LIITTO TOIMII

JÄSENILLE

TYÖNANTAJILLE

URAKOINTIIN

VELVOITTEET

YRITYSTOIMINTA

MATERIAALIPANKKI

Ekstranet > Materiaalipankki > Tilastotietoja > Markkinatilannekyselyt

Markkinatilannekysely – syyskuu 2017

Urakointisuhteet jotakuinkin kunnossa

Syksyn markkinatilannekysely sisälsi muutamia yllätyksiä. Esimerkiksi turveyrittäjien maksukäyttäytyminen vaikutti vastausten valossa myönteisemmältä kuin useamman
kehnon kesän jäljiltä oli odotettavissa. Ali- ja pääurakoitsijasuhde näyttää toimivan hyvin tai vähän huonommin.

Yksi kyselyn erilliskysymys oli pääurakoitsija-aliurakoitsijasuhde ja sen toimivuus. Vastaajilta kysyttiin kolmea tärkeintä asiaa, jotka tekevät aliurakoitsija-pääurakoitsijasuhteesta hyvin toimivan. Kolme seikkaa korostui yli muiden: luottamus, tasapuolisuus ja rahaliikenteen sujuvuus ajallaan.

Kaikista vastaajista lähes puolet eli 49 prosenttia toimii pääurakoitsijana. Reilu neljännes (26 prosenttia) toimii aliurakoitsijana ja joka neljäs vastaaja toimii molemmissa rooleissa tilanteesta riippuen.

Aliurakoitsijoiden ja pääurakoitsijoiden vastaukset eivät eronneet toisistaan paljoakaan, kun kysyttiin seikkoja, jotka saavat ali-pääurakoitsijasuhteen toimimaan. Sen sijaan erot näkyivät, kun vertailtiin puunkorjuu- ja maarakennusalan vastauksia. Tasapuolisuus nimettiin tärkeäksi seikaksi suhteen toimivuuden kannalta lähes yksinomaan puunkorjuualan vastauksissa. Maarakennusalalla puolestaan korostettiin enemmän rahaliikenteen sujumista ja maksujen ajallaan maksamista.

Vastaajilta kysyttiin kokemuksia ja näkemyksiä ali- ja pääurakoitsijasuhteen toimivuudesta omalla toimialalla. Maarakennusalalla suhde näyttäisi vastausten perusteella toimivan paremmin kuin puunkorjuussa. 69 prosentissa maarakennusalan vastauksista suhteen kerrottiin toimivan hyvin ja kokemusten olevan myönteisiä. Puunkorjuualan vastauksissa oli vaihtelua enemmän. Puunkorjuualan vastauksista noin 60 prosentissa ali- ja pääurakotisijasuhteen sanottiin toimivan hyvin ja noin 40 prosentissa vähemmän hyvin. Silmiinpistävää puunkorjuualan vastauksissa oli se, että vaikka omaa ali- ja pääurakoitsijasuhdetta pidettiin toimivana, silti myönnettiin, että alalla kaikilla ei näin ole.

Suhdetta kommentoitiin esimerkiksi tähän tapaan:

”Omalla kohdalla hyvä, mutta myös huonoa kuuluu paljon. Ei ymmärretä kumppanuuden syvintä olemusta, aliurakoitsija ei ole se, jota voi vaan lypsää. Parhaimmillaan se on pääurakoitsijan toimintoja tukeva yrittäjä, joka toimii omilla vahvuuksillaan ja pärjää hyvin.”

”Suurin osa toimii oikein. Joitakin poikkeuksia mahtuu joukkoon.”

Erityisesti puunkorjuualan vastaajat, jotka toimivat molemmissa rooleissa – sekä ali- että pääurakoitsijoina tilanteesta riippuen -  näkivät ali- ja pääurakoitsijasuhteessa enemmän ongelmia kuin muut alan vastaajat.

Vastanneista puunkorjuuyrityksistä 60 prosenttia toimii pääurakoitsijana ja joka neljäs aliyrittäjänä. Loput puunkorjuuvastaajista toimii tilanteen mukaan joko ali- tai pääurakoitsijana.
Maarakennusalan vastaajista vain noin joka viides toimii pääurakoitsijana. Aliurakoitsijana toimii 38 prosenttia vastaajista ja molemmissa rooleissa tilanteen mukaan 43 prosenttia.

