. Hakkuumäärä on toista vuotta peräkkäin pudonnut ja lisäksi palveluiden kysyntä on ollut hyvin sahaavaa. Koronapandemia pahentaa tilannetta edelleen, sanoo Koneyrittäjien varatoimitusjohtaja Simo Jaakkola. 

Velkaisuus ja heikko maksuvalmius

Koneyritysten velkaisuus on kannattavuusselvitysten mukaan vähentynyt lievästi viime vuosina, mutta se on edelleen varsin korkea etenkin puunkorjuualalla. Puunkorjuuyritysten suhteellinen velkaisuus vuonna 2019 oli keskimäärin (mediaani) 55 prosenttia liikevaihtoon suhteutettuna. Maarakennusyrityksissä se oli 39 prosenttia. 

Puunkorjuuyritysten keskimääräinen maksuvalmius on 0,9 (=huono) ja maarakennusalan koneyrityksissä 1,5 (=tyydyttävä). Maksuvalmius kuvaa yrityksen kykyä selviytyä lyhytaikaisista lainoista. Maksuvalmiuden current ratio -tunnusluku kuvaa yrityksen taseen nopeasti rahaksi muutettavien erien suhdetta lyhytaikaisiin velkoihin. Kun tunnusluku on yli 2, se on hyvällä tasolla.

-    Koneurakoinnissa tuotanto vaatii isoja pääomia kaluston (koneet, autot, rakennukset) takia.  Liikevoittotaso on keskimäärin matala. Nämä yhdessä johtavat helposti korkeaan velkaisuuteen sekä heikkoon maksuvalmiuteen.

-    Kun kassavirta on hyvä, yritys voi toimia heikollakin maksuvalmiudella. Silloin yritys on kuitenkin haavoittuvainen toiminnan häiriöille. Näin on käynyt viimeksi kuluneen vuoden aikana etenkin puunkorjuussa. Teollisuuden puunkorjuukysynnän määrä on laskenut ja kysyntä on vaihdellut voimakkaasti. Kahdessa vuodessa hakkuumäärät ovat vähentyneet liki 20 prosenttia. Tästä seuraa isoja haasteita kaikille alan yrityksille ja osalle ylipääsemättömiä vaikeuksia. Viime aikaiset panostukset yhdyskuntarakentamiseen näkyvät maarakennusalan huomattavasti lievempänä heilahteluna ja parempina talouden tunnuslukuina, Jaakkola toteaa.

-    Tilanne näkyy myös yritysten luottoluokituksissa. Puunkorjuualalla kehitys on puolessa vuodessa nytkähtänyt heikompaan suuntaan ja maarakennuksessa vastaavasti parempaan. Luottoluokitusta seuraamme Bisnode Oy:n suorittaman luottoluokituksen ja tilastojen perusteella, Jaakkola sanoo.

Vaikealta näyttää loppuvuosikin

Koneyrittäjät teki elokuun kolmannella viikolla markkinatilannekyselyn liiton jäsenyrityksille. Vastauksia saatiin 249, joista 140 puunkorjuusta ja 62 maarakennusalalta. Sen mukaan vuoden 2020 loppu näyttää koneurakointimarkkinoilla hyvin haastavalta.  Kysynnän heikkenemistä hieman taikka merkittävästi ennakoi 41 prosenttia puunkorjuuyrityksistä ja 35 prosenttia maarakennuskoneyrityksistä. Vain hieman alle joka viides yritys ennakoi kysynnän kasvua. Puunkorjuussa yrittäjät ennakoivat tuotannonrajoituksia. Vastaajista noin puolet odottaa puunkorjuuseisokkien pituuden olevan loppuvuonna kolme viikkoa taikka yli. Hankalat ajat näkyvät myös työvoiman lomautusaikeissa. Lomautuksia on toteuttanut tai niitä ennakoi 40 prosenttia puunkorjuuyrityksistä ja vajaa joka viides maarakentajista. 

Vaikea taloudellinen aika näkyy yritysten kannattavuudessa myös vuonna 2020. Koneyritysten kannattavuus on ollut keskimäärin heikohkoa jo vuosia. Vuosi 2020 ei luonnollisestikaan ole tuonut helpotusta tilanteeseen. Puunkorjuuyrityksistä kaksi kolmasosaa raportoi kannattavuuden heikentyneen vuoden 2020 aikana. Maarakentajista kannattavuuden heikkenemisestä raportoi 45 prosenttia.

-    Tämä vuosi jää toivottavasti ainutkertaisena historiaan. Lomautuksia on etenkin puunkorjuualalla ollut historiallisen paljon vuoden aikana. Alkuvuotta 2020 haittasivat sekä huonot kelit että työtaistelut. Keväällä oli edessä kelirikko ja päälle päätteeksi koronan aiheuttamat asiakkaiden tuotannon supistukset ja varastojen alasajot. Loppuvuonna näyttää tulevan lisää seisokkeja. Ja väliin tehdään hakkuupyrähdyksiä.  Tällaisessa oloissa on useimmille yrityksille lähes mahdotonta ylläpitää hyvää kannattavuutta. 

-    Koneyritykset eivät ole olleet useinkaan jonossa valtion tukiluukulla. Koronakriisi sai valtion toimimaan ja erilaiset tukikeinot otettiin käyttöön. Mutta puunkorjuuyritykset jätettiin tukimahdollisuuksien ulkopuolelle. ELY:t epäsivät kehitystuet puunkorjuuyrityksiltä väärällä laintulkinnallaan. Puunkorjuu rinnastettiin metsänhoitoon ja metsän kasvatukseen, johon yritystukea ei voi saada. Valtiokonttorin kautta kanavoidut kustannustuet evättiin puunkorjuuyrityksiltä virheellisen tilaston takia. Usko viranomaistointaan on horjunut tältä osin, Jaakkola sanoo.

Yritysten kehitys 2021–2023

Kysyimme markkinatilannekyselyssä yrittäjiltä, minne heidän yrityksensä kehittyy vuosina 2021–2023. Liki 70 prosenttia maarakennus ja puunkorjuuyrityksistä arvioi toimintansa olevan parin vuoden päästä ennallaan. Puunkorjuuyrityksistä joka kymmenes aikoo kasvaa merkittävästi nykyisellä alalla, mutta 7 prosenttia aikoi siirtyä toiselle toimialalle. Suunnilleen sama määrä (8 prosenttia) puunkorjuuyrityksistä aikoo supistaa toimintaansa ja 6 prosenttia aikoo lopettaa. Maarakentajista kuusi prosenttia aikoo kasvaa alallaan merkittävästi, kolme prosenttia aikoo vaihtaa alaa. Maarakennusyrityksistä joka neljäs (25 prosenttia) kertoi supistavansa toimintaa.  Kukaan maarakentajista ei ole lopettamassa toimintaa.

Lisätietoja:     varatoimitusjohtaja Simo Jaakkola puh. 040 900 9414

Koneyrittäjät ry on energia-, maarakennus- ja metsäalan koneyrittäjän valtakunnallinen yrittäjä- ja työnantajajärjestö.

 

Koneyrittäjät - Koneyrittäjät ja Finnmetko Oy

puh. 040 900 9410

Toimisto
avoinna klo 8.30 - 16.00
kesäaikaan 8.30 - 15.00
Sitratie 7
00420 Helsinki
etunimi.sukunimi@koneyrittajat.fi
Toimihenkilöiden yhteystiedot

Aluetoimistot:
Arvi Kariston katu 7
13100 Hämeenlinna
puh. 040 9009 419

Tietosuojaseloste.

Medialle

Tiedotteet