Tiedote 30.01.2020 klo 16:46

Koneyrittäjien Jormakka: Metsäkoneyrityksillä ankarat ajat

Puunkorjuun työmäärissä on nähty viime vuosina huima nousu ja sen jälkeen nopea pudotus melko pohjalle. Vuosi 2018 oli ennätysmäinen, mutta viime vuoden loppupuolella korjuumäärät romahtivat. Tämän vuoden alun kiivasta puunkorjuukautta odotettiin toiveikkaina, mutta kehnot kelit ja metsäteollisuuden lakot ja työsulut sotkevat senkin. –Tästä vuodesta tulee rankka metsäkoneyrityksille. Nyt tarvitaan eväitä ja toimia kaikilta metsätalouden toimijoilta, että pääsemme uuteen nousuun ja minimoimme haitat, sanoo Koneyrittäjien liiton varapuheenjohtaja Mika Jormakka.

-    Metsäkoneyrityksillä ei ole iskuja vaimentavia talouspuskureita kuten vaikkapa metsäteollisuudella, koska alan tulostaso on pitkään ollut kehno. Edes huippuvuonna 2018 tulostaso ei kohentunut huimasta puunkorjuupalveluiden kysynnästä huolimatta, vaan se jäi vuosikymmenen huonoimmaksi keskimäärin. Osa syistä voi löytyä peiliin katsomalla, mutta syytä on myös metsäalan markkinoiden vääristymissä, Mika Jormakka sanoo.

Puun kysyntä, puukauppa ja puunkorjuu ovat vähentyneet paljon monesta syystä. Brexit, USA-Kiina-kauppasota ja kaarnakuoriaisen aiheuttamat tuhot Keski-Euroopan kuusikoissa aiheuttivat ongelmia Suomen metsäteollisuuteen, etenkin sahoille. Sellun ja sahatavaran hinnat ovat syöksyneet alaspäin. Lisäksi joillakin tehtailla oli teknisiä ongelmia. Syksyllä alkoivat lakot ja työsulku metsäteollisuudessa. Loppuvuodesta vallitsi hyvin märät kelit isossa osassa maata. Normaalia talvikorjuukeliä ei vielä tammikuussakaan ole saatu isoon osaan maata.

-    Nämä kaikki ovat koneyritysten toimintaan vaikuttaneita ulkoisia tekijöitä, joita vastaan on ollut lähes mahdoton koneyritysten omin toimin varautua, Jormakka sanoo. 

-    Perinteinen keskitalven aika, jolloin tienataan talouden puskureita kesää varten, näyttää jäävän tänä vuonna runsaaseen kuukauteen normaalin neljän–viiden kuukauden sijaan. Todennäköisesti monella yrityksellä on suuria vaikeuksia selvitä syksyyn, jolloin viimeistään odotetaan markkinoiden piristyvän, Jormakka kuvailee seurauksia.

Katse kohti tulevaa

-    Viimeistään nyt on itse kunkin yrittäjän mietittävä toimia yrityksensä ja henkilöstönsä kehittämiseksi saadakseen yrityksensä paremmin talouden ja kysynnän heilahteluja kestävään kuntoon. Nykytilanteessa on haastavaa vastata erilaisiin ulkopuolelta tuleviin, kasvaviin ympäristö-, laatu- ja muihin vaatimuksiin, kun henkiset ja taloudelliset voimavarat ovat jo täyskäytössä. Joillakin jopa jokapäiväinen toiminta on vaakalaudalla, Jormakka evästää.

-    Metsänomistajille tämä olisi hyvä aika purkaa harvennusrästejä. Se työllistäisi koneyrityksiä ilman että puunhankinnasta vastaavien pelko puuvarastojen kasvusta toteutuu, Jormakka sanoo. 

-    Teollisuudelta odotan parempaa varautumista säiden vaihteluihin. Se vaatii vahvempia ostettuja puuvarantoja ja joustavampaa varastonhallintaa kuin viime vuosina on nähty. Kulunut puoli vuotta on jälleen kerran paljastanut liian pienten varantojen riskit.  Varannot vaikuttavat paitsi puuhuoltoon myös työn tehokkuuteen jopa alan töiden houkuttelevuuteen, Jormakka sanoo.

Tilanne on valitettava myös uusien koneenkuljettajien kouluttamisen kannalta. Urakointimahdollisuudet ovat juuri nyt vähissä, talouden reservi yrityksissä on heikko ja kausivaihtelu on suurta. Silti kouluissa opiskeleville pitäisi kyetä tarjoamaan työssäoppimiselle mahdollisuuksia. Yhtälö ei tällä hetkellä toimi.

-    Yritysten taloudellisia mahdollisuuksia kouluttaa uusia kuljettajia tulee vahvistaa. Siinä on kaikilla metsätalouden toimijoilla ja lainsäätäjälläkin tehtävää, Jormakka sanoo.

Koneyrittäjät ovat vaikeassa tilanteessa pyrkineet katsomaan tulevaisuuteen ja luomaan osaltaan olosuhteita pitkäjänteisesti kestävään toimintaan mm. neuvottelemalla metsäkonealalle sen erityispiirteet huomiovan mutta kilpailukykyisen työehtosopimuksen. Töitä tehdään myös sen eteen, että työpaikoilla työssäoppiminen olisi sujuvaa.

Lisätietoja:
Mika Jormakka, varapuheenjohtaja ja metsävaliokunnan puheenjohtaja, puh. 0400 574 733
Simo Jaakkola, varatoimitusjohtaja, puh. 040 900 9414

Koneyrittäjien liitto on energia-, maarakennus- ja metsäalan koneyrittäjien valtakunnallinen yrittäjä- ja työnantajajärjestö.


 

 

 

 

Koneyrittäjät - Koneyrittäjät ja Finnmetko Oy

puh. 040 900 9410

Toimisto
avoinna klo 8.30 - 16.00
kesäaikaan 8.30 - 15.00
Sitratie 7
00420 Helsinki
etunimi.sukunimi@koneyrittajat.fi
Toimihenkilöiden yhteystiedot

Aluetoimistot:
Arvi Kariston katu 7
13100 Hämeenlinna
puh. 040 9009 419

Tietosuojaseloste.

Medialle

Tiedotteet