3D-laitteita harkitsee joka viides

Maarakennusalan yrityksistä kartoitettiin, onko vastaajilla käytössä 3D-koneohjausjärjestelmällä varustettuja maarakennuskoneita ja onko yrityksellä aikeita hankkia sellaisia. 13 prosenttia vastanneista kertoi, että yrityksellä on jo käytössä 3D-koneohjauslaitteistoja. Joka viides vastaaja kertoi harkitsevansa 3D-laitteilla varusteltujen koneiden hankintaa.

3D-koneohjaus nähdään tulevaisuudessa entistä tärkeämmäksi ja sen odotetaan yleistyvän. Samalla tunnustetaan myös koulutuksen tarve. Laitteiden hankintaa kuvataan kalliiksi etenkin pienissä maarakennusyrityksissä. Ennen kaikkea avoimissa vastauksissa korostetaan sitä, että laitteiden hankinnan ja käytön pitäisi myös näkyä hinnoissa, tuntihinnan pitäisi olla suurempi. 

Maksukäyttäytyminen

Markkinatilannekyselyssä toistuu kysymys, jolla kartoitetaan yritysten maksukäyttäytymistä. Kysyimme tälläkin kertaa vastaajilta, onko yrityksenne joutunut viimeksi kuluneen kolmen kuukauden aikana a) viivästyttämään ostolaskujen tai verojen maksua b) siirtämään lainalyhennysten aikatauluja c) jättämään lainanlyhennyksiä, ostolaskuja tai veroja kokonaan maksamatta tai d) jättämään nostamatta omistajan työpanoksen korvauksen (esim. palkka, yksityisotto, osinko).

Kaikista vastaajista 28 prosenttia kertoo joutuneensa viivästyttämään laskujen maksua viimeksi kuluneiden kolmen kuukauden aikana. Kyllä-vastausten määrä on noussut hieman kevään kyselystä sekä viime vuoden syksyn vastaavan ajan kyselystä. Kevään kyselyssä laskuja oli viivästyttänyt 24 ja vuosi sitten syksyllä 23 prosenttia.

Lainanlyhennysten siirrossa ei vastaavaa nousua ole, kun katsotaan kaikkia vastaajia. Lainanlyhennyksiä oli joutunut siirtämään 16 prosenttia vastaajista.

Lainanlyhennyksiä, ostolaskuja tai veroja oli joutunut jättämään kokonaan maksamatta viisi prosenttia vastaajista. 35 prosenttia vastaajista ilmoitti joutuneensa jättämään omistajan työpanoksen korvauksen nostamatta.

Maksukäyttäytyminen aloittain

Maarakennus- ja puunkorjuualan maksukäyttäytymiset näyttävät tasoittuneen lähemmäs toisiaan kevään kyselystä. Suurin ero on lainanlyhennysten siirrossa. Puunkorjuuvastaajista 17 prosenttia kertoi joutuneensa siirtämään lainanlyhennysten aikatauluja. Maarakennusalalla vain joka kymmenes kertoi turvautuneensa lainanlyhennysten siirtoon.

Turvekesä oli paikoin huono ellei jopa katastrofaalinen, mutta turvealan vastauksissa yritysten maksukäyttäytyminen näyttää vastausten valossa kuitenkin helpottuneen viime keväästä ja vuodentakaisesta tilanteesta. Vuosi sitten syksyllä 38 prosenttia turvevastaajista kertoi viivästyttäneensä laskujen maksua ja kevättalven kyselyssä lukema oli 40 prosenttia. Nyt laskujen maksua oli viivästyttänyt 26 prosenttia vastaajista. Laskuja kokonaan maksamatta jättäneiden osuus oli laskenut nyt 11 prosenttiin viime kevään ja syksyn 15-16 prosentista. Lainanlyhennyksiä oli joutunut siirtämään enää 17 prosenttia vastaajista, kun vielä keväällä ja viime syksynä lukema oli 30 prosentin hujakoilla.

