KONEYRITTÄJÄT

TOIMINTA

JÄSENEKSI

YHDISTYKSET

MEDIALLE

Tiedote 26.2.2020 klo 9:51

Turpeella on pelastettu tämän talven lämmöntuotanto

Kuluneen puolen vuoden aikana säät ja lakot ovat osoittaneet turpeen tarpeellisuuden polttoon perustuvassa energiantuotannossa. Puuta ei ole ollut riittävästi tai se on ollut huonolaatuista. Turpeen avulla lämpöä on voitu tuottaa näissä poikkeuksellisissakin oloissa. –Olisi vastuutonta poistaa turve polttoainevalikoimasta kielloilla tai verotuksella, sanoo Koneyrittäjien varapuheenjohtaja Marko Vainionpää.

Metsäteollisuuden työsulun ja lakkojen takia sahoilta ja muilta tuotantolaitoksilta ei viikkoihin syntynyt purua ja puun kuorta. Suuri osa energiantuotantoa on niiden varassa. Apuun huudettiin turvetta.

Merkittävä osa metsähakkeesta tehdään uudistushakkuissa syntyvästä latvusmassasta. Uudistushakkuiden määrä on pienentynyt ainakin hetkellisesti melko paljon sahojen taloudellisten ja markkinoiden haasteiden takia. Apuun tarvitaan tulevana vuotena turvetta. Toisena vaihtoehtona on turvautua tuontipuuhun, mikä sekään ei aina ole varma polttoaine. Suomen ulkopuolellakin sataa.

Suurin metsähakkeen raaka-aine on niin sanottu pienpuu, josta iso osa tuotetaan nuorten metsien kunnostushakkuissa. Ne ovat olleet kestävän metsätalouden rahoituslain (Kemera) tuen piirissä. Tuella näistä hakkuista on tehty jotenkin kannattavia. Tukijärjestelmää uusitaan parhaillaan ja tuki näyttää poistuvan. Se vaikuttaa vääjäämättä pienpuun hankintaan näistä kohteista. Energian tuottajalle tärkeää on polttoaineen hinta ja nuoren metsän hakkuusta tuleva rankapuu on kaikkein kalleinta puuta polttajalle. Katseet siirtyvät kuitupuuhun ja tuontipuuhun.

Märät kelit viime syksynä ja tänä talvena aiheuttavat sen, että toimitettava puupolttoaine on monin paikoin liian kosteaa. Polttoprosessit eivät toimi hyvin liian märällä polttoaineella. Myös tulevien lämmityskausien puupolttoaineiden hankinta on ollut vaikeuksissa. Nyt jo tiedetään, että ainakin kotimaisesta energiapuusta on myös ensi talvena pulaa. Apuun on huudettu turvetta ja se auttaa myös ensi talvena.

Keskitalven sateet muun muassa Etelä-Suomessa pehmensivät tiet niin, että alempiasteisten teiden varsilla olevia energiapuuvarastoja ei ole päästy tarvetta vastaavasti hakettamaan. Tilalle on tarvittu turvetta. Sen varastopaikat ovat vakioita ja kulkuyhteydet niille toimivat.

Energiaa tuotetaan Suomessa hakkeella ja turpeella. Turve auttaa, kun puupolttoaineesta on pulaa, tuotannossa on vaikeuksia taikka puupolttoaineen laatua pitää parantaa. Puusta ja turpeesta on mahdollista terminaaleissa tehdä polttoainesekoituksia, jotka sopivat erilaisiin polttolaitoksiin.

Viime vuoteen saakka kuitupuusta oli kova kysyntä ja kaikki kuitupuu käytettiin teollisuudessa. Teollisuus on esittänyt huolensa siitä, että kuitupuuta käytetään suoraan polttamiseen. Turpeen käyttö tasaa kysyntäpiikeissä energiantuotannosta aiheutuvaa painetta puun kysyntään.

-    Turpeella on roolinsa puun apupolttoaineena ja huoltovarmuuden takaajana. Turpeen käyttö vähenee luonnostaan päästöoikeuksien hinnan noustessa. Olisi huonoa politiikkaa katkaista turvetuotannolta kokonaan siivet yksinomaan sen päästöjen takia. Puuhun ja sen polttoon perustuva energiantuotanto ei ole ollenkaan ongelmatonta. Se tarvitsee varmuuden ja laadun takaamiseksi turpeen vierelleen. Tuontipolttoaineisiin verrattuna turpeen etuna on lisäksi kotimaisuus, työllistävyys ja sen myötä positiiviset aluetalousvaikutukset, Vainionpää toteaa.

Lisätietoja:    
Marko Vainionpää, varapuheenjohtaja, puh. 0400 239 140
Simo Jaakkola, varatoimitusjohtaja, puh. 040 9009 414