KONEYRITTÄJÄT

TOIMINTA

JÄSENEKSI

YHDISTYKSET

MEDIALLE

Etusivu > Medialle > Tiedotteet

Kotimaiset turve ja puu tukalassa tilanteessa

10.06.2015 klo 12:45

Turvetta ja energiapuuta tuottavat kone- ja kuljetusyrittäjät elävät taloudellisesti ankeita aikoja. Kalustoa on myynnissä ja konkurssi tai yrityssaneeraus on todellinen uhka monessa yrityksessä etenkin metsähakepuolella. Turpeen ja energiapuun varastot ovat suuret, sillä menekki on ollut heikkoa menneellä talvikaudella. Se hiljentää selkeästi tulevan kesän turvetuotantoa. Energiapuun osto on ollut lähes seisahduksissa ja sekä energiapuun korjuu että haketus ovat olleet resursseihin nähden vähäisiä. Heikko tilanne jatkuu ainakin ensi talven, todennäköisesti jopa sen yli. Uudelta hallitukselta toivotaan kotimaisen energian käyttöä edistäviä konkreettisia toimia.

Koneyrittäjien asiakkaat ovat vähentäneet kesän 2015 turvetuotantotavoitteita roimasti, koska turvevarastot ovat jo valmiiksi suuret. Tämä merkitsee turvetuotantoyrityksille alenevaa liikevaihtoa sekä heikkenevää työllisyyttä ja työntekijöille vähemmän kesäaikaisia työpaikkoja.

- Turpeen varastot olivat Bioenergia ry:n tuottajajäsenten osalta noin 15 TWh (terawattituntia) huhtikuun lopussa, mikä on enemmän kuin tämänhetkinen turpeen vuotuinen käyttö.  Vuonna 2013 varastot olivat samaan aikaan noin 2 TWh, viime vuonna 8,8 TWh. Tulevan kesän tuotantotavoitteita onkin laskettu, sanoo Hannu Salo Bioenergia ry:stä.

- Nykyisillä turvetuotantopinta-aloilla päästään normaalikesinä noin 20-25 miljoonan kuutiometrin tuotantoon energia- ja kasvuturpeessa. Tänä kesänä tavoite on alle puolet tästä. Normaalioloissa turve työllistäisi pelkästään koneyrityksissä noin 2400 henkilötyövuotta ja henkilömäärä kesällä olisi moninkertainen tähän verrattuna. Tavoite tulevalle kesälle on ”normaalituotannosta” noin 40 prosenttia. Työllistävä vaikutus koneyrityksissä on enää noin 1000 henkilötyövuotta ja tuotannon arvosta menetetään laitoshinnalla laskien noin 150 miljoonaa euroa, arvioi varatoimitusjohtaja Simo Jaakkola Koneyrittäjien liitosta.

Metsähakkeen tuotannon olisi pitänyt kasvaa viime vuonna noin 15 prosenttia, jotta Suomessa pysyttäisiin puuenergian käytön kasvutavoitteen mukaisessa kehityksessä. Metsähakkeen käyttö kääntyi kuitenkin vuonna 2014 laskuun. Luonnonvarakeskuksen tilastojen mukaan muutos oli kokonaisuudessaan -6 prosenttia.  Eniten käyttö väheni Keski-Suomessa ja Pohjanmaan rannikkoalueella sekä Lounais-Suomessa ja Kainuussa, joissa vähennystä oli noin 15 prosenttia. Käyttö väheni myös kevättalvella 2015.

- Tästä syntyy kohtalokas ristiriita ja vaje oletettua kasvua tyydyttämään jo hankitun mobiilin työkonekaluston ja energiapuun todellisen käytön edellyttämän kalustomäärän välille.  Tuloksena on puuenergia-alan koneyritysten suuret taloudelliset vaikeudet. Kehitystä voimistaa lisääntynyt puun terminaali- ja käyttöpaikkahaketus, mikä lisää liikkuvan kaluston jäämistä vajaakäytölle, Jaakkola sanoo.

- Koneyrittäjien liiton ja Bioenergia ry:n kyselyissä keväällä 2015 bioenergia-alan yritykset raportoivat jopa useiden kymmenien prosenttien liikevaihdon laskusta menneenä talvena (2014-2015) suhteessa edelliseen talvikauteen, mikä sekään ei ollut hyvä, Jaakkola toteaa.

