Tiedote 26.3.2019 klo 12:00
Vuonna 2018 turvetuotannon suora työllistävä vaikutus oli noin 2300 henkilötyövuotta ja välillisesti noin 4200 henkilötyövuotta. Tuotantoaikana, touko – elokuussa, alalla työskenteli 5000–6000 toimihenkilöä, yrittäjää ja kausityöntekijää. Tuotantokauden ulkopuolella ympäristötyöt ja koneiden kunnostaminen sekä turpeen toimitukset työllistävät noin 1500 koko- ja osa-aikaista yrittäjää ja työntekijää.
Turvetuotanto työllistää siellä, missä on suhteellisesti eniten turvemaita ja toisaalta käyttökohteita. Etelä- Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntien sekä Savo-Karjalan alueille keskittyy yli puolet alan työllistävästä vaikutuksesta. Silti Kaakkois-Suomen, Satakunnan ja Lapin maakuntien alueillakin vaikutus on 200 henkilötyövuotta. Turpeen alueellinen merkitys kaukolämmön tuotannossa vaihtelee samoin suuresti. Energiateollisuuden Kaukolämpötilaston mukaan seitsemässä maakunnassa osuus oli yli 30 % vuonna 2017 (Etelä-Pohjanmaa 55 %, Pohjois-Pohjanmaa 49 %, Keski-Suomi 42 %, Lappi 42 %, Keski-Pohjanmaa 39 %, Pohjois-Karjala 33 %, Kainuu 33 %). (Lähde: )
-Turpeen merkityksessä työllisyydelle, energiahuollolle ja huoltovarmuudelle on suuria alueellisia eroja maamme sisällä. Samalla tiedämme, että ilmastotavoitteet saavutetaan energiasektorilla varmasti päästökaupan avulla. Tämä on hyvä pitää mielessä, kun esitetään vaatimuksia turpeen energiakäytön lopettamisesta, sanoo toimitusjohtaja Harri Laurikka Bioenergia ry:stä.
Turvetuotantoalueita on käytössä Suomessa noin 60 000 hehtaaria, ja niillä urakoi satoja pieniä koneyrityksiä. Turvetuotantoalueet voivat nykytilanteessa sijoittua vain sellaisille jo ojitetuille alueille, joilla on alhainen luonnontilaisuusluokitus. Turvetuotannon jälkeen alueet metsitetään, uudelleen soistetaan tai niitä otetaan muuhun maankäyttöön, kuten pelloiksi.
Alla olevassa taulukossa on kuvattu, miten turvetuotannon työllisyys jakautuu vaalipiireittäin.
Kuvassa oleva linkki aukeaa tästä
Energiaturpeen käyttö on 2010-luvulla merkittävästi supistunut. ÅF:n tekemän selvityksen mukaan turpeen käyttö energiantuotannossa puolittuu nykytilanteesta noin 7 TWh:iin, jos päästöoikeus kallistuu vuoteen 2030 mennessä noin 30 euroon tonnilta ja tuotannon nettomääräinen kehitys on nykyisenkaltainen. Turpeen energiakäyttö on silti ilmastokeskustelussa kohdannut alasajovaatimuksia. Alalla työskentelevät kokevat suurena haasteena energiaturpeen käytön vähenemisen.
- Energiaturpeella nähdään yleisesti rooli siirtymäajan huoltovarmuuspolttoaineena. Se tarkoittaa tuotannon ja käytön jatkumista huoltovarmuuden edellyttämällä tasolla. Toisaalta kasvu- ja ympäristöturpeen sekä uusien suobiomassasta valmistettujen tuotteiden maailmanlaajuinen kysyntä kasvaa. Uusien tuotteiden ansiosta kotimaisella turpeella voidaan jo nyt korvata fossiilisia raaka-aineita. Niille pitäisi löytyä tekijöitä tulevaisuudessakin, sanoo Bioenergia ry:n toimialapäällikkö Hannu Salo.
- Tässä murrosvaiheessa kaivataan reilua ja hallittua siirtymää uudenlaiseen turpeen hyödyntämiseen.. Joidenkin poliitikkojen ja tahojen vaatima energiaturpeen kielto ei ole järkevä tapa hoitaa turpeen käytön murroksen vaatimia muutoksia. Tarvitaan hallitumpaa ja kokonaisvaltaista turpeen käytön tarkastelua ja siihen pohjautuvia päätöksiä, sanoo varatoimitusjohtaja Simo Jaakkola Koneyrittäjien liitosta.
Lisätietoja:
varatoimitusjohtaja
Simo Jaakkola, Koneyrittäjien liitto ry, puh. 040 900 9414
toimialapäällikkö
Hannu Salo, Bioenergia ry, puh. 040 502 2542
Koneyrittäjien liitto on 2500:n energia-, maarakennus- ja metsäalan koneyrittäjän valtakunnallinen yrittäjä- ja työnantajajärjestö.
Bioenergia ry ( www.bioenergia.fi) on edunvalvontajärjestö, jonka tavoitteena on mahdollistaa Suomen hiilineutraliteetti kotimaisia polttoaineita hyödyntämällä. Vuonna 2017 Suomen energiankulutuksesta 29 % oli bioenergiaa ja 4 % turvetta. Yhdistyksellä on 280 organisaatiojäsentä.
Koneyrittäjät - Koneyrittäjät ja Finnmetko Oy
puh. 040 900 9410
Toimisto
avoinna klo 8.30 - 16.00
kesäaikaan 8.30 - 15.00
Sitratie 7
00420 Helsinki
etunimi.sukunimi@koneyrittajat.fi
Toimihenkilöiden yhteystiedot
Aluetoimistot:
Arvi Kariston katu 7
13100 Hämeenlinna
puh. 040 9009 419
Toiminta
Jäseneksi
Yhdistykset
Medialle