LIITTO TOIMII

JÄSENILLE

TYÖNANTAJILLE

URAKOINTIIN

VELVOITTEET

YRITYSTOIMINTA

MATERIAALIPANKKI

Ekstranet > Liitto toimii > Tapahtumaseuranta

Puheenjohtajaehdokkaat esittäytyvät

Koneyrittäjien 48. liittokokous Lappeenrannassa 28.–29.10.2017 valitsee liitolle uuden puheenjohtajan. Vaalivaliokunnalle halukkuutensa puheenjohtajan tehtävään on ilmoittanut kaksi ehdokasta: Markku Suominen Eurajoelta ja Seppo Saarelainen Lieksasta. Molemmat ovat maarakennusalan koneyrittäjiä. Pyysimme heiltä vastauksia muutamaan Koneyrittäjien toimintaan liittyvään kysymykseen. Alla ehdokkaiden vastaukset:

---

Seppo Saarelainen, Lieksa

Seppo Saarelainen, Lieksa
Syntymäaika: 12.1.1966
Asuinkunta: Lieksa (asumme paljon nykyisin myös Joensuussa)
Siviilisääty/perhesuhteet: naimisissa, 3 lasta, 2 lastenlasta
Koulutus:  Rakennusinsinööri, 2 tutkintoa,  talonrakentamisen opintosuunta -92 ja yhdyskuntatekniikan opintosuunta -93 (WTOL)
 

Mikä mielestäsi on Koneyrittäjien liiton rooli nyt ja tulevaisuudessa?

Pidän Koneyrittäjien liittoa osaavana ja arvostettuna asiantuntijana edustamillamme konetyöaloilla. Etenkin metsä- ja energia-alan kysymyksissä ja asiantuntijatehtävissä Koneyrittäjät on suorastaan ohittamaton. Maarakentamisen asiantuntijatehtävät ohjautuvat luonnollisesti myös Infra ry:lle huomioiden heidän statuksensa. Maarakentamiseen liittyvissä ydinkysymyksissä toivon meidän tulevaisuudessa pystyvän vastaamaan entistä paremmin maarakentajajäsenten tarpeisiin ja etenkin kehittämään liiketaloudellista osaamista. Uskon terävöitymisen maarakentamisen keskeisissä asioissa tuovan meille uusia jäseniä järjestäytymättömien maarakentajien joukosta. Jäsenistölle liitto on tuonut ja tuo edelleen vaikuttavuutta ja asiantuntijuutta tiukoissakin tilanteissa konetoimialasta riippumatta. Hyvästä metsä- ja energia-alojen osaamisesta meidän on pidettävä jatkossakin visusti huoli, että osaamisemme ja toimintamme on vähintään yhtä hyvää ja parempaakin kuin nykyisellään.

Millaisena näet puheenjohtajan roolin liiton toiminnassa?

Tietynlainen keulakuva puheenjohtajasta muodostuu.

Toiminta liiton hallituksen ja toimitusjohtajan kanssa yhdessä on tärkeää. Puheenjohtajan rooliin kuuluu keskustelu- ja neuvotteluyhteyksien luominen ja ylläpitäminen liitossa, liiton hallituksessa, ja ulkopuolisten tahojen kanssa, yksin ja yhdessä hallituksen ja toimitusjohtajan kanssa.  Puheenjohtajalla on oltava hyvä keskusteluyhteys toimitusjohtajan kanssa ja pystyttävä antamaan hänelle myös tarvittaessa tukea päätöksentekoon liittyvissä asioissa.

Puheenjohtajan roolin koen tärkeänä ja merkityksellisenä.

Minkälaista liittoa haluaisit johtaa?

Innovatiivista, ennakoiden tulevaisuuteen suuntaavaa. Herkin aistein varustettua ja jämäkästi asioihin pureutuvaa.

Mitkä ovat koneyritysten suurimmat haasteet eri toimialoilla?

Metsäalalla haasteena on isojen integraattien hinnoittelu ja suhdanteita ohjaava toiminta. Metsäalan koneyrittäjillä eivät toteudu täysin normaalit talous- ja kilpailuyhteiskunnan lainalaisuudet.

Energia-alalla ongelmana on hallituksen ja kuntien päätökset kotimaisten bioenergiamuotojen käyttämisestä. Tukien ohjaaminen ei-bioperäiseen energiatuotantoon on osaltaan suuri haaste. Merkityksellisimpiä haasteita on saada päättäjien asenneilmastoa kehitettyä enemmän kotimaisia energialähteitä hyödyntäväksi.  Ulkomaisen energiaraaka-aineen tuontia on rajoitettava voimakkaasti tai saatava se jopa loppumaan kokonaan. On määriteltävä selkeästi enimmäismäärät ostettaville energiaraaka-aineille mahdolliset poikkeusolosuhteet huomioon ottaen.