- Hankala tilanne on päässyt syntymään, koska kotimaisten turpeen ja puun kilpailukyvystä kivihiileen verrattuna ei ole pidetty huolta. Lisäksi lämmin talvi on voimistanut kehitystä, Jaakkola kertoo.

- Tänä keväänä alenevakin turvetuotanto on lähtenyt nihkeästi liikkeelle, koska kevät on ollut märkä ja sangen myöhässä, sanoo Hannu Salo Bioenergia ry:stä.

Koneyrittäjien liiton yrittäjiltä keräämien arvioiden mukaan tuotanto turve- ja metsäenergiasektoreilla näyttää ja tuntuu seuraavalta:

TURVE:

- Lounais-Suomessa päästiin hommiin toukokuun alusta, mutta sade on häirinnyt turpeen kuivumista ja nostoa. Koko kesän tuotannosta olemme nostaneet arviolta noin 10 – 20 prosenttia. Lounais-Suomessa on ylivuotisia energiaturvevarastoja jonkin verran. Positiivinen asia turpeen kysynnän kannalta on Naantaliin rakennettava voimalaitos, joka valmistuu 2017, sanoo yrittäjä Esa-Taavi Haanperä Mynämäeltä.

- Etelä-Pohjanmaalla turvekausi ei ole päässyt kunnolla käyntiin. Viime vuoteen verrattuna ollaan viisi viikkoa myöhemmässä aloituksen kanssa. Sademäärät eivät ole olleet suuria, mutta sadetta on tullut lähes joka toinen päivä. Ylivuotisia varastoja on Vapolla ja yksityisillä tuottajilla. Turvealueiden luvitusprosesseja pitää saada nopeutettua ja byrokratiaa vähennettyä. Toivottavasti päättäjät tarttuvat toimiin, toteaa yrittäjä Marko Nummijärvi Kauhajoelta.

- Pohjois-Pohjanmaallakin ylivuotisia turvevarastoja löytyy. Kausi ei ole päässyt kunnolla alkuun ja kohtalaisen märkää on ollut. Mielenkiinnolla odotan nykyiseltä hallitukselta toimia turpeen aseman parantamiseksi. Toimia tarvitaan pikaisesti. Mielellään työllistäisin enemmänkin ihmisiä, mutta nyt tilanne on haastava. Turveyrittäjien taloustilanne on vaikea, kertoo yrittäjä Pekka Forsström Pulkkilasta.

- Keski-Suomessa turvetta on varastossa kahden lämmityskauden tarpeiksi ja tuotantotavoitetta on paikoin rajoitettu jopa 70 prosenttia. Vaikka keliä olisikin, turvetta ei passaa kaikkialla ajaa. Kausi alkoi tavallista myöhäisemmässä, nyt vasta on saatu ensimmäiset nostot tehtyä, kertoo yrittäjä Matti Siikki Hankasalmelta.

- Itä-Suomessa turvetta on varastossa vajaan yhden talven tarvetta vastaava määrä ja tämän kauden tavoitteet ovat suurin piirtein pysyneet ennallaan. Turveyrittäjien taloudellinen tilanne on vakaa, vaikka ei tämä ala mikään kultakaivos ole. Kausi on alkanut normaaliin aikaan eikä pahoista sateistakaan ole juuri ollut haittaa. Sen sijaan kovat tuulet ovat aihe-ttaneet tuulikatkoja nostotyöhön, kuvaa yrittäjä Timo Pyykkö Joensuusta.

- Lapissa tulvat alkavat helpottaa vasta nyt eikä siksi ole päästy suolle. Oulujoen pohjoispuolella ei ole vielä päästy tekemään mitään. Vanhoja varastoja on kahden talven varalle ja tulevan kauden tavoitteet on mitoitettu tulevan talven arvioitua myyntiä vastaavaksi. Tämä tarkoittaa normaalia pienempää tavoitetta ja se kutistaa yritysten taloutta. Osa urakoitsijoista on jo lopettanutkin ja varsinkin isoilta soilta aliyrittäjät ovat jääneet pois. Vielä pahempi tilanne on energiapuuyrittäjillä, joilla on jäänyt puuta metsiin mätänemään. Kun ei polteta turvetta, ei polteta hakettakaan, nämä kulkevat käsi kädessä, muistuttaa yrittäjä Matti Böök Simosta.

