Tuloksia markkinatilanne- ja kustannuskriisikyselyistä maaliskuussa 2022

Sirpa Heiskanen, KL-uutiset 4/22

”Ei tätä olisi voinut uskoa vähän aikaa sitten, mihin tahtiin maailma muuttuu, ja mitkä sen vaikutukset ovat”, kiteytti yksi vastaajista tilanteen maaliskuun lopun kustannuskriisikyselyssä.

Maaliskuussa tehtiin jäsenille ensin perinteinen markkinatilannekysely ja sen lisäksi polttoaineiden hintojen nousuun ja urean saatavuuteen liittyvä kriisitilannekysely.

Kustannuskriisikyselyyn saatiin lähes neljäsataa vastausta. Vastaajista 79 prosenttia kertoi olleensa yhteydessä asiakkaisiinsa polttoaineiden kovan hinnannousun vuoksi. Joka viides (21 %) ei ollut ottanut yhteyttä asiakkaisiinsa.

Yhteydenotto asiakkaaseen oli tuottanut myönteisen tuloksen 59 prosentilla vastaajista, heillä asiakas oli tarkistanut urakointisopimusta polttoaineiden jyrkän hinnannousun vuoksi. 41 prosenttia kertoi, ettei sopimusta ollut tarkistettu.

Jos tarkistuksia oli tehty, millaisia ne sitten olivat? Sopimustarkistuksia saaneista 56 prosenttia ilmoitti, että polttoaineklausuulin tarkistustiheyttä oli nopeutettu. 18 prosenttia kertoi kustannusindeksin tarkistusvälin tihentyneen. 44 prosenttia tarkistuksia saaneista vastaajista kertoi, että urakointihintoja oli muutettu. Noin joka kymmenes vastaaja (11 %) ilmoitti itse ottaneensa yksipuolisesti käyttöön polttoainelisän tai vastaavan.

Kysyimme, kuinka suuria tarkistuksia asiakkaat olivat tehneet urakointihintoihin kriisitilanteen vuoksi. Vastausten keskiarvona oli + 6,9 prosenttia lisää hintoihin, mediaanivastaus oli + 5,1 prosenttia lisähintaa. Mediaani on kaikkien vastausten keskimmäinen arvo, kun vastukset on järjestetty suuruusjärjestykseen.

Kuinka hyvin tarkistukset sitten ovat vastanneet kustannusten kohoamiseen? Vain kuusi prosenttia vastaajista sanoi tarkistusten vastanneen täysin kustannusten nousua. 35 prosenttia kuvasi tarkistusten vastanneen kustannusten nousua 70–90-prosenttisesti. 31 prosenttia vastaajista kertoi tarkistusten vastaavan 50–70-prosenttisesti kustannusten nousua ja 28 prosenttia vastaajista kuvasi tarkistusten vastaavan alle puolta kustannusnoususta.

Pulaa AdBluesta ja ureasta

Venäjän aloittama sota Ukrainassa vaikuttaa myös urean saatavuuteen. Koneyrittäjiä urean saatavuusongelma koskettaa kahta kautta. Koneissa käytettävän AdBluen saatavuus koskee kaikkia toimialoja. Puunkorjuussa ureaa käytetään juurikäävän torjunnassa.

Kysyimme, kuinka paljon vastaajan koneista tai kuorma-autoista pysähtyy, jos AdBluen saanti loppuu. 46 prosenttia vastaajista ilmoitti, että kalustosta pysähtyy yli puolet. 29 prosenttia vastaajista ilmoitti, ettei pysähdy ollenkaan.

Vastaajajoukko jakaantui aika tasan puoliksi, kun kysyttiin, aikooko vastaaja ohittaa urean käytön moottoreissa, joissa se on mahdollista, kun uran saatavuudessa on ongelmia. 51 prosenttia aikoi ryhtyä toimeen, 49 prosenttia ei.

Kantokäsittelyurean saatavuudesta

Kyselyaikana maaliskuun loppupuolella 41 prosenttia kantokäsittelyureaa koskevaan kysymykseen vastanneista ilmoitti, että kantokäsittelyurean saatavuudessa on vakavia ongelmia. Joka neljäs vastaaja (25 %) kertoi kohdanneensa lieviä ongelmia kantokäsittelyurean saatavuudessa. 34 prosenttia vastaajista ilmoitti, ettei saatavuudessa ole ongelmaa. 

