LIITTO TOIMII

JÄSENILLE

TYÖNANTAJILLE

URAKOINTIIN

VELVOITTEET

YRITYSTOIMINTA

MATERIAALIPANKKI

Ekstranet > Materiaalipankki > Tilastotietoja > Markkinatilannekyselyt

Markkinatilannekysely - helmikuu 2016

Harmaan talouden torjuntaan uppoaa aikaa ja rahaa

Helmikuussa tehdyssä kyselyssä kysyttiin maarakennusalan jäseniltä rakennusalan ilmoitusvelvollisuuden aiheuttamasta työmäärästä yrityksissä. Vaikka 60 prosenttia maarakennusalan vastaajista ilmoitti, että ilmoitusvelvollisuus ei ole lainkaan lisännyt työmäärää yrityksessä, on tähän harmaan talouden torjuntaan uppoava aika ja rahamäärä kuitenkin melkoisen suuri vastausten perusteella. 35 prosenttia maarakennusalan vastaajista ilmoitti, että ilmoitusvelvollisuus on lisännyt työmäärää 1–2 tuntia viikossa ja viisi prosenttia arvioi lisäyksen olleen 2–5 tuntia viikossa. ilmoitusvelvollisuudesta johtuva työmäärän lisäys tarkoittaa yhden yrityksen kustannuksena noin 850–1850 euroa vuodessa. Suhteutettuna koko maarakennusalan jäsenistöömme se tekee noin 440 000–840 000 euroa vuodessa.  Tällä summalla maarakennusjäsenemme siis torjuvat harmaata taloutta vuosittain.

Laskelman perustana on kyselystä saadut tuntimääräarviot ja maarakennusalan koneenkuljettajan III-palkkaluokan palkka sivukuineen.
Pyysimme myös vapaamuotoisia kommentteja ilmoitusvelvollisuudesta. Valtaosassa vastauksista ilmoitusvelvollisuutta pidettiin turhana, ylimääräisenä työnä. ”Ei mikään maata mullistava asia. Eikä myöskään ylivoimainen este. On toki vienyt aikaa ja rahaakin hieman. … Sitten tietysti, jos jostain pikkuvirheestä tai vastaavasta aletaan sakottamaan niin asia voi kasvaa ennen kokemattomaksi painajaiseksi. Ilmoitusmenettely netissä on vaikeaselkoinen.” , kommentoi eräs vastaaja.

Palaute metsäkonealan tes-neuvotteluista

Puunkorjuuyrittäjiltä pyydettiin palautetta syksyn ja vuodenvaihteen tienoilla käydyistä työehtosopimusneuvotteluista ja tehdystä ratkaisusta. Tammikuussa saavutettu metsäkonealan tes-ratkaisu sai yleisarvosanaksi 7,5 asteikolla 4–10. Vastaajista 88 prosenttia sai mielestään riittävästi tietoa neuvottelutilanteesta neuvottelujen aikana ja 79 prosenttia oli sitä mieltä, että jäsenistön mielipidettä kuunneltiin riittävästi neuvotteluiden kuluessa.
Ratkaisuun sisältyi mahdollisuus sopia yrityksessä määrävuosikorotusten toteuttamatta jättämisestä. Puolet vastaajista kertoi, ettei ole käyttänyt tai aio käyttää tätä mahdollisuutta. Osittain sitä on käyttänyt tai aikoo käyttää 42 prosenttia vastaajista ja kokonaan kahdeksan prosenttia vastaajista.

Määrävuosikorotusten toteuttamatta jättämisestä on huomattava, että osalle työnantajista mahdollisuudella ei edes ole ollut merkitystä. Näin siksi, että joko yhdenkään työntekijän määräaika ei täyty kuluvana vuonna tai käytännössä palkka on yli taulukoiden.

Tyvifunktion muutosta ei ole otettu huomioon hinnoissa

Männyn hakkuukonemittauksen tyvifunktiomuutos tuli voimaan vuodenvaihteessa ja siirtymäaikaa on tämän vuoden loppuun. Kysyimme puunkorjuualan jäseniltä uusien tyvifunktioiden käyttöönoton ajankohtaa. 41 prosenttia ilmoitti ajankohdaksi vuoden toisen neljänneksen. 34 prosenttia aikoo ottaa uudet tyvifunktiot käyttöön kesän jälkeen. Kysely tehtiin helmikuussa ja joka neljäs vastaaja ilmoitti, että uudet funktiot on jo otettu käyttöön.

Muutos vähentää kuutiomäärää, mutta hinnoittelussa uusia tyvifunktioita ei kuitenkaan ole kyselyn mukaan otettu huomioon. 92 prosenttia vastaajista ilmoitti, ettei muutosta ole otettu lainkaan huomioon urakkahinnoittelussa. Seitsemällä prosentilla vastaajista muutos on otettu huomioon osittain ja kaksi prosenttia ilmoitti, että muutos on otettu huomioon täysimääräisesti.