Metsänparannusyrityksissä maksuvalmius sen sijaan näyttää huonontuneen. Vastausten valossa näyttää siltä, että sekä laskujen maksun viivästyttämisessä että lainanlyhennysten siirrossa on metsänparannusalalla menty huonompaan suuntaan. Peräti 43 prosenttia mp-vastaajista kertoi joutuneensa viivästyttämään laskujen maksamista. Kevään kyselyssä lukema oli 21 prosenttia. Lainanlyhennyksiä oli joutunut siirtämään 29 prosenttia vastaajista, kun keväällä näin olitehnyt 14 prosenttia vastaajista.

Turve- ja  mp-vastauksia katsoessa pitää muistaa, että vastaajamäärä näillä toimialoilla on pieni, mikä heikentää vastausten yleistettävyyttä. Turvealan vastauksia saatiin 20 ja metsänparannusvastauksia 23.

Laskujen viivästyttäminen aikasarjana toimialoittain. Kaaviossa on Kyllä-vastausten määrä toimialoittain kysymykseen: onko yrityksenne joutunut viimeksi kuluneen kolmen kuukauden aikana viivästyttämään ostolaskujen tai verojen maksua.

Lainanlyhennysten aikataulujen siirto aikasarjana toimialoittain. Kaaviossa on Kyllä-vastausten määrä toimialoittain kysymykseen: onko yrityksenne joutunut viimeksi kuluneen kolmen kuukauden aikana siirtämään lainanlyhennysten aikatauluja.

Lainalyhennysten, ostolaskujen tai verojen maksamatta jättäminen aikasarjana toimialoittain. Kaaviossa on Kyllä-vastausten määrä toimialoittain kysymykseen: onko yrityksenne joutunut viimeksi kuluneen kolmen kuukauden aikana jättämään lainanlyhennyksiä, ostolaskuja tai veroja kokonaan maksamatta.

Odotukset hintojen kehityksestä

Puunkorjuualan vastaajista 18 prosenttia arvioi urakkahintojen alenevat seuraavan puolen vuoden aikana.  Vain neljä prosenttia odottaa hintojen nousevan. Asiakkaan luomat paineet puunkorjuun hintojen alentamiseen näkyvät myös alan avoimissa vastauksissa.  Vastaajat kommentoivat käytyjä urakka- ja sopimusneuvotteluja mm. näin:

”Tarjouskilpailussa emme pärjää, ylitarjonta pudottanut hintoja yli 10 % viimevuodesta ja lähes 20 % 3 vuoden takaisesta. Urakkaneuvotteluissa pyydetään tuntuvia alennuksia ota tai jätä meiningillä. Haetaan ns. markkinahintaa, mikä ei ole tällä hetkellä kannattavan urakoinnin tasolla.”

”Äänekoskella ”ratsastetaan” ja yritetään olettamuksilla painaa hintaa.”

Maarakennusalalla hintapaine alaspäin ei näy niin vahvasti avoimissa vastauksissa kuin puunkorjuussa. Kysyttäessä arviota hintojen kehittymisestä seuraavan puolen vuoden aikana maarakennusvastaajista lähes yhtä moni (6–7 prosenttia) arvioi hintojen alenevan kuin nousevan. 86 prosenttia alan vastaajista arvioi hintojen pysyvän ennallaan.

Avoimissa vastauksissa kuitenkin näkyy myös maarakennusalan kova kilpailu ja paineet hintojen alentamiseen:

”Hinnat lumitöiden osalta laskeneet huomattavasti. Keväällä tehtävät maarakennusurakkatarjoukset huonohintaisia. Mitä isompi urakka, sitä huonompi hintataso. Nyt keskikesä-syksy hinnat ok.”

Maarakennusalan avoimissa vastauksissa näkyy myös edelleen maksuaikojen venyminen:

”Maksuliikenne kotiin päin ei toimi. Juuri kukaan ei piittaa eräpäivistä eikä välttämättä eres pyydä maksuaikaa vaan jättää maksamatta ja vasta kun itse kysyn, kertoo, koska yrittää suoriutua laskusta. Myös maatalous byrokratia investointitukineen aiheuttaa ongelmia.”

Syksyn markkinatilannekysely tehtiin 14.9.–1.10.2017. Kysely lähetettiin kaikille jäsenille, joiden sähköpostiosoite on jäsenrekisterissämme. Vastauksia saatiin 279 kappaletta.  Kiitos kaikille vastaajille!

Tuloksia aiemmista markkinatilannekyselyistä