LIITTO TOIMII

JÄSENILLE

TYÖNANTAJILLE

URAKOINTIIN

VELVOITTEET

YRITYSTOIMINTA

MATERIAALIPANKKI

Ekstranet > Materiaalipankki > Tilastotietoja > Markkinatilannekyselyt

Markkinatilannekysely – maaliskuu 2017

Puunkorjuussa hiljainen kevät, maarakentajilla parempi tilanne?

Talven markkinatilannekysely tehtiin 9.–26.3.2017

Maaliskuussa tehdyn markkinatilannekyselyn mukaan puunkorjuussa on odotettavissa hieman tavallista hiljaisempi kevät. Maarakentajilla näyttää kassatilanteen valossa menevän tällä hetkellä aloistamme parhaiten, mutta selitys voi myös olla pelkästään kausivaihtelun tuoma hiljaisempi aika.

Markkinatilannekyselyyn vastasi tällä kertaa 278 jäsenyrittäjää. Päätoimialaltaan maarakentajia vastaajista oli 100 ja puunkorjaajia 138. Muilta toimialoilta saatiin vastauksia huomattavasti vähemmän: turvetuotannosta 22, metsänparannuksesta 14 ja haketuksesta 4. Vastausten vähäisyyden vuoksi alojen tilanteesta on vaikea saada edustavaa kuvaa.

Puunkorjuussa heikot odotukset

Puunkorjuun päätoimialakseen ilmoittaneilta vastaajilta kysyttiin arvioita kevätseisokkien pituudesta. Vastaukset vaihtelivat nollasta viikosta 25 viikkoon. Keskiarvo oli 5,2 viikkoa ja mediaani 4 viikkoa.
Vastaajia pyydettiin vertaamaan odotettavissa olevan kevätseisokin pituutta aiempiin vuosiin. Lähes puolet eli 47 prosenttia vastaajista kertoi odotettavissa olevan korjuutauon olevan normaali. Kolmannes ilmoitti sen olevan hieman normaalia pidemmän. 16 prosenttia vastaajista näki, että edessä on epätavallisen pitkä korjuutauko.

Käytännön kokemukset tukevat kyselyn tuloksia. Maaliskuun lopulla pidetyssä Satakunnan Koneyrittäjien vuosikokouksessa puheenjohtaja Tatu Kimpanpää kommentoi kevään odotuksia samoilla linjoilla.

– Asiakkaat ovat ilmoittaneet, että edessä on jopa 2–3 kuukauden pituiset korjuuseisokit. Ne myös alkavat ennätysaikaisin, Kimpanpää sanoi.

Kimpanpää on syystä huolissaan alan tilanteesta.

– Nyt viimeistään pitäisi alkaa hälytyskellojen soida. Yhtälö ei vaan kestä, jos asiakkaat vetävät koko ajan korjuuhintoja alaspäin ja lisäävät samalla kausivaihtelua.

Kuinka kassassa on rahaa laskujen maksuun?

Seuraamme markkinatilannekyselyissä yritysten maksuvalmiutta ja sen kehittymistä. Vastaajilta kysytään, onko yritys joutunut viimeksi kuluneiden kolmen kuukauden aikana viivästyttämään ostolaskujen tai verojen maksua, siirtämään lainanlyhennysten aikatauluja, jättämään lainanlyhennyksiä, ostolaskuja tai veroja kokonaan maksamatta tai jättämään omistajan työpanoksen korvauksen nostamatta.

Puunkorjuussa ostolaskujen tai verojen maksua on joutunut viivästyttämään 27 prosenttia vastaajista ja maarakennusalan vastaajista 20 prosenttia. Lainanlyhennyksiä kertoi joutuneensa siirtämään 16 prosenttia puunkorjuualan vastaajista ja maarakennusalan vastaajista 14 prosenttia.