Kantokäsittelyn hintaperuste

Juurikäävän torjunnan tuki poistuu eikä kantokäsittely enää jatkossa ole valtion tukemaa toimintaa.  Torjunta-aineen levityksen ehdot sovitaan markkinoilla. Kysyimme puunkorjuujäseniltä, mikä on kantokäsittelystä sovittu hinta ja hinnan peruste. Enemmistössä vastauksista hinnoittelu perustui hakattuun kuutiomäärään. Vähemmistöön vastauksissa jäi hehtaariperusteinen hinnoittelu.

Odotukset kevään seisokeista

Pyysimme puunkorjuuyrittäjiä arvioimaan tammi-maaliskuun hakkuumääriä ja niiden seurauksia keväälle. Kuusi prosenttia vastaajista arvioi talven hakkuut niin pieniksi, ettei puunkorjuuseen juuri tule katkoja. Hieman yli puolet vastaajista arvioi talven hakkuut normaaleiksi eivätkä ne näin aiheuta keväällä normaalia pidempiä seisokkeja. 40 prosenttia vastaajista kuitenkin odottaa talven hakkuiden perusteella, että kevään seisokeista on tulossa normaalia pidemmät.

Turpeen noston tavoitteet kesälle

Turvealan yrittäjiltä kysyttiin arviota tulevasta tuotantokaudesta ja sen tavoitteista. 45 prosenttia vastaajista arvioi turpeen noston tavoitteiden tulevalle kaudelle olevan pienemmät kuin viime vuonna. Samanlaisiksi kuin viime vuonna tavoitteita arvioi 41 prosenttia vastaajista. 14 prosenttia arvioi tulevan kesän tavoitteiden olevan suuremmat kuin viime vuonna.

Laskujen maksamisen ongelmat ovat lisääntyneet

Yhä useampi vastaajista kertoi joutuneensa viivästyttämään laskujen maksua, siirtämään lainanlyhennyksiä tai jättämään laskuja kokonaan maksamatta.
Laskujen maksua viivästyttämään joutuneiden osuus vastaajista on kasvanut kolme prosenttiyksikköä vuoden takaisesta kevättalven tilanteesta. Lainanlyhennyksiä siirtämään joutuneiden määrässä kasvu oli seitsemän prosenttiyksikköä ja kokonaan laskuja tai lainanlyhennyksiä maksamatta jättäneiden määrässä kuusi prosenttiyksikköä. Viimeksi kuluneen kolmen kuukauden aikana laskujen maksua kertoi viivästyttäneensä 28 prosenttia vastaajista ja lainanlyhennyksiä oli siirtänyt 23 prosenttia vastaajista. Joka kymmenes vastaaja kertoi jättäneensä laskuja tai lainanlyhennyksiä kokonaan maksamatta. Lähes joka toinen (46 prosenttia vastaajista) kertoi tinkineensä omistajan työpanoksen korvaamisessa.

Maksukäyttäytymisessä oli hienoisia eroja eri toimialoilla. Maarakennusalalla laskujen maksua kertoi viivästyttäneensä 23 prosenttia, puunkorjuussa 29 prosenttia, turvetuotannossa peräti 35 prosenttia ja metsänparannuksessa 27 prosenttia vastaajista. Lainalyhennyksiään oli joutunut siirtämään 19 prosenttia maarakennusalan vastaajista, puunkorjuussa vastaava luku oli 24 prosenttia, turvealalla 30 ja metsänparannuksessa 27 prosenttia. Tuloksia tulkitessa pitää muistaa, että turvetuotanto- ja metsänparannusaloilta saatiin vastauksia maarakennus- ja puunkorjuualoja vähemmän. Vastaajien vähäisyyden vuoksi turve- ja metsänparannusalojen vastausten yleistettävyys kärsii.

Kassavarojen riittävyyskin on kyselyn valossa mennyt huonompaan suuntaan. Vastaajia pyydettiin arvioimaan kassatilannettaan puoli vuotta eteenpäin nykyisen kaltaisella toiminnalla. Yhä useampi arvioi tarvitsevansa tai mahdollisesti tarvitsevansa erityisrahoitusjärjestelyjä. Viime syksyn kyselyssä ilman erityisrahoitusjärjestelyitä arvioi pärjäävänsä 66 prosenttia vastaajista, nyt helmikuun kyselyssä tämä luku oli pienentynyt 61 prosenttiin. 39 prosenttia vastaajista kertoi kassatilanteensa puolen vuoden näkymäksi, että erityisrahoitusta tarvitaan tai saatetaan tarvita.

Tuloksia aiemmista markkinatilannekyselyistä