Vastaajista 21 prosenttia oli jo tilannut kantokäsittelyainetta tulevaa levityskautta varten kyselyn aikaan maaliskuun lopulla. 79 prosenttia ei ollut vielä ainetta tilannut.

Kantokäsittelyssä urean vaihtoehtona on harmaaorvakkavalmiste Rotstop, mutta kyselyvastausten mukaan sitäkään ei kaikkialla enää ollut saatavissa, koska sen kysyntä on ureapulan vuoksi kasvanut.

Helpotusta kantokäsittelyaineen saatavuusongelmaan on tulossa ministeriön asetusmuutoksesta, jolla juurikäävän torjunnan velvoitetta muutetaan, esimerkiksi kautta lyhentämällä.

Tarvittiin kaksi kyselyä

Markkinatilannekysely tehdään kaksi kertaa vuodessa ja maaliskuussa oli kevään kyselyn aika. Kysely laitettiin liikkeelle 8. maaliskuuta. Tilanne kuitenkin muuttui alkuperäisen kyselyn aikana niin paljon ja nopeasti, että teimme rinnalle uuden kyselyn pelkästään polttoaineen hintamuutoksista ja urean saatavuudesta. Esimerkiksi koneyrittäjien asiakkaiden suhtautuminen muun muassa polttoaineklausuulien tarkistusväliin muuttui merkittävästi alkuperäisen markkinatilannekyselyn aikana. Alkuvaiheessa kyselyä vastanneilla asiakas ei vielä ollut reagoinut tilanteeseen millään tavoin, mutta kyselyn edetessä asiakkaan suhtautumistapa muuttui.

Turveurakointiin voi ryhtyä, jos näkymä on riittävän pitkä

Markkinatilannekyselyssä kysyttiin turvealan yrittäjiltä kiinnostusta jyrsinturveurakointiin, jos Ukrainan kriisin seurauksena siihen tulisi tilaisuus. Vastaajia oli 11 kpl, joista kuusi vastasi myöntävästi ja neljä kieltävästi. Yhden vastaajan kantana oli ’ehkä’.

Näkymän pitäisi olla muutamaa vuotta pidempi, jotta jyrsinturveurakointi kiinnostaisi. Kymmenen vastaaja ilmoitti, että näkymää pitäisi olla yli kolme vuotta eteenpäin, jotta urakointiin ryhdyttäisiin.

UPM:n lakon vaikutukset puunkorjuussa

Puunkorjuuyrityksiltä kysyttiin UPM:n lakon vaikutuksia yrityksissä. Työntekijöiden liikkuvuuteen lakko ei ollut suuresti vaikuttanut. Kysyimme, onko työntekijöiden liikkuvuus lisääntynyt lakon vuoksi ja 76 prosenttia tähän kysymykseen vastanneista ilmoitti, ettei ollut havainnut työpaikan vaihdoksia lakon takia. Neljä prosenttia ilmoitti, että yrityksestä oli lähtenyt työntekijöitä lakon vuoksi ja neljä prosenttia vastaajista ilmoitti, että yritykseen oli tullut työntekijöitä lakon vuoksi.

UPM:lle urakoivien työmäärät olivat kyselyn aikana vähentyneet huomattavasti. UPM:lle urakoivia vastaajia oli 30 kappaletta. Heistä puolet eli joka toinen ilmoitti, että yrityksen toiminta oli supistunut lakon vuoksi yli 60 prosenttia normaalista. Työmäärä oli vähentynyt alle 20 prosenttia normaalista 23 prosentilla vastaajista ja työmäärä oli vähentynyt 21–40 prosenttia normaalista joka viidennellä vastaajalla.   

Markkinatilannekysely oli auki 8.–22.3.2022. Vastauksia saatiin 234 jäsenyritykseltä. Kustannuskriisin kiristyttyä avattu uusi, pelkästään polttoaineisiin ja ureaan liittyvä kysely oli auki 19.–31.3.2022. Siihen vastasi 396 jäsenyritystä.