Maarakentamisessa on ongelmana suuret urakkakoot. Suomessa urakoissa ja yritysten kehittymisessä on jakautumista. Pienillä yrityksillä on vaikeuksia päästä suurempiin urakoihin ja kehittämään toimintaansa. Pienet yritykset juuttuvat alihankintatöihin ja kehittyminen on varsin rajallista. Yrityksillä on myös maantieteellisestä sijainnista aiheutuvia kehittymishaasteita. Yritysten välistä työyhteenliittymien syntymistä on kannustettava. Tilaajien urakkakilpailutusta on ohjattava nykyistä enemmän jäsenistömme yrityskoot ja tilanteet huomioiden suotuisempaan suuntaan.

Mitä liitto voi tehdä niistä selviämiseksi?

Toimialojemme yhteinen tekijä on talous- ja yritysosaamisen lisääminen nykyisestään. Alakohtainen osaaminen on merkittävää ja koulutusta myös siinä on pystyttävä järjestämään. Liitollamme on hyvä mahdollisuus auttaa ja ohjata erimuotoisen koulutuksen järjestämisessä. Edellisiin liittyen tärkeää on havaita kehittymisen suunta ja pyrkiä vastaamaan siihen ennakoiden.

Metsä- ja energia-alalla tarvitaan rohkeaa otetta kehittää yrittäjiemme suoraa osto- sekä myyntiorganisaation luomista vaihtoehtona nykyisille suurostajille. Tarvitaan tuoteideointiin ja jatkojalostamiseen liittyvää neuvontaa yms. tuotteen lisäarvoa ja jalostusastetta kehittävän toiminnan lisäämistä.

Metsä- ja energia-alalla tulee ylläpitää neuvotteluteitä ja keskustelua vaikutusvaltaisimpien tilaajien ja heidän edustajien kanssa ja vaikuttaa sitä kautta ongelmiin.
Maarakentamisen alueella koen tärkeänä vaikuttamisen poliittisiin päättäjiin ja merkityksellisimpiin tilaajiin vaikkapa kuntasektorilla. Taloussuhdanteiden hyödyntäminen esim. ns. Ruotsin mallilla on koko suomalaista yhteiskuntaamme hyödyntävä.

Tarvitaan konsultoivaa neuvontaa ja herättelyä isoihin tilaajaorganisaatioihin. Tässä esim. yhdistykset voisivat tulla voimakkaammin alueillaan esille. Samalla tapahtuisi lisää yhdistysten aktivointia hyödyntävään toimintaan.

Millä keinoilla järjestötoimintaa voidaan aktivoida?

Karjalan Koneyrittäjien puheenjohtajana toimiessani olen kokenut tärkeänä asioiden jalkauttamisen yhdistystoimintaan. Koen jaostojen merkityksen suurempana, kuin se tällä hetkellä koetaan monessakin yhdistyksessä. Yhdistykset ja jaostot tarvitsevat ilmeisimmin kevyttä ohjausta toiminnoissaan. Jaostoilla etenkin tuntuu olevan suuria vaikeuksia kehittää ja ”keksiä” merkityksellistä toimintaa. Tässä olen rohkaissut esim. maarakennusvaliokuntaa ohjaamaan toimintoja hallituksilta jaostoille, kuten erilaisia kyselyitä ja tilannekartoituksia.

Liiton ja yhdistysten välistä toimintaa voisi hieman edistää vielä nykyisestä esim. puolivuosittaisella keskinäisellä ”missä mennään ja mitä ollaan tekemässä” yhteydenpidolla. Karjalan, Pohjois-Savon ja Kainuun välisellä kolmen yhdistyksen tapaamisella vuosittain on jo pitkät perinteet. Koen tällaisen yhdistysten keskinäisen keskusteluyhteyden olevan merkityksellistä. Tästä esim. kerrottakoon yhteiset korttikoulutukset ja vaikkapa maarakennusyrityksille suunnattu koulutus YSAO:n järjestämänä. Näissä eivät maakuntarajat ole esteenä. Tällaisen toiminnan kautta saadaan aktiivisuutta alueelle. Jäsenille on näiden toimintojen kautta helpompaa järjestää toimintaa ja jäseniä saadaan aktivoitua paremmin. On oltava sopivasti asiaa, vapaa-aikaa ja hyvinvointiin liittyviä aktiviteetteja.

Mikä mielestäsi on järjestäytymisen merkitys konetyöaloilla?