METSÄHAKE:

- Metsähakkeen tuki sähköntuotannossa on epäonnistunut, koska metsähake edelleen syrjäytyy ensimmäisenä markkinoilla. Pitkään jatkunut heikko kannattavuus ja supistuva kysyntä ovat viemässä alaa hallitsemattomaan rakennemuutokseen. Alalla tulisi ryhtyä hätätoimenpiteisiin, joilla varmistettaisiin osaamisen ja kaluston säilyminen Suomessa. Tarvitaan toimia, jotka tukevat kysyntää jo kesäkuukausina. Edelleen yritysten rahoituksen turvaaminen pitää saada käyntiin, toteaa koneyrittäjä Tommi Lahti Jyväskylästä.

- Pitkään olen alalla töitä tehnyt, mutta 20 vuoteen ei ole näin hiljaista talvea ollut. Kehittämisprojektit on pitänyt laittaa jäihin, sanoo koneyrittäjä Pentti Kokko Oulusta.

Parannusta ehkä tiedossa

Kotimaisten polttoaineiden aseman pitäisi parantua viime vuonna tehtyjen vero- ja tukiratkaisujen myötä. Turpeen vero pieneni vuoden alusta ja pienentynee lisää ensi vuonna. Uuden Kemera-lain voimaantulo kesäkuussa on puun kannalta positiivista, siltä osin sääntely on vihdoinkin selkiytymässä. Sen sijaan metsähakkeesta tehdyn sähkön tuotantotukiehdot muuttuvat samaan aikaan huonompaan suuntaan.

Tämä näkyy myös energiayhtiöiden vastauksissa, kun heiltä kysyttiin Bioenergia ry:n kyselyssä, miten viime vaalikaudella tehdyt politiikkaratkaisut vaikuttavat puun ja turpeen käyttöön lähivuosina. Puun käytön ei uskota lisääntyvän energiantuotannossa.

- Bioenergia ry:n kyselyn mukaan ennätysalhaalla ollut turpeen käyttö tullee jo tehtyjen päätösten seurauksena jonkin verran kasvamaan energialaitoksissa tulevina vuosina. Metsähakkeella tuotetun sähkön tuotantotukeen sisältyy kuitupuuta koskevia rajoitusehto-ja, joista seuraa todentamiskuluja kaikelle metsähakkeelle. Arvion mukaan puun käyttö ei lähde ainakaan merkittävään nousuun ilman uusia politiikkatoimia, sanoo Hannu Salo Bioenergia ry:stä.

Lisätietoja:

Bioenergia ry  aluepäällikkö Hannu Salo, puh. 040 502 2542
Koneyrittäjien liitto ry varatoimitusjohtaja Simo Jaakkola, puh. 040 900 9414

Alueellista ja yrittäjänäkökulmaa turvetuotannon sujumisesta antavat:
Lounais-Suomi koneyrittäjä Esa-Taavi Haanperä, puh. 0500 167 956 (Mynämäki)
Etelä-Pohjanmaa koneyrittäjä Marko Nummijärvi, puh. 0400 885 029 (Kauhajoki)
Pohjanmaa  koneyrittäjä Pekka Forsström, puh. 0400 757 827 (Pulkkila)
Keski-Suomi  koneyrittäjä Matti Siikki, puh. 040 752 4620 (Hankasalmi)
Itä-Suomi  koneyrittäjä Timo Pyykkö, puh. 040 570 2994 (Joensuu)
Lappi  koneyrittäjä Matti Böök, puh. 0400 287 729 (Simo)

Alueellista ja erityisesti yrittäjänäkökulmaa metsähakkeen tuotannon tilanteesta antavat:
koneyrittäjä Tommi Lahti, puh. 0400 656 045 (Jyväskylä)
koneyrittäjä Pentti Kokko, puh. 0400 152 931 (Oulu)

www.koneyrittajat.fi ja www.bioenergia.fi