Polttoainemäärä ja klausuulien/indeksiehtojen yleisyys

Markkinatilannekyselystä saadaan käsitystä polttoaineen hinnan korotuksen mittakaavasta ja klausuulien ja indeksiehtojen yleisyydestä. 

Markkinatilannekyselyssä kysyttiin yrityksen vuodessa käyttämää polttoainemäärää. Kysymykseen saatiin 208 vastausta.

Moottoripolttoöljyssä maksimimäärä oli 1,7 miljoonaa litraa vuodessa. Keskiarvo oli noin 128 000 litraa vuodessa ja mediaani 50 000 litraa vuodessa.

Dieselissä maksimimäärä oli 400 000 litraa vuodessa. Keskiarvo oli lähes 29 000 litraa vuodessa ja mediaani lähes 11 000 litraa vuodessa.

Bensiinin maksimimäärä oli 5 000 litraa vuodessa. Keskiarvo noin 550 litraa vuodessa ja mediaani noin 240 litraa vuodessa.

Polttoaineklausuulit

Kysyimme, onko vastaajilla urakointisopimuksessaan polttoaineklausuulia, jonka kautta polttoaineiden hinnanmuutokset heijastuvat urakointihintoihin. Vastaajia kysymykseen oli 224. Heistä 53 prosenttia ilmoitti, ettei sopimuksessa ole polttoaineklausuulia. 39 prosenttia ilmoitti sopimuksessaan olevan klausuuli, joka seuraa moottoripolttoöljyn hinnan kehitystä. Kahdeksalla prosentilla vastaajista oli klausuuli, joka oli sidottu dieselin hinnan kehitykseen.

Klausuulit ovat yleisemmin käytössä puunkorjuussa, muttei sielläkään aina. Puunkorjuuvastaajista lähes joka kolmas (32 %) ilmoitti, ettei sopimuksessa ole polttoaineklausuulia. 57 prosentilla klausuuli oli sidottu moottoripolttoöljyn hinnan kehitykseen ja 11 prosentilla dieselin hinnan kehitykseen.

Maarakennusalan sopimuksissa polttoaineklausuulit ovat harvinaisempia. 88 prosenttia maarakennusalan vastaajista ilmoitti, ettei sopimuksessa ole polttoaineklausuulia. Joka kymmenes vastaaja ilmoitti, että klausuuli on ja se on sidottu moottoripolttoöljyn hintaan. Vain yksi maarakennusalan vastaaja ilmoitti sellaisesta klausuulista, joka on sidottu dieselin hintaan.

Polttoaineklausuulin hinnantarkistusväli on merkittävä ja erityisesti nyt kriisin aikana korostunut asia. Vastausten perusteella yleisin tarkistusväli oli kerran kuukaudessa (20 % vastaajista). Hinnantarkistus joka kolmas kuukausi oli 12 prosentilla vastaajista ja yhdeksällä prosentilla hintaa tarkistettiin joka toinen kuukausi. Kahdeksan prosenttia ilmoitti, että tarkistusväli on harvemmin kuin joka kolmas kuukausi. Tämä kysymys ns. happani käsiin kyselyn aikana, kun asiakaskunta onneksi alkoi reagoida polttoaineen hinnan noususta johtuvaan tarpeeseen tarkistaa hintaa klausuulissa sovittua nopeammassa tahdissa.

Indeksiehdot

Kysyimme myös, onko sopimuksissa indeksiehtoa. Kaikista vastaajista 62 prosentilla ei ollut indeksiehtoa ja 38 prosentilla oli indeksiehto. Puunkorjuussa indeksiehdot ovat yleisempiä, 59 prosentilla sellainen oli. Maarakennusalan vastaajilla indeksiehto oli vain 29 prosentilla.

Indeksiehdoissa näyttäisi tarkistusväli olevan yleisesti pidempi kuin polttoaineklausuuleissa. Tarkistusväli kerran kuussa oli kahdeksalla prosentilla vastaajista, joka toinen kuukausi viidellä prosentilla ja joka kolmas kuukausi kymmenellä prosentilla. 23 prosenttia vastaajista ilmoitti indeksiehdon tarkistusvälin olevan tätä harvempi.

Tuloksia aiemmista markkinatilannekyselyistä