Järjestäytyminen on tärkeää ja merkityksellistä. Suurempi osa nykyisestä jäsenistöstä on saatava aktiivivoitua järjestötoiminnassa. Toimivien yhdistysten ongelma on asioiden ja luottamustoimien kasaantumien harvoille. Kyseinen asia heijastuu myös liittoon.

Aiemmat luottamustehtäväsi yhdistyksessä / liitossa?

Olen ollut Karjalan Koneyrittäjien puheenjohtajana 12 vuotta ja sitä ennen olin vuoden yhdistyksen maarakennusjaoston puheenjohtajana. Olen Koneyrittäjien liiton hallituksen jäsen ja maarakennusvaliokunnan varapuheenjohtaja sekä Ifin ja liiton yhteisen konetoimikunnan jäsen.

Miksi juuri sinä olisit hyvä puheenjohtaja liitolle?

Koen liiton yhtä tärkeänä kaikille edustamillemme konetoimialoille ketään väheksymättä. Luonnollisesti tunnen omaa alaani parhaiten. Ymmärrän toimialakohtaiset eroavaisuudet ja pystyn antamaan tukeni liiton toimialakohtaisten asiantuntijoiden työlle ja toivottavasti myös auttamaan siinä työssä. Tärkeimpinä ominaisuuksinani pidän yhteistyökykyä, sekä neuvottelukykyä ja -taitoa. Minulla on rohkeutta ottaa hankalatkin asiat esille ja laittaa itseni likoon ongelmien ratkaisussa.

---

Markku Suominen, Eurajoki

Markku Suominen, Eurajoki
Syntymäaika: 3.4.1980
Nykyinen asuinkunta: Eurajoki
Siviilisääty/perhesuhteet: naimisissa, 3 lasta
Koulutus: ylioppilas 1999, rakennusinsinööri, Turun ammattikorkeakoulu, maarakennuspuolen suuntautumisvaihtoehto 2004

Mikä mielestäsi on Koneyrittäjien liiton rooli nyt ja tulevaisuudessa?

Koneyrittäjien liiton rooli on nyt ja tulevaisuudessa sen jäsenistön etujen ajaminen. Sen pitää kyetä toimimaan jäsenistön eduksi, koska jäsenet jäsenmaksuillaan (vapaaehtoisesti) rahoittavat toiminnan.

Millaisena näet puheenjohtajan roolin liiton toiminnassa?

Liiton puheenjohtajan rooli on toimia esimerkkinä ja suunnannäyttäjänä. Hänen tulee olla hallinnon tukena asioiden hoidossa.

Minkälaista liittoa haluaisit johtaa?

Yhtenäistä joukkuetta, jota ulkopuoliset tahot herkällä korvalla kuuntelevat silloin, kun meillä on asiaa.

Mitkä ovat koneyritysten suurimmat haasteet eri toimialoilla?

Kaikilla aloilla suurin haaste on yritysten kannattavuus. Haasteita ovat myös konealojen houkuttelevuus tulevaisuuden työntekijöiden tehdessä uravalintoja ja metsä- ja energia-aloilla (puu ja turve-energia) valtion tukipolitiikan horjuvuus.

Mitä liitto voi tehdä niistä selviämiseksi?

Liiton tulee pitää aktiivisesti yhteyttä päätöksentekijöihin (kansanedustajat, ministerit). Liiton tulee asiakohtaisesti miettiä, kuka tai ketkä ovat avainhenkilöitä kunkin asian päätöksenteossa ja olla heihin yhteydessä.

Millä keinoilla järjestötoimintaa voidaan aktivoida?

Jos meillä on vahva, toimiva ja aikaansaava järjestö, siihen halutaan kuulua ja sen eteen ollaan valmiita tekemään töitä. Samalla järjestötoiminta aktivoituu.

Mikä mielestäsi on järjestäytymisen merkitys konetyöaloilla?

Yrityksellä on halu kehittää yrityksensä toimintaa ja järjestäytyminen luo siihen mahdollisuuden.

Aiemmat luottamustehtäväsi yhdistyksessä / liitossa?

Satakunnan Koneyrittäjien maarakennusjaoston puheenjohtaja 2006–2007
Satakunnan Koneyrittäjien hallituksen jäsen 2007–2008
Koneyrittäjien liiton liiton varapuheenjohtaja ja maarakennusvaliokunnan puheenjohtaja 2008–

Miksi juuri sinä olisit hyvä puheenjohtaja liitolle?

Olen vielä nuori, mutta olen saanut tähän mennessä jo hoitaa lukuisia vaativia luottamus- ja edunvalvontatehtäviä. Minulla on varsin kattava yhteiskunnallinen suhdeverkosto niin maakunnallisesti kuin valtakunnallisestikin.

Oman yritykseni olen itse perustanut, kasvattanut ja laajentanut sen maarakentamisen edelläkävijäksi.