LIITTO TOIMII

JÄSENILLE

TYÖNANTAJILLE

URAKOINTIIN

VELVOITTEET

YRITYSTOIMINTA

MATERIAALIPANKKI

Ekstranet > Materiaalipankki > Tilastotietoja > Markkinatilannekyselyt

Markkinatilannekysely - syyskuu 2016

Tiettyjen asiakkaiden maksuviiveet iso ongelma

Syksyn markkinatilannekysely tehtiin 27.11.–10.10.2016.

Energia-alan ahdinko näkyi selvästi syyskuun lopulla tehdyssä markkinatilannekyselyssä. Muilla aloilla voi nähdä paikoin pientä piristymistä. Asiakkaiden maksuvaikeudet vaikuttavat kaikilla aloilla, erityisesti maataloustukien maksuvaikeudet näkyvät tätä kautta myös koneyritysten rästisaamisissa.

Yritysten maksukäyttäytymistä kartoittava vakiokysymys markkinatilannekyselyssä on eräänlainen ilmapuntarikysymys. Sen avulla on pyritty kartoittamaan, mikä on yritysten kassatilanne kulloisenkin kyselyn aikaan. Vastaajilta kysytään, onko yritys joutunut viivästyttämään ostolaskujen tai verojen maksua, siirtämään lainalyhennysten aikatauluja, jättämään kokonaan maksamatta lainanlyhennyksiä, ostolaskuja tai veroja tai jättämään nostamatta omistajan työpanoksen korvauksen viimeksi kuluneen kolmen kuukauden aikana.

Syyskuun lopulla kaikista vastaajista 23 prosenttia ilmoitti joutuneensa viivästyttämään laskujen maksua, 15 prosenttia on siirtänyt lainanlyhennysten aikatauluja ja 7 prosenttia oli jättänyt jotain kokonaan maksamatta. 38 prosenttia oli jättänyt omistajan työpanoksen korvauksen nostamatta.

Turve- ja haketusyrittäjien vastaukset kertovat energia-alan ahdingosta. Haketusalan vastaajista 46 prosenttia ilmoitti joutuneensa viivästyttämään laskuja, 38 prosenttia oli siirtänyt lainalyhennyksiä ja joka neljäs oli joutunut jättämään laskuja tai veroja kokonaan maksamatta viimeksi kuluneen kolmen kuukauden aikana. Omistajan työpanoksen korvaus oli jäänyt nostamatta 62 prosentilla haketusalan vastaajista.

Turvealan vastaajista 38 prosenttia ilmoitti joutuneensa viivästyttämään laskujen maksua. Lainanlyhennyksien aikatauluja oli joutunut viivästyttämään 29 prosenttia vastaajista ja 15 prosenttia kertoi joutuneensa jättämään lainanlyhennyksiä, laskuja tai veroja kokonaan maksamatta kuluneen kolmen kuukauden aikana. Omistajan työpanoksen korvaus oli jäänyt nostamatta joka kolmannella turvealan vastaajalla.

Erityisesti metsäalan vastaukset maksukäyttäytymiskysymykseen antoivat hieman valoisampaa kuvaa yritysten tilanteesta. Metsäalalla kaikenlaiset maksujärjestelyt ovat vähentyneet vuoden takaisesta syyskyselystä sekä viime kevään kyselystä. Maarakennuspuolella tilanne on vaihtelevampi, laskujen viivästyttäminen on yleistynyt vuoden takaiseen ja kevään kyselyyn verrattuna, lainanlyhennysten siirrossa ja laskujen kokonaan maksamatta jättämisessä ollaan samalla tasolla kuin kahdessa aiemmassa kyselyssäkin.  Omistajan työpanoksen korvaus on jäänyt maarakennusalalla useammin nostamatta kuin kahdessa aiemmassa kyselyssä.

Markkinaodotuksissa eroja

Kun katsotaan koko aineistoa, koneyritysten tulevaisuuden odotukset näyttävät hyvin samanlaisilta kuin aiemmissakin kyselyissä. Palveluiden kysynnän odotetaan pysyvän suunnilleen ennallaan. Toimialat eroavat kuitenkin toisistaan, sillä metsäalalla palveluiden kysynnän kasvua odottavien määrä on suurempi kuin muilla aloilla. Esimerkiksi maarakennuksessa odotukset kallistuvat toiseen suuntaan, palveluiden kysynnän odotetaan joko pysyvän ennallaan tai heikkenevän useammin kuin lisääntyvän.

Asiakkaiden maksuvaikeudet

Kysyimme vastaajilta, mitkä koneyrittäjien asiakastahot viivästyttävät eniten laskujen maksamista. Suurimmaksi ryhmäksi nousi maatalousyrittäjät. Kyselystä saatiin näin vahvistusta sille, että maataloustukien maksatusvaikeudet heijastuvat myös koneyrityksiin, sillä moni yritys tekee töitä maatalousyrittäjille. Vastaukset paljastivat muutakin.

Kysymykseen ”Mihin asiakasryhmiin kuuluvilla asiakkaillasi on maksuja rästissä?” saatiin 80 vastausta. Rästissä olevien maksujen summa oli kaikkiaan noin 1, 1 miljoonaa euroa. Minimimaksu oli 35 euroa ja maksimi 120 000 euroa. Mediaani eli keskimääräinen maksu oli 5 000 euroa ja keskiarvo noin 13 500 euroa.

Suurin rästimaksullisten asiakkaiden ryhmä oli maatalousyrittäjät, mutta suuri osuus vastauksista osui myös ryhmään ”toinen koneyritys”. Euromääräisesti suurin yhteenlaskettu rästimaksujen summa on nimenomaan saamisia toiselta koneyritykseltä. Maksamatta olleita euromääriä tarkasteltaessa myös metsänhoitoyhdistysten maksurästien summa ylitti maatalousyrittäjien saamisten kokonaissumman. Eli maatalousyrittäjiltä on monella saamisia, mutta euromääräisesti tarkasteltuna vastaajilla oli eniten rahaa kiinni saamisissa toisilta koneyrityksiltä ja metsänhoitoyhdistyksiltä.

Markkinatilannekysely tehtiin syys-lokakuun vaihteessa. Kysely lähetettiin kaikille jäsenyrityksillemme, joiden sähköpostiosoite on jäsenrekisterissämme. Vastauksia saatiin 275 jäsenyrittäjältä. Markkinatilannekyselyä on tehty vuodesta 2009 lähtien ja nykyisellään se toteutetaan keväisin helmi-maaliskuussa sekä syksyllä syys-lokakuussa. Kyselyn tuloksia käytetään pohjatietona edunvalvonnassa. Kiitos kaikille vastanneille!

Ohjeita muualla Ekstrassa:  Taantuman torjunta -paketti sekä Laskutus ja saatavien perintä

Tuloksia aiemmista markkinatilannekyselyistä