Julkilausuma 26.4.2019 klo 15:56

Liittovaltuusto: Sillat saatava kuntoon ja raha liikkumaan urakointiketjussa

Tulevan hallituksen ensimmäisiä tehtäviä on varmistaa, että liikenneverkon korjausvelkaa ryhdytään taittamaan. Samalla julkisten korjausvelkarahojen ehtona on oltava, että myös työn varsinainen tekijä urakointiketjun loppupäässä saa rahansa ajallaan, vaati Koneyrittäjien liittovaltuusto 26.4.2019 Helsingissä.

Korjausvelkaohjelma loppui liian lyhyeen. Nyt tarvitaan nopeita päätöksiä tiestön rahoituksen lisäämiseksi. Huonokuntoisen tieverkon rappeutumisvauhti kiihtyy nopeasti ja teiden korjausvelka kasvaa hallitsemattomasti.

Jotta tieverkon kunto ei romahtaisi vielä nykyisestäkin, on tulevan hallituksen laitettava tieverkko kuntoon ja osoitettava tähän riittävä rahoitus.  Tieverkkoon on investoitava suunnitelmallisesti. Perusväylänpidon rahoitusta on lisättävä pysyvästi vähintään 300 miljoonaa euroa vuosittain.

Riittävä perusväylänpidon taso on minimissään 1,3 miljardia euroa vuodessa.  Korjausvelkaohjelmalla ja aiemmalla lisärahoituksella on velan kasvu saatu pysähtymään, mutta tiestön saaminen parempaan kuntoon vaatii pitkäaikaista rahoitustason nostoa.

Perusväylänpidon rahoituksella pidetään huolta olemassa olevasta tieverkosta ja varmistetaan liikenteen turvallisuus ja sujuvuus.

Teiden kunnossapito ja ajoissa tehdyt korjaukset säästävät rahaa. Toimenpiteiden lykkääminen tulee kalliiksi, koska korjaukset ovat aina sitä raskaampia ja suurempia mitä myöhemmäksi niitä lykätään. Optimaaliseen ylläpitoon pitää varata riittävästi rahaa, jotta huonokuntoisia teitä voidaan korjata vastaamaan tarvetta. Esimerkiksi alemmalla tieverkolla teiden rakenteellinen kunto heikkenee. Teiden rungot eivät kestä nykykuormitusta.

Erityisen huolissaan Koneyrittäjät on siltojen kunnosta. Koneyrittäjät joutuvat käyttämään kiertoreittejä satojen siltojen kohdalla erikoiskuljetuksina suoritettavissa työkoneiden siirroissa. Massamme on yli 14 000 siltaa, joista huonokuntoisina on painorajoitettuja noin viisisataa. Lisäksi maassamme on vähintään toinen mokoma siltoja, joita rajoittaa työkoneenkuljetuksen vaatima telimassa. Iso osa silloista sijaitsee alemmalla tieverkolla eli juuri niillä teillä, joita tarvitaan työkonekaluston viikoittaisissa siirroissa.

Siltojen kunnostaminen vaatii oman kohdennetun ohjelmansa, jotta kiertoreittien määrä ei räjähdä käsiin.

Rahankulku urakointiketjussa on varmistettava. Julkisten korjausvelkarahojen ehtona on oltava, että myös työn varsinainen tekijä urakointiketjun loppupäässä saa rahansa ajallaan. Maksuaikojen venyttäminen on valitettavasti vallitseva käytäntö maarakennusalalla. Pääurakoitsijat venyttävät maksuaikoja aliurakoitsijoiden kustannuksella, mistä on päästävä eroon.

Lisätietoja:     
puheenjohtaja Markku Suominen puh. 0440 794 977
toimitusjohtaja Matti Peltola puh. 040 900 9412

Koneyrittäjien liitto on 2500:n energia-, maarakennus- ja metsäalan koneyrittäjän valtakunnallinen yrittäjä- ja työnantajajärjestö.

 

 

Koneyrittäjät - Koneyrittäjät ja Finnmetko Oy

puh. 040 900 9410

Toimisto
avoinna klo 8.30 - 16.00
kesäaikaan 8.30 - 15.00
Sitratie 7
00420 Helsinki
etunimi.sukunimi@koneyrittajat.fi
Toimihenkilöiden yhteystiedot

Aluetoimistot:
Arvi Kariston katu 7
13100 Hämeenlinna
puh. 040 9009 419

Tietosuojaseloste.

Medialle

Tiedotteet