Kokonaan laskuja tai lainanlyhennyksiä oli jättänyt maksamatta 6 prosenttia puunkorjuualan vastaajista ja 2 prosenttia maarakennusalan vastaajista. Omistajan työpanoksen korvauksen oli jättänyt nostamatta joka kolmas puunkorjuualan ja maarakennusalan vastaaja.

Maarakennusala aloista parhaassa jamassa?

Jos katsotaan pelkästään maksukäyttäytymisvastauksia, voi näyttää siltä, että maarakennusalalla menee toimialoistamme parhaiten.

Eri alojen maksukäyttäytymistä on esitetty graafisesti kuvissa 1-4. Käyrät näyttävät, että turvetuotantoalan huono kehitys jatkuu ja tilanne kärjistyy. Sen sijaan maarakennusalalla näyttäisi näiden käyrien valossa menevän aloistamme parhaiten.

Kuva 1:  Kyllä-vastausten määrä toimialoittain kysymyksessä Onko yritys joutunut viimeksi kuluneiden kolmen kuukauden aikana viivästyttämään ostolaskujen tai verojen maksua. Kyselyt syksy 2012 – talvi 2017

Kuva 2: Kyllä-vastausten määrä toimialoittain kysymyksessä Onko yritys joutunut viimeksi kuluneiden kolmen kuukauden aikana siirtämään lainanlyhennysten aikatauluja. Kyselyt syksy 2012 – talvi 2017

Kuva 3: Kyllä-vastausten määrä toimialoittain kysymyksessä Onko yritys joutunut viimeksi kuluneiden kolmen kuukauden aikana jättämään lainanlyhennyksiä, ostolaskuja tai veroja kokonaan maksamatta. Kyselyt syksy 2012 – talvi 2017

Kuva 4: Kyllä-vastausten määrä toimialoittain kysymyksessä Onko yritys joutunut viimeksi kuluneiden kolmen kuukauden aikana jättämään omistajan työpanoksen korvauksen nostamatta. Kyselyt syksy 2012 – talvi 2017

Vastaajilta kysyttiin myös, onko yrityksellä nykyisen kassatilanteen valossa tarvetta erityisrahoitusjärjestelyihin kuten esimerkiksi maksujärjestelyihin tai lisälainaan. Tässäkin maarakennusala teki hienoista eroa muihin aloihin.
Maarakennusalan vastaajista 74 prosenttia ilmoitti, ettei yrityksellä ole tarvetta erityisrahoitukseen. 21 prosenttia arvioi saattavansa tarvita erityisrahoitusta ja 4 prosenttia ilmoitti tarvitsevansa erityisrahoitusjärjestelyjä.

Muiden alojen vastaajista 63 prosenttia ilmoitti, ettei tarvitse erityisrahoitusjärjestelyjä. Joka neljäs vastaaja muilta kuin maarakennusalalta ilmoitti saattavansa tarvita erityisrahoitusjärjestelyjä. 12 prosenttia ilmoitti suoraan tarvitsevansa niitä.

Pitää kuitenkin muistaa, että talviaika on maarakennusalalla hiljaista. Kun ei ole juuri toimintaa, kuluja eikä laskuja, vähäisten laskujen maksamisesta selviää. Tuloksia tulkitessa pitää kausivaihtelun lisäksi muistaa sekin, että maarakennusalan vastaajista yli puolella ei ole työntekijöitä vaan ne ovat on yhden hengen yrityksiä. 53 prosenttia ilmoitti olevansa yksinyrittäjiä.

Alan kausivaihtelu näkyy myös lomautettujen työntekijöiden määrässä. Niistä maarakennusalan vastaajista, jotka eivät ole yksinyrittäjiä, 30 prosenttia kertoi, että yrityksen työntekijöitä on tällä hetkellä lomautettuna. Muilla aloilla lukema on huomattavasti pienempi. Vain viisi prosenttia muiden alojen vastaajista ilmoitti, että yrityksen työntekijöitä on lomautettuna.

Tuloksia aiemmista markkinatilannekyselyistä